Etsitkö näitä

Etsitkö näitä?

Laatikkobanneri

Etusivun websisältö - Palveluja eri asiakasryhmille -otsikko

Palveluja eri asiakasryhmille

Lue palvelujärjestelmän uudistuksesta.

Sisältöjulkaisija

Ajankohtaista

  1. 17.2.2025 Uutinen

    Ikääntyneiden palveluiden asiakasraati tapasi kolmannen kerran

    Ikääntyneiden palveluiden asiakasraati starttasi viime syyskuun lopussa. Kolmas tapaaminen järjestettiin keskiviikkona 12.2.2025 Kuopiossa.

    Toisella tapaamiskerralla asiakasraatilaiset pohtivat, että mitä ikääntynyt henkilö toivoo, kun hän on yhteydessä ikääntyneiden palveluihin Ikäkeskuksen neuvonnan kautta. Yhteinen toive oli, että ammattilaiset puhuisivat asiakkaille selkokielellä ja käyttäisivät harkitusti ammattisanastoa. Myös ikääntyneen huoli-ilmoitus eli ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta tuli tutuksi asiakasraatilaisille.

    Asiakasraadin puheenjohtaja ja projektipäällikkö Sami Tuominiemi on tyytyväinen aktiiviseen keskusteluun, mitä asiakasraadissa käydään.

    – Saamme asiakasraatilaisilta todella arvokkaita huomioita palveluidemme kehittämiseen liittyen. Yhteisten keskustelujen pohjalta teemme muistiinpanoja ja otamme kehittämisideat huomioon, kun suunnittelemme palveluitamme, kertoo Sami Tuominiemi.

    Omaishoito on kokonaisvaltaista ja täyttä työtä

    Kolmannella tapaamiskerralla teemana oli tilapäinen ympärivuorokautinen asuminen sekä omaishoito. Tilapäistä ympärivuorokautista asumista järjestetään ikääntyneiden asumispalveluiden yksiköissä. Palvelun asiakkaita ovat omaishoidettavat asiakkaat, sosiaalisessa kriisitilanteessa olevat asiakkaat sekä pitkäaikaisen hoivan paikkaa odottavat asiakkaat.

    Asiakasraatilaiset pääsivät pohtimaan yksin ja yhdessä, että millainen on onnistunut kokemus asiakkaan saapuessa ja lähtiessä yksiköstä. Heidän mukaansa tärkeintä on, että asiakas saa hyvää hoitoa ja virikkeellistä toimintaa. Toiminnassa tulisi näkyä asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys, jatkuvuus sekä toimintakyvyn tukeminen. Omaishoitajan näkökulmasta tärkeää on myös se, he voivat luottaa omaishoidettavan saavan hyvää hoitoa.

    Asiakasraatilaisille omaishoitoa Pohjois-Savon hyvinvointialueella oli esittelemässä projektikoordinaattori Mari Pirinen. Hän kertoi omaishoidosta alueellamme sekä mitä oikeuksia omaishoitajalle kuuluu. Yhteisessä keskustelussa asiakasraatilaiset kertoivat näkemyksiään siitä, millaista tukea omaishoitajat tarvitsevat. Esille nousi henkisen tuen ja vertaistuen merkitys sekä etenkin tieto siitä, mitä tukea ja apua on saatavilla.

    – Omaishoito on kokonaisvaltaista ja täyttä työtä. Siihen liittyy myös tunteet vahvasti mukaan, koska siinä hoidetaan itselle rakasta ihmistä, pohtivat asiakasraatilaiset.

    Seuraava asiakasraadin tapaaminen järjestetään huhtikuussa, jolloin aiheena on kotiutuminen sairaalasta ja vuodeosastolta. Tapaamisia järjestetään yhteensä kuusi kertaa vuosien 2024 ja 2025 aikana.

    Voit lukea ensimmäisestä tapaamisesta tästä linkistä ja toisesta tapaamisesta tästä linkistä.


    ​​​​​​​

  2. 17.2.2025 Uutinen

    Opetusvastaanotto 2.0 on nyt Opetusvastaanotto Osmo

    Opetusvastaanotto 2.0:n nimikilpailu päättyi tammikuun lopussa. Kilpailuun tuli noin viisikymmentä nimiehdotusta, joista on nyt valittu voittaja. Opetusvastaanotto kulkee jatkossa nimellä Pohjois-Savon hyvinvointialueen opetusvastaanotto Osmo!

    Voittajaehdotuksen nimikilpailuun lähetti Outi Kuitunen, joka kertoi Osmo-nimen syntyneen sanoista ”osaamista monialaisesti” tai ”osaamista moniammatillisesti”. Palkinnoksi osuvasta nimestä ja nimikilpailun voitosta Kuitunen saa neljä kappaletta Finnkinon elokuvalippuja.

    - Uusi nimi kuvastaa loistavasti tulevaisuuden monialaista oppimisyksikköä, jossa koulutetaan tulevia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia antamalla heille mahdollisuuksia toimia itsenäisesti, mutta ohjaajan tukemana, aidoissa asiakastapaamisissa, kertoo projektiasiantuntija Jutta Kakkinen.

    Opetusvastaanotto Osmo on osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta. Yksivuotisen hankkeen aikana on tarkoitus pilotoida ja käynnistää opetusvastaanotto Osmon toiminta. Opetusvastaanotto Osmon toiminnan suunnitellaan jatkuvan myös vuoden 2025 jälkeen. Lue lisää opetusvastaanotto Osmosta täältä ja tule mukaan Kick Off -tilaisuuteen!

     


     

  3. 17.2.2025 Uutinen

    Juankosken vedenkeittokehotus voimassa toistaiseksi, näytteissä edelleen enterokokkibakteereita

    Kuopion Veden tiedote

    Ympäristöterveydenhuollon antama keittokehotus on voimassa toistaiseksi. Vesinäytteissä on todettu olevan edelleen enterokokkibakteereita. Kuopion Vesi klooraa vettä. Lisänäytteitä otetaan laajalti Juankosken sekä ympäröivien osuuskuntien verkostoista.

    Kaikki juomavetenä ja ruuanlaitossa käytettävä talousvesi on keitettävä vähintään 5 minuutin ajan. Vesi on jäähdyttyään turvallista käyttää. Peseytymiseen ja siivoukseen vettä voi käyttää normaalisti. Vettä voi myös käyttää astioiden tiskaamiseen, mutta ne on kuivattava huolellisesti ennen käyttöä.

    Vedenjakelupisteet sijaitsevat Juicen torilla, Poikkitie 1 ja Juankosken terveysasemalla, Terveystie 9. Vedenjakelupisteistä vettä voi noutaa klo 8–22 välillä.

    Kuopion Vesi aloitti lauantaina 8.2.2025 vesijohtoverkoston kloorauksen Juankoskella. Vedessä voi kloorauksen seurauksena esiintyä kloorin hajua ja makua. Veden klooraus tulee jatkumaan toistaiseksi.

    Kloorattua vettä johdetaan Juankosken taajaman vedenjakelualueelle ja sieltä vetensä ottavien vesiosuuskuntien alueelle.

    Osuuskunnat, jotka ottavat vetensä Juankoskelta ovat Hiidenniemen vesiyhtymä, Hirvisaaren vesiosuuskunta, Hämälänsaaren vesiosuuskunta, Irvin vesiosuuskunta, Nousionmäki-Pelonniemen vesiosuuskunta (Jouhtenisen alue), Sorvalammen vesiosuuskunta, Pohjois-Tuusniemen vesiosuuskunta (Vehka-ahon alue).

    Yhteistyötahoille ja joukkoviestimille yhteyshenkilöinä asiassa toimivat Kuopion Veden vesihuoltotoinsinööri, p. 044 7188 935.

    Asiakkaille tietoja antaa tarvittaessa Itkonniemen vesilaitoksen käyttöpäivystäjä, p. 044 7185 362.

    Tilanteeseen liittyvistä muutoksista tiedotetaan erikseen.

