Aviomies on automaattisesti lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana. Lapsen syntyessä avioliiton ulkopuolella, on isyys vahvistettava erikseen. Isyyden vahvistamisen jälkeen lapsen ja isän välille syntyy oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde, lapsesta tulee isän perillinen ja hänelle voidaan antaa isän sukunimi. Vanhemmat voivat sopia yhteishuoltajuudesta ja lapsella on oikeus saada elatusta isältään sekä oikeus tavata isäänsä, jos vanhemmat asuvat erillään.
Isyyden tunnustaminen voidaan tehdä jo raskausaikana neuvolassa, jos isyys on selvä. Isyyden voi tunnustaa neuvolassa raskauden puolivälin jälkeen. Molempien vanhempien on oltava mukana käynnillä, jolla isyys tunnustetaan. Jos isyys on tunnustettu ennakollisesti, ei lastenvalvojan luona tarvitse käydä enää erikseen lapsen syntymän jälkeen. Isyyden tunnustamista koskevat asiakirjat toimitetaan neuvolasta Digi- ja väestötietovirastoon, joka vahvistaa isyyden lapsen syntymän jälkeen. Jos isyys on tunnustettu ennen lapsen syntymää, myös isästä tulee automaattisesti lapsen huoltaja.
Isyyden voi selvittää ja tunnustaa lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen, jos isyys on epäselvä tai vanhemmat muutoin haluavat. Jos isyyttä ei ole tunnustettu ennakollisesti, lastenvalvoja kutsuu lapsen syntymän jälkeen äidin isyyden selvittämiseen. Asian käsittelyä nopeuttaa, jos äiti ja mahdollinen isä asioivat yhdessä lastenvalvojan luona. Kummankin vanhemman on otettava käynnille mukaan voimassa oleva henkilöllisyysasiakirja. Isyys voidaan varmistaa tarvittaessa oikeusgeneettisillä tutkimuksilla. Näyte tutkimusta varten otetaan lastenvalvojan vastaanotolla kummastakin vanhemmasta ja lapsesta posken sisäpinnasta.
Isyys voidaan selvittää myös tuomioistuimessa, jos mies ei halua tunnustaa isyyttään tai jos äiti ei halua selvittää asiaa.
Äitiyden vahvistaminen
Äitiys todetaan synnyttämisen perusteella. Jos lapsi on syntynyt hedelmöityshoidon tuloksena, voidaan lapsen toiseksi äidiksi vahvistaa nainen, joka yhdessä synnyttäneen kanssa antoi suostumuksen hedelmöityshoitoon. Hedelmöityshoidosta tulee olla todistus. Edellytyksenä on myös, ettei lapselle voida todeta tai vahvistaa isää.
Äitiyden voi tunnustaa ennakollisesti neuvolassa tai lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojalla vastaavalla tavalla kuin isyydenkin. Toisen äitiyden vahvistaminen tuottaa lapselle mm. juridisen sukulaissuhteen vanhempaan, oikeuden elatukseen, perintöön ja toisen vanhemman sukunimen käyttöön.
Toimi näin
Isyyden tunnustaminen voidaan tehdä jo raskausaikana neuvolassa, jos isyys on selvä. Isyyden voi tunnustaa neuvolassa raskauden puolivälin jälkeen. Molempien vanhempien on oltava mukana käynnillä, jolla isyys tunnustetaan.
Isyyden voi selvittää ja tunnustaa lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen, jos isyys on epäselvä tai vanhemmat muutoin haluavat. Jos isyyttä ei ole tunnustettu ennakollisesti, lastenvalvoja kutsuu lapsen syntymän jälkeen äidin isyyden selvittämiseen.
Isyys voidaan selvittää myös tuomioistuimessa, jos mies ei halua tunnustaa isyyttään tai jos äiti ei halua selvittää asiaa.
Äitiyden voi tunnustaa ennakollisesti neuvolassa tai lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojalla vastaavalla tavalla kuin isyydenkin.
Kenelle ja millä ehdoin
Jollei vanhemmuutta ole tunnustettu ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa tai lastenvalvojan luona, vanhemmuuden selvittää hyvinvointialueesi lastenvalvoja ja sen vahvistaa digi- ja väestötietovirasto.
Ennen kuin sinut voidaan vahvistaa lapsen isäksi tai toiseksi äidiksi, tulee sinun tunnustaa vanhemmuutesi. Vanhemmuuden vahvistaa digi- ja väestötietovirasto.
Äitiyden selvittäminen on tarkoitettu niille äideille, jotka ovat antaneet yhdessä suostumuksensa hedelmöityshoitoon 1.4.2019 jälkeen.
Paikkakuntavalinta
Valitse paikkakunta ja saat näkyviin yhteystiedot, sähköiset palvelut ja muut palveluun liittyvät tiedot.
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat saatavilla sujuvasti yhdestä paikasta. Aalto on savuton ja esteetön hyvinvointikeskus. Tiloissa on pääopasteet pistekirjoituksella ja talossa on induktiosilmukoita.
Palvelut
1. kerros
Aulapalvelu ja itseilmoittautumispiste, asiakas- ja palveluohjaus, kuvantamisen palvelut (röntgen), laboratoriopalvelut, päivystys, apuvälinepalvelut, kotihoito, kotisairaala, Järviseudun työterveys, kappeli, kokoustilat ja omahoitopiste. Omahoitopisteellä on mahdollista käydä omatoimisesti mittaamassa verenpaine sekä saada tietoa ja neuvontaa sekä vertaistukea järjestöpäivinä keskiviikkoisin.
Lapsiperheiden palvelut: neuvolat, puhe- ja toimintaterapia, perheneuvonta, erikoislääkäripoliklinikat (lastentautien-, naistentautien- ja äitiyspoliklinikka)
Sosiaalityön palvelut: aikuissosiaalityö, lapsiperheiden sosiaalityö, lastensuojelu, vammaispalvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut
Hallinto
Osoite
Savontie
55
78300
VARKAUS
Palveluajat
Pääoven aukioloajat:
Maanantai - Perjantai06:30 - 20:00
Lauantai07:30 - 19:00
Sunnuntai08:00 - 19:00
Akuuttiosaston vierailuaika
Maanantai - Sunnuntai11:00 - 19:00
Röntgen
Maanantai - Perjantai07:30 - 15:30
Kahvila-ravintola on avoinna
Maanantai - Perjantai07:00 - 14:30
Sosiaali- ja terveysalan yhdistys Omahoitopisteellä
Keskiviikko09:00 - 14:00
Kunnat
Varkaus
Innocum, Siilinjärvi
Innocumin Siilinjärven sosiaali- ja terveyspalveluista on saatavissa seuraavat palvelut: äitiys-, lasten- ja ehkäisyneuvolan palvelut, mielenvireyspalvelut, perheneuvonta, psykologipalvelut, puheterapiapalvelut, perheoikeudelliset palvelut, lapsiperheiden sosiaali- ja lastensuojelupalvelut, vammaispalvelut, työikäisten ja iäkkäiden sosiaalipalvelut, hoiva- ja vanhuspalveluiden toimistopalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinto.
Osoite
rak. S1
Isoharjantie
6
71800
SIILINJÄRVI
Kunnat
Siilinjärvi
Kampus Vire (entinen Iisalmen sairaala), Iisalmi
Palvelut
A1
0. kerros
Psykiatrinen kuntoutus
Terapiatilat
Huoneet 148–161
1. kerros
Psykiatrinen osasto
2. kerros
Lastenpsykiatrian poliklinikka
Lastensuojelupalvelut
Nuorisopsykiatrian poliklinikka
Perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu
Huoneet 35–35
3. kerros
Aikuispsykiatrian poliklinikka
Työikäisten sosiaalipalvelut
Huoneet 89–118
A2
1. kerros
Selviämisasema
Riippuvuusosasto
2. kerros
Akuuttityöryhmä
A3
1. kerros
Asiointipisteet: kotihoito ja sosiaalipalvelut huoneet 31–33, huoneet 27–34
Perhepalvelut ja lastensuojelun avohuolto, keskinen alue
Keskiseen alueeseen kuuluvat Kaavi, Karttula, Kuopio, Maaninka, Nilsiä, Siilinjärvi ja Tuusniemi.
Lapsiperhepalvelujen osoitteesta löydät sosiaalityön ja -ohjauksen palvelut sijais- ja jälkihuollon, lastensuojelun avohuollon, perhepalvelujen ja perheoikeudellisten palvelujen osalta. Lisäksi sieltä löytyvät myös lasten ja nuorten puheterapiapalvelut.
Suonenjoen sosiaalipalvelut palvelee perheoikeudellisissa palveluissa läntisen alueen kuntien Keitele, Pielavesi, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto sekä Karttulan asukkaita.
Omaperhe on kansallinen verkkopalvelu, joka kokoaa kaiken perheille tarkoitetun tiedon, tuen ja palvelut yhteen paikkaan verkossa. Se tukee Perhekeskus-palvelukokonaisuutta. DigiFinland toteuttaa palvelun yhdessä kumppaneiden kanssa.
Omaperhe sivuston sisältö koostuu asiantuntijatiedosta eri muodoissa, itsehoito- ja omatoimiohjeista sekä asukkaan ohjauksista fyysisten ja sähköisten palveluiden pariin. Omaperhe on asiointikanava, joka kokoaa perhekeskustyöhön liittyen yhteen kansallisten toimijoiden, hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin, kuntien, 3. sektorin ja seurakuntien palveluja.
Omaperhe sivustolla olevat palvelusuositukset tulevat Suomi.fi palvelutietovarannosta. DigiFinland ei vastaa palvelutietovarannossa olevista tiedoista, vaan ne ovat palveluntuottajan vastuulla. DigiFinland ei myöskään vastaa kolmannen osapuolen tuottamasta tai julkaisemasta materiaalista, johon Omaperhe-palvelusta on linkki.