    Lue tiedote Kuopion Veden sivuilta: 14.2.2025 JATKOTIEDOTE 3: Vesi pitää keittää Juankoskella - Kuopion Vesi

    Kuopion Veden nettisivuille on lisätty usein kysyttyjä kysymyksiä keittokehotukseen ja klooraukseen liittyen. https://www.kuopionvesi.fi/tietoa-vedesta/useinkysyttya/hairiotilanteissa-usein-kysyttya/ 

  4. 14.2.2025 Uutinen

    KYSin pääsairaalan peruskorjaus harjakorkeudessa – tilat käyttöön joulukuussa

    KYSin pääsairaalan kaupunkikuvallisesti tunnetuimman osan, vuonna 1959 valmistuneen vuodeosastorakennuksen peruskorjaus on edennyt harjakorkeuteen. Vuoden loppupuolella käyttöönotettaviin vuodeosastotiloihin tulee käyttöön 149 sairaansijaa. Peruskorjausvaiheen tavoitebudjetti on n. 77,4 miljoonaa euroa. Pääsairaalan peruskorjaus on KYS Uusi Sydän -projektin kolmas vaihe.


    Kuva: Heli Ikäheimo

    Maaliskuussa 2023 alkaneen peruskorjauksen peruskorjausaste on kattava. Koko rakennus purettiin välipohjiin asti ja vain julkisivu sekä kantavat rakenteet jätettiin pystyyn. Laajalla purkutyöllä ja mittavalla peruskorjauksella varmistetaan rakennuksen rakenteellinen terveellisyys sekä tulevien tilojen laadukas sisäilma.

    -Vanha vuodeosastorakennus on rakennusperintölailla suojeltu ja tästä syystä julkisivuun kohdistuvat toimenpiteet ovat olleet varsin huomaamattomia, jotta rakennuksen arkkitehtoninen, historiallisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Esimerkiksi ikkunajakoa ei ole muutettu ja vanhojen parvekkeiden siluetit on säilytetty, kertoo rakennuttajapäällikkö Reino Pyy hyvinvointialueen kiinteistöhallinnosta.

    Rakennustyöt alkoivat rakennuksen ylimmissä kerroksissa jo muiden tilojen purkutöiden aikana ja tämän ansiosta ylemmissä kerroksissa on päästy jo viimeistelyvaiheeseen. Vaiheittainen valmistuminen antaa aikaa myös tilojen varustamiselle ja henkilöstön koulutuksille tilojen käyttöön.

    Rakennushanke on edennyt kokonaisuutena hyvin ja asetetussa aikataulussa. Työmaalla työskentelee päivittäin noin 120 henkilöä.

     Ison vuodeosastorakennuksen peruskorjaus on ollut ajoittain haastavaa, mutta sujuvan yhteistyön ansiosta rakentaminen on edennyt aikataulussa, laadukkaasti ja tavoitteiden mukaisesti. Olemme kiinnittäneet huomiota erityisesti turvallisuuteen, mikä on varmistanut turvallisen ympäristön sekä aivan vieressä toimivan sairaalan asiakkaille ja henkilöstölle, että työmaan työntekijöille. Lisäksi panostus työmaan siisteyteen ja puhtauteen takaa työntekijöille ja tulevan vuodeosastorakennuksen käyttäjille turvallisen sisäilman, kertoo Rakennusliike Lapti Oy:n aluejohtaja Noora Sokero.

    Kaksitoistakerroksisen peruskorjausosan alimpiin kerroksiin on valmistumassa poliklinikkatiloja sekä huollon ja logistiikan tiloja. Toiseen kerrokseen tulee kuvantamisen tiloja. Vuodeosastot sijoittuvat kerroksiin 3.–9. Tiloihin tulee sijoittumaan noin 500 työntekijää.

    Harjulan sairaalan osastotoiminnot siirtyvät KYSille

    Hyvinvointialueen palvelujärjestelmäuudistuksen osana on päätetty siirtää Kuopion Harjulan sairaalan vuodeosastot peruskorjauksessa rakennettaviin tiloihin loppuvuodesta 2025 toimimaan yhdessä erikoissairaanhoidon vuodeosastojen kanssa. Ratkaisulla säästetään yli 30 milj. euron investointitarve.

    -Vuonna 2022 otettu aikalisä hankkeen jatkamisesta kolmanteen vaiheeseen tarjosi meille uudenlaisen mahdollisuuden suunnitella toimintaa hyvinvointialueella. On hienoa, että hyvällä suunnittelulla ja yleisten palveluiden toimialan vahvalla ja yhteen hiileen puhaltavalla toimeenpanolla olemme onnistuneesti saaneet suunniteltua Harjulan sairaalan vuodeosastojen siirtymisen KYSille peruskorjattaviin tiloihin ja siten saaneet merkittävästi pienennettyä investointipainettamme. Toimintojen integrointi hyödyttää sekä potilaita että henkilöstöä, toteaa yleisten palveluiden toimialajohtaja Jari Saarinen.

    Joulukuussa käyttöön otettavassa vuodeosastorakennuksessa tilaa on noin 21 800 bruttoneliötä ja sen kustannukset ovat noin 77,4 miljoonaa euroa.

    Uusi Sydän -allianssin muodostavat tilaajana toimivan Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja päätoteuttajana toimivan Rakennusliike Lapti Oy:n lisäksi Raami Arkkitehdit Oy, Arkkitehdit Kontukoski Oy, Rakennussuunnittelutoimisto Turunen & Räisänen Ky, A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, Granlund Kuopio Oy sekä aliallianssiosapuolina Caverion Suomi Oy, Are Oy ja Siemens Osakeyhtiö.

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) pääsairaalan peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeessa, KYS Uusi Sydän -projektissa, rakennetaan uusi kymmenenkerroksinen sairaalatorni ja peruskorjataan KYSin pääsairaalan vuodeosastorakennus vaiheittain vuosina 2018–2027. Hankkeessa toteutettu uudisrakennusosa on noin 45 000 neliömetriä ja peruskorjausosa noin 21 500 neliömetriä. Koko projektin hyväksytty budjetti on 198,5 miljoonaa euroa. Hankkeen päätoteuttajana toimii Rakennusliike Lapti Oy ja hankemuoto on allianssi. Projektissa toteutetaan yhteensä n. 450 sairaansijaa.

     

  5. 14.2.2025 Uutinen

    Vastaa kyselyyn erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksesta

    Asukkaille ja sidosryhmille kohdennettu kysely erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksesta on julkaistu. Vastaa kyselyyn sunnuntaihin 9. maaliskuuta mennessä. Kyselyyn vastataan nimettömästi.

    Voit ennen kyselyyn vastaamista tutustua erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistukseen verkkosivuilta pshyvinvointialue.fi/palvelujärjestelmän-uudistus, jossa voit lukea ehdotuksista uudistuksen materiaalipaketista. Voit myös katsoa verkkosivuilta videon jossa yleisten palveluiden toimialajohtaja Jari Saarinen esittelee uudistusta. Videossa on tekstitys ja viittomakielen tulkkaus.

    Kyselyssä kerätään näkemyksiä muun muassa erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämisestä Kuopiossa, Varkaudessa ja Iisalmessa, asiakaskokemusta sekä etä- ja digipalveluiden ja opetusvastaanoton kehittämisestä.

    Kiitos vastauksista jo etukäteen!

Sisältöjulkaisija

Tapahtumat

  1. 18.2.2025 Tapahtuma

    Asukastilaisuus: Varkaus 18.2. Erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistus

    Tervetuloa Pohjois-Savon hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistusta käsittelevään asukastilaisuuteen!

    Aika: tiistai 18.2. kello 18.00-20.00
    Kahvitarjoilu kello 17.30 alkaen 50 ensimmäiselle.

    Paikka: Warkaus-Sali, Hotelli Oscar
    Osoite: Kauppatori 6, Varkaus
    Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etänä.

    Tilaisuudessa on paikalla Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Kuopion yliopistollisen sairaalan johtoa esittelemässä palvelujärjestelmän uudistamisehdotuksia ja keskustelemassa aiheesta osallistujien kanssa.

    Tilaisuus on kaikille avoin. Tilaisuuteen ovat tervetulleita Pohjois-Savon alueen kaikkien kuntien asukkaat ja kuntien edustajat, hyvinvointialueen henkilöstö sekä sidosryhmien, kuten järjestöjen ja yritysten edustajat, ja muut kumppanit. 

    Lue lisää palvelujärjestelmän uudistuksesta: pshyvinvointialue.fi/palvelujärjestelmän-uudistus

  2. 19.2.2025 Tapahtuma

    Asukastilaisuus: Iisalmi 19.2. Erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistus

    Tervetuloa Pohjois-Savon hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistusta käsittelevään asukastilaisuuteen!

    Aika: keskiviikko 19.2. kello 18.00-20.00
    Kahvitarjoilu kello 17.30 alkaen 50 ensimmäiselle.

    Paikka: Iisalmen kulttuurikeskus, Karl Collan -sali
    Osoite: Kirkkopuistonkatu 9, Iisalmi
    Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etänä. 

    Tilaisuudessa on paikalla Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Kuopion yliopistollisen sairaalan johtoa esittelemässä palvelujärjestelmän uudistamisehdotuksia ja keskustelemassa aiheesta osallistujien kanssa.

    Tilaisuus on kaikille avoin. Tilaisuuteen ovat tervetulleita Pohjois-Savon alueen kaikkien kuntien asukkaat ja kuntien edustajat, hyvinvointialueen henkilöstö sekä sidosryhmien, kuten järjestöjen ja yritysten edustajat, ja muut kumppanit. 

    Lue lisää palvelujärjestelmän uudistuksesta: pshyvinvointialue.fi/palvelujärjestelmän-uudistus

  3. 19.2.2025 Tapahtuma

    Neuvolan etäperhevalmennukset

    Perhevalmennus on tärkeä osa odottavan perheen valmistautumista synnytykseen, vanhemmuuteen ja lapsen hoitoon. Se tarjoaa sinulle ja perheellesi tietoa ja tukea, jotta voitte aloittaa uuden elämänvaiheen mahdollisimman hyvin valmistautuneina.
     
    Keväällä järjestämme kaksi samansisältöistä etäperhevalmennusta, joihin sisältyy viisi etätapaamista Teams-etäyhteydellä. Valmennuskerroille voit osallistua oman aikataulusi mukaan ja haluamassasi järjestyksessä raskausviikoistasi riippumatta.

    Perhevalmennukset ovat maksuttomia eivätkä vaadi ilmoittautumista. Tilaisuuksia ei tallenneta.
    Osallistumislinkit tapaamisiin lisäämme tapahtumaan ajankohdan lähestyessä. Lisätietoa saat neuvolasta.

    Olet kumppanisi tai tukihenkilösi kanssa lämpimästi tervetullut!

    Vuoden 2025 ensimmäinen etäperhevalmennus

    1. Imetys, ensiviikot vauvan kanssa, terveystottumukset./Peruttu, sisältö päivityksessä.

    2. Keskiviikko 5.2.2025 klo 16.30-18, Liikunta ja synnytyksestä palautuminen, koko perheen suunhoito
    Liity tapahtumaan tästä linkistä.

    3. Vanhemmuus, parisuhde ja seksuaalisuus/Peruttu, sisältö päivityksessä.

    4. Keskiviikko 19.2.2025 klo 16.30–18, Turvallinen vanhemmuus ja stressin säätely vauva-arjessa, Kuopion ensikotiyhdistys ry
    Liity tapahtumaan tästä linkistä.

    5. Maanantai 24.2.2025 klo 16.30–18, Synnytysvalmennus ja sairaalaan tutustuminen
    Liity tapahtumaan tästä linkistä.

    Vuoden 2025 toinen etäperhevalmennus

    Järjestetään joka maanantai tai keskiviikko mainitulla viikolla.

    Lisäämme osallistumislinkit ja päivämäärän ajankohdan lähestyessä.

    1. vko 18, 2025 klo 16.30–18, Imetys, ensiviikot vauvan kanssa, terveystottumukset.
    2. vko 19, 2025 klo 16.30–18, Liikunta ja synnytyksestä palautuminen, koko perheen suunhoito
    3. vko 20, 2025 klo 16.30–18, Vanhemmuus, parisuhde ja seksuaalisuus
    4. vko 21, keskiviikko 21.5.2025 klo 16.30–18, Turvallinen vanhemmuus ja stressin säätely vauva-arjessa, Kuopion ensikotiyhdistys ry  
    Liity tapahtumaan tästä linkistä.
    5.  vko 22. 2025 klo 16.30–18, Synnytysvalmennus ja sairaalaan tutustuminen

    Ensimmäistä kertaa Teamsissa?

    Etätapaamiset järjestetään maksuttoman Microsoft Teams -palvelun avulla. Jos käytät Teamsia ensimmäistä kertaa laitteellasi, varaathan tarpeeksi aikaa siihen tutustumiseen.

    Tietokoneella voit osallistua verkkoselaimella tai kirjautumalla Microsoft Teams -sovellukseen. Voit osallistua tietokoneella suoraan selaimen kautta tai ladata Teams-ohjelman tietokoneellesi täältä.
     
    Matkapuhelimella tai tabletilla Teamsin käyttö onnistuu helpoiten sovelluksen avulla. Teams on saatavilla mobiililaitteille App Storesta (iPhone) tai Play Kaupasta (Android).

  4. 25.2.2025 Tapahtuma

    Helmikuun teemapäivät KYSin OLKA-pisteillä

    Pääsairaalan OLKA-piste:

    ma 10.2. klo 10–14
    Kansainvälinen Epilepsiapäivä
    Kuopion seudun epilepsiayhdistys

    ti 25.2. 10–13
    Suomen Migreeniyhdistys esittäytyy
    Suomen Migreeniyhdistys ry

    ke 26.2. klo 10–13
    Ihoyhdistyksestä vertaistukea harvinaisen ihosairauden kanssa jaksamiseen
    Ihoyhdistys ry

    Kaarisairaalan OLKA-piste:

    ti 11.2. klo 10–12 
    Kuopion Ensikotiyhdistys ry esittäytyy
    Kuopion Ensikotiyhdistys ry

    ti 25.2. klo 10–14
    Arjen tietoutta
    Kuopion Invalidit ry

    Lainesairaalan OLKA-piste:

    ti 25.2. klo 12–14
    Kuopion Ensikotiyhdistys ry esittäytyy
    Kuopion Ensikotiyhdistys ry


    Lue lisää OLKA-toiminnasta!

  5. 25.2.2025 Tapahtuma

    Messumuotoiset perhevalmennukset

    Perhevalmennus on tärkeä osa odottavan perheen valmistautumista synnytykseen, vanhemmuuteen ja lapsen hoitoon. Se tarjoaa perheille tietoa ja tukea uuteen elämänvaiheeseen mahdollisimman hyvin valmistautuneina.

    Perhevalmennuksen tavoitteena on valmentaa lasta odottavia perheitä synnytykseen, imetykseen, lapsen hoitoon ja kasvatukseen sekä vanhemmuuteen. Tavoitteena on myös edistää sikiön, raskaana olevan naisen sekä hänen perheensä terveyttä, vanhempien parisuhdetta sekä lapsen ja vanhempien välistä vuorovaikutusta. Valmennuksella pyritään vahvistamaan teidän tulevien vanhempien tietoja ja taitoja lapsen hoidosta, vanhemmuudesta, terveydestä sekä terveystottumuksista. Lisätietoja saat neuvolasta.

    Perhevalmennusmessut ovat maksuton messumuotoinen tapahtuma lasta odottaville ja pikkuvauvaperheille. Perhevalmennusmessuilla pääset yhdellä kertaa tutustumaan moniin eri toimijoihin ja saat kattavasti tietoa uudessa elämänvaiheessa tarjolla olevista alueen palveluista.
     
    Voit osallistua messumuotoiseen perhevalmennukseen juuri silloin kun haluat, raskausviikoistasi riippumatta tai vauvan ensimmäisien kuukausien aikana. Olet kumppanisi tai tukihenkilösi kanssa lämpimästi tervetullut!

    Perhevalmennusmessutapahtumat perhekeskusalueittain:

    Pohjoisen perhekeskusalueen perhevalmennusmessut

    Aika: 15.1.2025 klo 16.30-19.00, syyskuu 2025
    Paikka: Siilinjärvi, Hamulan koulu, Harjamäenraitti 15, 71800 Siilinjärvi. Sisäänkäynti B-ovesta.
    Ohjelma:
    klo 16.30 Vauvan uni ja mielenhyvinvointi vauvaperheessä -luento, Kuopion ensikotiyhdistys ry
    klo 17 esittelypisteet avautuvat
    klo 17.30 Päin perhettä -pysäkki

    Aika: 24.4.2025 klo 16.30-19, marraskuu 2025
    Paikka: Iisalmi, Kampus Terveys (entinen Iisalmen terveyskeskus), Meijerikatu 2, 74100 Iisalmi, sisäänkäynti pääovesta.

    Keskisen perhekeskusalueen perhevalmennusmessut

    Aika: 25.2.2025 ja 27.5.2025 klo 16.15-18.00, lokakuu 2025 ja joulukuu 2025
    Paikka: KYS auditorion viereinen luentosali ja aulatila, Puijonlaaksontie 2, 70210 Kuopio, valkea rakennus pääsairaalan vasemmalla puolella.
    Ohjelma:
    klo 17.30-18.15 Vauvan uni ja mielenhyvinvointi vauvaperheessä -luento Kuopion ensikotiyhdistys ry

    Eteläisen perhekeskusalueen perhevalmennusmessut

    Aika: 25.3.2025  klo 17-19, maaliskuu 2025, elokuu 2025
    Paikka: Varkaus, Varkauden Perheentalo, Kauppakatu 32

     

  6. 26.2.2025 Tapahtuma

    Vuorovaikutuksen voima yhdistystoiminnassa -koulutussarja yhdistystoimijoille


     

Sisältöjulkaisija

Pohjois-Savon hyvinvointialueen logo

Blogit

  1. 11.2.2025 Blogi

    Opetusvastaanotto parantaa lääketieteen opiskelijan työelämävalmiuksia ja potilaan hoitoa

    Opetusvastaanotto on herättänyt ymmärrettävästi keskustelua. Se on erityisen tervetullutta, sillä nyt on paras hetki vaikuttaa, kun rakenteita ja toimintamalleja suunnitellaan.

    Lääketieteen opiskelijoille mahdollistuu opetusvastaanoton kautta 60 uutta yleislääketieteen potilaskontaktia viidennen opiskeluvuoden aikana. Ajoitus on optimaalinen, koska seuraavana kesänä suurin osa opiskelijoista tulee työskentelemään sote-keskusten vastaanotoilla. Potilasopetus on aina ollut lääketieteen opetuksen keskiössä, mutta uudella opetusvastaanotolla lääkäriopettajan ohjauksessa hoidettavien potilaiden lukumäärän lisäys on merkittävä. 

    Kyse ei ole harjoittelusta vaan perusopetuksesta, jossa yksi lääkäriopettaja ohjaa kahta opiskelijaa vastaten potilaan hoidosta. Ohjaaja ja opiskelija huolehtivat myös tarvittaessa erikoissairaanhoidon konsultaatiosta, jossa pyritään sujuvuuteen ja tarpeettomien raja-aitojen keventämiseen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Voimme siis opettaa pois terveydenhuollon ikuisesta kustannusriesasta –osaoptimoinnista– ja kohti potilaan sujuvaa asiakaspolkua.

    Opetustoiminta nähdään helposti vain kulueränä, ja toki laadukas opetus vaatii aina riittävät resurssit. Liian vähälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että opetusvastaanotoilla hoidetaan potilaita, ja toiminta on tältä osin myös tuottavaa. Nyt tälle toiminnalle on erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksessa laskettu myös arvo. Laadukas opetus ei ole pelkkä kuluerä. Siitä saadaan paitsi taloudellista hyötyä, myös hyötyä opiskelijan ammatillisen osaamisen kasvamisena. Potilas puolestaan saa sekä opiskelijan että kokeneen opettajan osaamisen ja vastaanoton, jossa on varattu enemmän aikaa potilaan vaivaan perehtymiseen.

    Lasketut säästöt kertyvät useista pienistä puroista. Uusi opetusvastaanotto on moniammatillinen sisältäen paljon muutakin kuin lääketieteen opiskelijoiden vuosittaiset noin 10 440 potilaskontaktia. Vastaanotolla opetetaan lisäksi hoitotyön, ravitsemusterapian, fysioterapian ja mahdollisesti myös farmasian opiskelijoita. Lisäksi opetusvastaanotto mahdollistaa myös ns. sairaalaerikoisalojen opetuksen perusterveydenhuollon potilailla; tätä olemme juuri nyt selvittämässä yhdessä oppiaineiden kanssa. Tämä lisää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja sujuvoittaa potilaan asiakaspolkua.

    Toimintaan sisältyy myös puhelin- ja muita etäkontakteja, joiden opettamiseen ja tutkimiseen ympäristö soveltuu hyvin. Opetusvastaanotolla toimivat ammattilaiset toimivat vastaanotolla myös opetusjaksojen ulkopuolella, ja opetusvastaanotolla aiemmin toiminut lääketieteen opiskelija voi tällöin toimia palkattuna lääkärin sijaisena tai harjoittelua suorittavana amanuenssina. Nämä kaikki voivat tuottaa yhteensä jopa 60 000 vuosittaista potilaskontaktia.   

    Moniammatillinen oppimisympäristö parantaa opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja yhteistyötaitoja. Opetusvastaanotolla potilaan avuntarpeeseen pyritään vastaamaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti huomioiden myös hoidon jatkuvuus. Pohjois-Savon hyvinvointialue on ottanut merkittävän askeleen kohti aiempaa laadukkaampaa sote-alojen opetusta. 

    Professorit, ylilääkärit Ville Leinonen, Pekka Mäntyselkä ja Jarmo Jääskeläinen
    Itä-Suomen yliopisto, lääketieteen laitos ja Pohjois-Savon hyvinvointialue

  2. 10.2.2025 Blogi

    Terveydenhuollon toiminnan arviointitutkimus on haastavaa, mutta tärkeää


     

    Niukentuvat sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit pakottavat palvelujen järjestäjät ja toteuttajat miettimään, miten palveluja voitaisiin toteuttaa vaikuttavasti, mutta samanaikaisesti resurssit hyvin huomioiden. Pyrkimys näyttöön perustuvaan terveydenhuollon toteuttamiseen on kasvanut. Näyttöön perustuva terveydenhuolto tarkoittaa sitä, että terveydenhuoltoa koskevassa päätöksenteossa ja toimeenpanossa huomioidaan menetelmien ja toimintatapojen vaikuttavuus, käyttökelpoisuus ja tarkoituksenmukaisuus. Lisäksi on arvioitava niiden merkityksellisyys hoitoa tarvitsevalle ja hänen läheisilleen. Perimmäisenä tavoitteena on turvata potilaiden hyvä hoito ja tasa-arvoinen kohtelu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon resurssien oikeanlainen kohdentaminen.

    Terveydenhuollossa käytettävien menetelmien vaikuttavuutta tutkitaan interventiotutkimuksissa eli hoitokokeilututkimuksissa ja kultaisena standardina pidetään satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia. Niiden pohjalta saatu näyttö antaa vahvan pohjan suositella menetelmän käyttöönottoa osana potilaiden hoitoa. Toimintatapojen vaikuttavuuden tutkiminen on huomattavasti haasteellisempaa, mutta sitäkin tehdään vertaillen uutta toimintatapaa vanhaan malliin. Näissäkin pääasiallisesti pyritään luomaan interventio-kontrolliasetelma ja intervention toteuttaminen suunnitellaan ja määritellään tarkasti. 

    Terveydenhuollon arjessa on totuttu mittaamaan tuottavuutta ja tehokkuutta eli sitä miten paljon erilaisia palveluja tuotetaan ja millä resursseilla. Vaikuttavuuden mittaaminen on ollut vähäisempää. Pyrkimyksessä kohti näyttöön perustuvaa terveydenhuoltoa vaikuttavuustavoite on kuitenkin tärkeämpi kuin tuottavuus- tai tehokkuustavoitteet. Kuten edesmennyt terveydenhuoltoa paljon tutkinut ja kehittänyt professori Martti Kekomäki on kirjoituksissaan todennut, tulisi terveydenhuollon menetelmien vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta arvioida, jotta palvelujärjestelmästä tulisi mahdollisimman järkevä.

    Miten vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta terveydenhuollossa tulisi sitten tutkia? Voidaanko olettaa, että satunnaistetussa, kontrolloidussa interventiotutkimuksessa saatu vaikuttavuustulos saadaan suoraan toteutumaan terveydenhuollon arjessa? Näin harvoin käy, koska tutkimuspotilaat ovat helposti valikoituneita ja tutkimusolosuhteet usein poikkeavat merkittävästi arkityöstä, siellä käytettävistä resursseista ja myös osaamisesta. Kaikkea terveydenhuollon toimintaa ei myöskään pysty tutkimaan tiukasti määritellyissä tutkimusasetelmissa. Eikä siihen riittäisi kenenkään resurssit eikä aikakaan. Terveydenhuollossa tehdään paljon sellaista, mitä kukaan ei ole koskaan tutkinut millään tavoin. 

    Kaivattaisiin siis paljon enemmän vaikuttavuusnäyttöä arkitoiminnasta. Siitä, mitä terveyshyötyä potilaan saama hoito ja muut palvelut tuottavat ja onko se kustannusvaikuttavaa. Arkivaikuttavuudenkin tutkimiseen tarvitaan vertailuasetelmia ja luotettavaa tiedonkeruuta. Lisäksi pitäisi pystyä huomioimaan muiden terveydenhuollon arjessa tapahtuvien asioiden vaikutukset havaittuihin tuloksiin.

    Siun soten alueella, Pohjois-Karjalassa, otettiin käyttöön tiimipohjainen palvelumalli perusterveydenhuollossa (PTH) vuonna 2020. Tässä mallissa asiakas ottaa yhteyttä hoitajaan, joka käynnistää palveluprosessin heti ja voi tarvittaessa ohjata asiakkaan muille asiantuntijoille. Tämän uuden palvelumallin vaikutuksia tyypin 2 diabetesta (T2D) sairastaviin potilaisiin arvioitiin hyödyntäen sähköisestä potilastietojärjestelmästä saatuja tietoja (Lamidi ym. 2025). Uusi tiimimalli otettiin käyttöön vain osassa Siun soten alueen terveysasemista ja arviointitutkimuksessa verrattiin potilaiden käyntejä ja hoidon toteutumista tiimimallialueilla ja alueilla, jotka eivät olleet ottaneet uutta toimintatapaa käyttöön.

    Tiedot kerättiin Pohjois-Karjalassa asuvista vuoden 2016 jälkeen T2D-diagnoosin saaneista potilaista, jotka olivat elossa ja asuivat edelleen alueella vuonna 2023 (N = 6312). Arviointitutkimuksessa analysoitiin PTH:ssa ja erikoissairaanhoidossa (ESH) tapahtuneita diabetekseen liittyviä yhteydenottoja hoitajiin ja lääkäreihin, sekä ensihoitokontakteja, mittausaktiviteettia ja glykosyloituneen hemoglobiinin (HbA1c) ja matalatiheyksisen lipoproteiinin (LDL) tasoja vuosien 2017 ja 2022 välillä. 

    Tiimipohjainen palvelumalli lisäsi T2D:een liittyviä etäyhteydenottoja hoitajiin PTH:ssa muutaman vuoden ajan, mutta ne vähenivät lopulta alle aiemman tason. Muiden yhteydenottojen määrä väheni myös. Palvelumalli ei vaikuttanut hoitotulosten seurantaan eli HbA1c tasojen tai LDL tasojen mittausaktiviteettiin tai niiden hoitotasoon.

    Tutkimus siis osoitti, että tiimipohjainen palvelumalli saattaa vähentää T2D-potilaiden terveydenhuollon yhteydenottojen määrää. Se ei kuitenkaan osoittanut, että tiimipohjainen palvelumalli toisi lisää vaikuttavuutta tyypin 2 diabetesta sairastavien potilaiden hoitoon, mikäli sitä arvioidaan hyvillä HbA1c tasoilla tai LDL tasoilla. Kustannusvaikuttavuutta ei tässä tutkimuksessa vielä pystytty arvioimaan, mutta analyyseja jatketaan sen arvioimiseksi. On mahdollista, että uudella toimintatavalla on vähemmillä terveydenhuollon kontakteilla pystytty tuottamaan vastaavaa terveyshyötyä kuin aiemmalla toimintamallilla, jolloin jotain taloudellista säästöä on saavutettu.

    Varsinaisten tiimimallialueiden ja ei-tiimimallialueiden terveydenhuollon kontakteissa ja hoidon toteutumisessa havaittujen erojen lisäksi tutkimuksessa havaittiin suuria ajassa tapahtuneita muutoksia palvelunkäytössä. Tutkitulle aikavälille ajoittui myös koronapandemia jälkimaininkeineen. Se itsessään aiheutti suuria muutoksia käyntityypeissä. Etäkontaktit lisääntyivät ja vastaanotot vähenivät. Lisäksi Siun soteen perustettiin diabeteksen hoidon osaamiskeskus, joka myös vaikutti potilaiden hoitoon ja siihen, missä kukin potilas ensisijaisesti hoidettiin. On lähes mahdotonta arvioida, vaikuttivatko nämä muut potilaiden hoidossa alueella tapahtuneet muutokset samalla vai eri tavalla eri terveysasemilla. Mutta sellaista terveydenhuollon arki on.  Muuta kehittämistä ja toimintaa ei voi jäädyttää tai poissulkea, ja toimintaan vaikuttavat myös monet terveydenhuollon ulkoiset tekijät. 

    Meillä on vielä paljon oppimista terveydenhuollon arkivaikuttavuuden tutkimuksessa. Nykyiset rekisteriaineistot ja niiden saatavuuden parantuminen ovat kuitenkin luoneet sille merkittävän potentiaalin. Meidän pitää silti kehittää potilastietojen tietovarantoja edelleen, jotta saatavissa oleva tieto olisi mahdollisimman monipuolista, kattavaa ja luotettavaa. Lisäksi tulisi pohtia, mitä muuta tietoa tulisi jatkuvasti dokumentoida ja miten sitä tulisi käyttää varsinaisen toimintamallin ulkopuolisten tekijöiden arvioimiseksi. 
     

    Tiina Laatikainen
    professori
    Itä-Suomen yliopisto ja Siun sote

    Marja-Leena Lamidi
    tilastotutkija
    Itä-Suomen yliopisto ja Siun sote

    Katja Wikström
    erikoistutkija
    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Siun sote
     

    Tutkimus, johon tekstissä viitataan, on osa Paljon palveluita käyttävien palveluketjun vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus (PALVA) -hanketta (2024-2025), joka rahoitetaan Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämästä, EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Hanketta hallinnoi Pohjois-Savon hyvinvointialue. 

    Lue lisää: Palva-tutkimushanke (pshyvinvointialue.fi)



     

    Viitteet:
    Lamidi M-L, Wikström K, Tirkkonen H, Rautiainen P, Laaninen M, Laatikainen T. The effect of a team-based service model on treatment processes and outcomes and healthcare usage among people with type 2 diabetes in North Karelia, Finland. Prim Care Diabetes 2025. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/39814629/

  3. 6.2.2025 Blogi

    Luota prosessiin - yhdessä kohti monialaista työtä

    ”Luota prosessiin”- näin olemme toistaneet itsellemme ja toisillemme tiimioppimisen oppien perusteella. Kun jokin asia ei näytä etenevän työelämässä, lapsi ei suostu pukemaan pakkasilla pitkää kerrastoa tai työn kehittämisen eteen tulee esteitä, on tästä muodostunut lähes mantra, jota hoetaan luottaen siihen, että kyllä kaikki onnistuu. Yllättävän usein tämä onkin pitänyt paikkansa: asiat etenevät kokeilemisen ja oppisen kautta, kun asioiden antaa rauhassa kypsyä ja edetä. Lapsen pitkä kerrasto tosin on pysynyt kaapissa, vaikka sitä on tarjottu puettavaksi useaan kertaan. 
     
    Monialaisen työskentelyn kehittäminen on tärkeää, jotta opimme toimimaan yhdessä asiakkaiden parhaaksi. Wörtti-hankkeessa mottomme on “kuuluu mulle”, jolla tarkoitetaan sitä, etteivät palvelut näyttäydy nuorelle pirstaleisena ja palveluista poislähettämisen sijaan tuetaan aina nuorta siirtymään palvelusta toiseen saattaen vaihtaen-periaatteella.  Wörtissä jatkamme monialaisen työn kehittämistä nuorten ja nuorten aikuisten osallisuuden, toimintakyvyn ja opintoihin kiinnittymisen tueksi. Monialaisessa yhteistyössä erilaiset näkökulmat, osaaminen ja kokemus yhdistyvät. Kun onnistumme luomaan toimintakulttuurin, jossa työskennellään jouhevasti yhdessä, on yhteistyö eri ammattilaisten välillä selkeää ja ammattilaisten resursseja hyödynnetään tarpeen mukaan. Tämä edellyttää sekä kykyä oppia että kehittää monialaisen yhteistyön piirteitä. Vaaditaan myös ammattimaista osaamista ja kiinnostusta oppia sekä motivaatiota opetella tekemään työtä toisella tavalla.  
     
    Monialaisuus nousee esiin keskusteluissa yhä useammin, myös meidän Wörttiläisten keskuudessa. Olemme koonneet monialaisia työryhmiä yhteisen kehittämisen äärelle koko hyvinvointialueella. Ryhmässä on ammattilaisia muun muassa mielenterveys- ja päihdepalveluista, lastensuojelusta ja työikäisten sosiaalipalveluista. Mukana kehittämisessä on myös nuorisotyö ja opiskeluhuolto. Kokemukset yhteiskehittämisestä ovat olleet antoisia, sillä tapaamisilla pohditaan juuri niitä konkreettisia keinoja edistää yhteistyötä. Tapaamisilla on löydetty keinoja muun muassa helpottaa yhteistyötä, konsultaatiota ja lähetekäytänteitä. Lisäksi tapaamisilla on keskusteltu huoli-ilmoitusprosessin käytänteistä. Olemmekin laatineet ohjeistuksen huoli-ilmoitusprosessista sosiaalitoimeen, lastensuojeluun ja etsivään nuorisotyöhön.   
     
    Wörtissä kehitetään nuoren rinnalla kulkevaa, kohtaavaa työskentelytapaa ja tuetaan näin nuorta löytämään oma polkunsa, johon hän haluaa turvallisesti kiinnittyä. Kohdatuksi ja kuulluksi tuleminen lisäävät nuoren luottamusta omaan toimijuuteen ja vahvistaa näin arjen toimintakykyä. Esimerkiksi opiskeluhuollossa olemme koonneet tarvittavia ammattilaisia nuoren asian ympärille ja yhdessä etsineet keinot opinnoissa pysymiseen tai jonkun muun polun löytymiseen. Lisäksi Sakkyn kampuksella hanke toteuttaa monialaista Voima-valmennusta nuorille, jotka ovat vaarassa pudota opinnoistaan. Palaute Voima-valmennuksesta on ollut positiivista ja nuoret ovat kokeneet valmennustilan ja ilmapiirin kotoisaksi ja kertoneet, että tilaan on helppo tulla. Tämänkaltaiselle toiminnalle on selkeä tarve, sillä kysyntää on paljon.  
     
    On ollut ilo huomata, miten motivoituneiden ja innostuneiden ammattilaisten kanssa olemme saaneet työskennellä. Mutta aina se ei riitä, vaan yhdessä tekemiseen tarvitaan esihenkilöiden tuki, jotta säilytämme innostuneen ja motivoituneen ilmapiirin. Monialaisen työn kehittäminen yhdessä ammattilaisten kanssa jatkuu. On tärkeää, että verkosto toimii yhteen ja puhumme työn pysyvästä muutoksesta ja tuomme toimivia käytänteitä työhömme. Tarkoitus ei ole muuttaa kaikkea työnteossa, vaan kyse on usein pienistä muutoksista, yhteisen ymmärryksen luomisesta, yhteisestä kehittämisestä ja toisinajattelusta tehdä jokin asia eritavoin, esimerkiksi kutsumalla palveluverkostosta tarvittava ammattilainen mukaan nuoren tapaamiseen. Muutos on konkreettisia pieniä tekoja, joita me kaikki osaamme. Vaikka lapsen pitkä kerrasto pysyy kaapissa, ajattelemme, että toimintakulttuurin muutos etenee pikkuhiljaa prosessiin luottaen!  

     
    Tuulia Laitinen 
    Projektikoordinaattori 
    Sosiaali-, mielenterveys- ja päihdepalvelut  
    Wörtti -Polkuja yhdenvertaiseen osallisuuteen 
     tuulia.laitinen@pshyvinvointialue.fi 
    p. 040 631 1040 

     


     

    -
     
    Wörtti on ryhmähanke ja siinä ovat mukana on Pohjois-Savon hyvinvointialue, Savon koulutuskuntayhtymä, Siilinjärven kunta ja Kuopion kaupunki. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. 
     


     

  4. 3.2.2025 Blogi

    Viestinnän vauhtivuosi 2024 – tavoittavuutta ja tarinoita Pohjois-Savosta


     

    Vuosi 2024 oli Pohjois-Savon hyvinvointialueen viestinnässä merkittävä kasvun ja vaikuttavuuden vuosi. Monenlaisista myllerryksistä huolimatta viestinnän uudet ratkaisut ja toimintatavat alkoivat kantaa hedelmää, ja tulokset puhuvat puolestaan.

    Mediassa vahvasti esillä – ennätysmäinen näkyvyys

    Mediaviestintämme otti valtavan harppauksen eteenpäin. Vuoden aikana lähetimme 143 tiedotetta, lähes 40 % enemmän kuin edellisvuonna. Mediaosumat, eli tiedotteidemme pohjalta syntyneet uutiset, yli kaksinkertaistuivat. Esimerkiksi uutinen vauvojen RS-virusinfektioiden ehkäisystä sai suuresti huomiota.

    Median tavoittavuus nousi huikeaan 282 miljoonaan – lähes kolminkertainen määrä vuoteen 2023 verrattuna. Median haastattelu- ja tietopyyntöihin etsimme asiantuntijoita vastaajiksi miltei 300 kertaa. Mielellämme myös sparrasimme lopullisten vastausten laatimisessa tai haastatteluun valmistautumisessa. 

    Somen supervuosi – ennätyksiä ja suosikkitarinoita

    Sosiaalinen media on vahvistanut rooliaan tärkeänä kanavana asukkaiden tavoittamisessa. Facebookissa, Instagramissa, X:ssä ja LinkedInissä seuraajien yhteismäärä oli vuoden lopussa jo yli 35 000. Somesisältömme tavoittivat vuoden aikana 6,5 miljoonaa ihmistä, ja parhaat postauksemme keräsivät yli 40 % sitoutumisasteen. Lisäksi viestinnän sometiimi vastasi joka arkipäivä somen kautta tulleisiin asukkaiden kysymyksiin ja ohjasi heitä oikean tiedon pariin.

    Suursuosiota saivat etenkin postaukset, joissa esiteltiin arkea Pohjois-Savon hyvinvointialueella. KYSin teho-osaston 60-vuotisjuhla, henkilöstön palkitsemiset, hyvinvointialuejohtajan TET-kierrokset ja somelähettiläiden tarinat olivat someseuraajiemme suosikkeja.

    Verkkosivut – asukkaiden tärkein tietopankki

    Hyvinvointialueemme verkkosivut tavoittivat laajan yleisön, ja sivuston käyntimäärät kasvoivat 1,5 miljoonaan. Sivukatseluja kertyi nelisen miljoonaa. Suosituimmat sivut, kuten lääkärin vastaanotto, suun terveydenhuollon palvelut ja KYSin sivu, kertovat asukkaidemme tiedontarpeesta.

    Verkkosivut ovat viestinnän kulmakivi, joka auttaa asukkaita löytämään palvelut ja tiedot helposti ja nopeasti. Teemme kovasti töitä verkkosivujen käytettävyyden ja saavutettavuuden parantamiseksi. Kevään aikana otamme esimerkiksi käyttöön selkokielisiä palvelukuvauksia, jotka parantavat verkkosivujen saavutettavuutta entisestään.

    Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa – ja video vielä enemmän

    Vuonna 2024 panostimme visuaaliseen viestintään. Mediapankkiin lisäsimme 1300 uutta kuvaa, jotka tukevat monikanavaista viestintäämme. Lisäksi tuotimme 60 videota – tarinoita ihmisistä ja palveluista, jotka elävöittävät viestintäämme ja tekevät sen kohderyhmillemme helpommin lähestyttäväksi.

    Henkilöstöviestintä uudella tasolla – tietoa ja yhteisöllisyyttä

    Sisäinen viestintämme vahvistui viime vuonna merkittävästi. Pulssi-intrassa julkaistiin lähes 2000 uutista, joista viestintätiimi työsti 709 – yli kaksinkertainen määrä vuoteen 2023 verrattuna. Tämä kasvu osoittaa, että tiedon tarve ja sen merkitys organisaatiossamme ovat lisääntyneet.

    Henkilöstön uutiskirjeet tavoittivat vuoden aikana yhä laajemman lukijakunnan, ja niiden keskimääräinen lukuprosentti nousi 56 %:iin. Uutiskirjeet ja intran julkaisut eivät ainoastaan välittäneet tietoa, vaan vahvistivat myös yhteisöllisyyttä ja toivat esiin henkilöstömme arkea ja osaamista.

    Katse eteenpäin – viestintä kehittyy edelleen

    Vuosi 2024 osoitti, että viestintä on keskeinen voima hyvinvointialueen tavoitteiden saavuttamisessa. Kasvatimme näkyvyyttä, vahvistimme yhteisöllisyyttä ja rakensimme yhteyksiä asukkaisiin ja sidosryhmiin.

    Vuonna 2025 jatkamme eteenpäin entistä vaikuttavamman ja saavutettavamman viestinnän parissa. Kiitos kaikille, jotka teette tämän mahdolliseksi – yhdessä jatkamme tärkeää työtämme Pohjois-Savon hyväksi!

    Suvi Huttunen
    viestintäpäällikkö

  5. Ville Leinonen
    28.1.2025 Blogi

    Opetusvastaanotto 2.0 - Esittelyssä professori, ylilääkäri Ville Leinonen

    Olen ollut alusta asti mukana OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hankkeen suunnittelussa. Nyt hankevaiheessa tehtäväni johtoryhmän ja ohjausryhmän jäsenenä on varmistaa kokonaisuuden sujuva ja tavoitteiden mukainen eteneminen, erityisesti Opetusvastaanotto 2.0 -kokonaisuuden osalta. 

    Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitoksen johtajana ydintehtäväni on edistää lääketieteen ja kliinisten alojen opetusta sekä kliinistä tutkimusta. Itä-Suomen yliopiston ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen välinen yhteistyö, mutta myös laajemmin alueellinen yhteistyö, on Pohjois-Savon menestymisen edellytyksenä esimerkiksi veto- ja pitovoiman näkökulmasta. Opetusvastaanoton kehitystyö tarjoaa mielenkiintoisen alustan tälle yhteistyölle. 

    Koulutusorganisaatioiden näkökulmasta yhteisenä haasteena on ollut harjoittelupaikkatarjonnan puutteesta johtuva aitojen potilas- ja asiakaskohtaamisten vähyys, ja tämä tarve on kehittämistyömme ytimessä. Opetusvastaanotto lisää ammattilaisten välistä yhteistyötä, mikä merkittävästi kasvattaa opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja helpottaa heidän siirtymistään työelämään. Käytännön tarpeesta kumpuaa myös monialaisuus, pyrimme yhdistämään samaan koulutusympäristöön mahdollisimman monen terveydenhuollossa toimivan ammattikunnan opiskelijat. Lääketieteen osalta on juuri saatu valmiiksi opintosuunnitelmauudistus, jossa tämä uusi opetusympäristö on jo huomioitu. 

    Neurokirurgian professorina ja ylilääkärinä kliinisessä työssäni yhdistyvät potilastyö ja tieteellinen tutkimus. Tutkimuksen avulla voimme parantaa hoitokäytäntöjä evidenssiperusteisesti ja parantaa potilaiden hoitotuloksia. Tutkimustyö mahdollistaa sekä oman jatkuvan ammatillisen kehittymisen mutta myös varmistaa tutkimuskulttuurin juurruttamisen tuleville sukupolville. Monitieteisen ja organisaatioiden välisen yhteistyön kautta vahvistamme terveydenhuoltojärjestelmässämme olevaa innovaatiopotentiaalia. Mielestäni tutkimuksen ja opetuksen nykyistäkin tiiviimpi integraatio palvelujärjestelmään on sekä opiskelijoiden että potilaiden etu. Uudenlaiset toimintamallit auttavat turvaamaan opetuksen resursseja ja toisaalta tarjoavat ainutlaatuisen tutkimusympäristön, jota voimme vahvistaa myös tuomalla perustutkimuksen menetelmiä entistä lähemmäs potilasta. Pohjois-Savon hyvinvointialueen TKKI-strategian mukaisesti vahvistamme Pohjois-Savon tutkimuksen, koulutuksen, kehittämisen ja innovaatioiden ekosysteemiä aktiivisessa roolissa ja kansallisena edelläkävijänä.

    Lue lisää: 

    Opetusvastaanotto (pshyvinvointialue.fi)

    Yhteystiedot: 

    Ville Leinonen, professori, ylilääkäri
    ville.leinonen@pshyvinvointialue.fi 

    *Kuva UEF mediapankki

    -

    Opetusvastaanotto 2.0 on osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee täysin EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). 


     

  6. Tiina Mäkeläinen
    24.1.2025 Blogi

    Opetusvastaanotto 2.0 - Esittelyssä projektiasiantuntija Tiina Mäkeläinen

    Olen projektiasiantuntija Tiina Mäkeläinen ja työskentelen 20 % työajalla Opetusvastaanotto 2.0 -projektissa, joka on osa OmaTiimi Pohjos-Savossa (OTSO) -hanketta. Opetusvastaanotto 2.0 on hyvinvointialueen uusi perusterveydenhuollon palvelu- ja oppimisyksikkö, jossa palvelutuotannon lisäksi tullaan toteuttamaan tulevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten käytännön koulutusta monialaisesti.  

    Olen innoissani, että saan olla mukana tässä projektissa. Minulla on vahva osaaminen hoitotyön kehittämisestä ja opetuksesta. Olen intohimoinen kehittäjä ja uuden kokeilija. Olen sinnikäs ja monesti innovatiiviset ratkaisut löytyvät vaikka ne eivät olisi helposti löydettävissä. Koulutukseltani olen sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri. Työskentelen päätyökseni Savoniassa lehtorina. Vastuullani tässä hankkeessa on Savonia ammattikorkeakoulun sote-alan harjoittelujen sijoittuminen opetusvastaanotolle tiiviissä yhteistyössä tutkinto-ohjelmavastaavien kanssa. 

    Monialaisen opetuksen kehittämisen kokemusta sain SOKK-hankkeesta, jossa toimin Savonian projektiasiantuntijana 2020–2022 ja syksyn 2022 Savonian projektipäällikkönä. Hankkeessa luotiin monialaisen oppimisen malli ”Opitaan yhdessä ammattilaisiksi”, jota toteutetaan edelleen hyvinvointialueen monialaisilla käytännönjaksoilla. Monialaisia käytännön jaksoja koordinoi Pohjois-Savossa Koulutuksen keskus ja ITU (interprofessional unit) -verkosto, jossa on mukana myös alueen yksityisiä sote-toimijoita.

    On ainutlaatuista saada alueen sosiaali- ja terveysalan opiskelijat samaan paikkaa oppimaan yhdessä asiakkaan kokonaisvaltaista hoitoa. Pidän tärkeänä, että opetusvastaanotto on kiinteä osa hyvinvointialueen palveluja ja siellä työskentelee toiminnan kehittämiseen sitoutunut henkilökunta, joka innostaa opiskelijoita työskentelemään asiakkaan parhaaksi. Avoin ja inspiroiva ilmapiiri heijastuu varmasti positiivisesti myös asiakkaisiin ja heidän läheisiinsä. Tällainen toimintaympäristö mahdollistaa vahvan oman ammatillisen roolin löytämisen, joka vahvistaa ymmärrystä siitä, mihin tarvitsemme ammattilaisina toinen toisiamme. Emme voi tehdä parasta tulosta yksin. Meillä on hankkeessa ja Pohjois-Savossa paljon innovatiivisia ammattilaisia, jotka ovat sitoutuneet kehittämään työtä ihmisen parhaaksi. On mahtavaa, että opetusvastaanotto on tärkeä osa Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja oppilaitosten yhteistyötä. Me haluamme olla mualiman napa ja edelläkävijä, tänne on hyvä tulla asumaan, opiskelemaan ja töihin. 
     

    Lue lisää: 

    Opetusvastaanotto 2.0 (pshyvinvointialue.fi)
    OTSO-hanke (pshyvinvointialue.fi)
    KICK OFF 18.3.2025

    Yhteystiedot:

    Tiina Mäkeläinen, projektiasiantuntija, sairaanhoitaja, TtM, lehtori
    tiina.makelainen@pshyvinvointialue.fi 


     

    -

    Opetusvastaanotto 2.0 on osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024-2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). 


     

  7. 22.1.2025 Blogi

    Diabetestyötä kehitetään Pohjois-Savon hyvinvointialueen peruspalveluissa

    Tyypin 2 diabetes on yleinen sairaus, ja Pohjois-Savon hyvinvointialueella sen esiintyvyys on diabetesrekisterin mukaan koko maan kolmanneksi suurin. Sairauden puhkeamiseen vaikuttaa perinnöllisyyden lisäksi elintavat. Tyypin 2 diabetekseen sairastutaan yhä nuorempana, ja nuorena alkaneen taudinkuvan on havaittu etenevän nopeammin kuin myöhäisemmällä iällä puhjennut diabetes.

    Diabeteksen hoito

    Tyypin 2 diabeteksen tärkein hoitomuoto on elintapahoito, eli terveelliset ruokailutottumukset, säännöllinen liikunta, riittävä lepo ja yöuni sekä päihteettömyys. Lisäksi lääkehoito on usein tarpeellinen sokeritasapainon saavuttamiseksi. Pitkäaikaisesti koholla oleva verensokeri voi aiheuttaa sekä akuutteja, että pitkäaikaisia komplikaatioita, joita pyritään ennaltaehkäisemään hyvällä hoidolla. Insuliinihoitoa tarvitaan, mikäli diabetekseen liittyy insuliininpuutos, tai muilla lääkityksillä ei saada verensokeria tavoitetasolle. Insuliinina käytetään kerran päivässä pistettävää perusinsuliinia ja vaikeutuneessa taudinkuvassa myös aterian yhteydessä pistettävää pikainsuliinia, jolloin kyseessä on monipistosinsuliinihoito.

    Tyypin 2 diabeteksen käypä hoito -suositus ohjaa, että monipistosinsuliinihoitoa käyttäville potilaille tulee mahdollistaa glukoosisensorin käyttö. Glukoosisensori on ihoon kiinnitettävä ihonalaista kudossokeria mittaava hoitoväline, jonka avulla sormenpäänäytteiden ottamista voidaan merkittävästi vähentää. Pohjois-Savon hyvinvointialueen hoitotarvikejakelun jakelukriteerit päivittyivät vuonna 2023, ja sen myötä monipistosinsuliinihoitoa käyttävät potilaat ovat olleet oikeutettuja pysyvään glukoosisensoriin diabetestyypistä riippumatta. 

    Diabeteksen hoidon kehittäminen

    Monipistoshoitoisten tyypin 2 diabetesta sairastavien hoito on ollut Pohjois-Savon hyvinvointialueella hajanainen, ja hoitotiimeillä ei ole ollut riittävää osaamista tai toimivia käytäntöjä glukoosisensoroinnin järjestämiseksi. Hoidon laadun parantamiseksi tehtiin ylemmän AMK:n opinnäytetyönä kehittämistyö, jossa koulutus- ja kehittämispäivän avulla lisättiin Kuopion hoitotiimien osaamista ja pohdittiin yhteisiä hoitokäytäntöjä. Kehittämispäivän ja kirjallisuuden pohjalta luotiin työ- ja potilasohje monipistoshoidon aloittamisesta ammattilaisten työn tueksi. Kehittämistyön avulla saatiin pysyvän glukoosisensoroinnin käyttö osaksi hoitotiimien palveluita monipistosinsuliinihoitoa käyttäville asiakkaille.

    Glukoosisensoroinnin järjestämisen lisäksi diabetesta sairastavien palveluita on muutoinkin kehitetty Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Kuopion SOTE-keskuksessa on aloitettu uusien tyypin 2 diabetesta sairastavien ryhmäohjaukset, mikä mahdollistaa jatkossa nopeamman ohjaukseen pääsyn ja vapauttaa aikoja pidempään sairastavien kontrollien järjestämiseksi. Myös sähköiset palvelut ovat lisääntyneet, ja diabetesta sairastaville on mahdollistunut digihoitopolun käyttö, jonka kautta saa tietoa diabeteksesta sekä yhteydenottokanavan sairaanhoitajalle diabetesasioissa.  Kaikilla näillä uudistuksilla pyritään takaamaan monipuoliset, saavutettavat ja näyttöön perustuvat palvelut diabetesta sairastavien terveyden edistämisen tueksi.
     

    Kirjoittaja:
    Lotta Tolvanen
    Sairaanhoitaja AMK, Pohjois-Savon hyvinvointialue
    YAMK-opiskelija, Turku AMK

     

    ADA 2024. Standards of Care in Diabetes - 2024. Diabetes Care. Vol. 47, No 1, S1-S322. Viitattu 20.1.2025. https://diabetesjournals.org/care/issue/47/Supplement_1
    THL 2025. Diabetesrekisterin tulosraportti. Laaturekisterit. Viitattu 20.1.2025. https://www.thl.fi/kansallisten-laaturekisterien-raportit/diabetesrekisteri/
    Tyypin 2 diabetes: Käypä hoito -suositus 2024. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Viitattu 20.1.2025. www.kaypahoito.fi