Aluehallituksen esitys erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksesta aluevaltuustolle

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan keskiviikkoiltana 23.4.2025 hyvinvointialuejohtaja Marko Korhosen tekemää esitystä erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksesta. Aluehallitus päätti hyväksyä Keskustan esittämän ja SDP:n kannattaman vastaesityksen äänin 10–2. Aluevaltuusto tekee asiasta lopullisen päätöksen kokouksessaan maanantaina 5.5.2025.

Aluehallituksen hyväksymän uudistusesityksen säästötavoite on vuositasolla 20,6 miljoonaa euroa. Säästöt koostuvat:

• avoterveydenhuollon poliklinikkatoiminta: 8,5 miljoonaan euroa
• leikkaustoiminta: 4,4 miljoonaa euroa
• päivystystoiminta: 1,9 miljoonaa euroa
• tutkimus ja opetus: 1,6 miljoonaa euroa sekä
• kohdentamattomat säästöt: 4,2 miljoonaa euroa.

Aluehallitus linjasi, että säästötavoitteen saavuttaminen edellyttää erikoisaloittain tehtävää tarkempaa toimeenpanosuunnitelma, jonka on oltava valmis 1.6.2026 mennessä. Aluehallitus hyväksyy toimeenpanosuunnitelman yleisten palveluiden lautakunnan esityksestä, ja se saatetaan aluevaltuustolle tiedoksi. Kohdentamattomat säästöt (4,2 miljoonaa euroa) määritellään toimeenpanosuunnitelmassa.

Aluehallituksen esityksen keskeiset sisällöt

Aluehallituksen esityksessä erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksesta pääpaino on nykyisen toiminnan tehostamisessa. Pohjois-Savon hyvinvointialueen erikoissairaanhoitoa toteuttaa Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS), jonka toimipaikat sijaitsevat Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa. Sairaaloita, sosiaali- ja terveyskeskuksia sekä -asemia tarkastellaan verkostona, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden.

Alueellista palveluntuotantoa ei heikennetä, vaan kehitetään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Perusterveydenhuoltoa vahvistetaan ja tuetaan parhaiten, kun Iisalmen ja Varkauden sairaaloiden vajaalla käytöllä olevat ajanmukaiset toimitilat ovat erityispalveluiden tehokkaassa käytössä.

Aluehallitus edellyttää erikoisaloittain tehtävää selvitystä poliklinikkapalvelujen ja leikkaustoiminnan käyntimääristä, bruttokustannuksista ja poliklinikkakäyntien hinnoista KYSissä sekä Iisalmen ja Varkauden sairaaloissa vuosilta 2023–2024. Myös osastotoiminta, potilasvirrat ja -määrät sekä niiden yhteys perusterveydenhuollon sairaalakapasiteettiin ja akuuttiin vuodeosastotoimintaan tulee selvittää.

Selvitettyjen tietojen pohjalta laaditaan erikoisaloittain toimeenpanosuunnitelma, jossa kuvataan muun muassa sisäiset toiminnot ja prosessit sekä kehittämisen tavoitteet ja painopistealueet, jotta erikoisairaanhoidon kustannuksissa voidaan saada aikaan säästöjä.

Aluehallituksen esityksen mukaan Varkauden päivystyksen mahdollinen supistaminen vaatii erikoisalakohtaisen selvityksen. Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategiassa on todettu, että mahdollisimman laajan vuodeosastotoiminnan ylläpitäminen on tärkeää Iisalmessa, Varkaudessa ja Kuopiossa.

Aluehallituksen päätös poikkeaa hyvinvointialuejohtaja Marko Korhosen pohjaesityksestä ja sisältää kohdentamattomia säästöjä, joten Korhonen jätti kokouksessa eriävän mielipiteen. Myös pohjaesitystä kannattaneet Kari Ojala ja Karoliina Partanen jättivät eriävät mielipiteet.

Talousarviomuutokset vuodelle 2025

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle muutostalousarvion 2025 hyväksymistä. Aluehallitus on linjannut 25.2.2025, että vuoden 2025 talousarvion alijäämää pienennetään 46,8 miljoonasta eurosta noin 21 miljoonaan euroon, jotta alijäämien kattamaistavoitteessa pysytään. 

• Lue muutoksista tarkemmin: Pohjois-Savon hyvinvointialue jatkaa tiukkaa taloudenpitoa – talousarviomuutokset vuodelle 2025

Hyvinvointialuejohtaja Korhonen lisäsi päätösesitykseensä, että mikäli talouden sopeutukset edellyttävät sellaisia huomattavia henkilöstövaikutuksia, joita ei ole käsitelty talousarvion 2025 yhteistoimintamenettelyn yhteydessä, käydään tarvittaessa yhteistoimintaneuvottelut. Henkilöstövähennykset kohdentuvat ensisijaisesti lähtövaihtuvuuden hyödyntämiseen, joka ei ole erillistä yhteistoimintaneuvottelua vaativa muutos.

Kokousaineisto on luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen tarkastamisen jälkeen.

Alue-ensihoidon toiminta laajenee – uusia ratkaisuja potilaiden hyväksi ja palveluiden turvaamiseksi

Pohjois-Savon hyvinvointialueen alue-ensihoidon toiminta laajenee kevään 2025 aikana. Huhtikuun alussa Varkaudessa ja Juankoskella on aloittanut kaksi uutta yksikköä ja toukokuussa puolestaan kaksi yksikköä tulee aloittamaan toimintansa Iisalmessa sekä Vesannolla. Alue-ensihoidon laajentuessa Pohjois-Savon alueella valmiudessa olevien ensihoitoyksiköiden määrä lisääntyy yhdellä.

Alue-ensihoito on löytänyt paikkansa Pohjois-Savon hyvinvointialueella – toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin ja palaute ollut pääosin myönteistä sekä kuntalaisten että työntekijöiden keskuudessa.

Alue-ensihoito tuo turvaa myös harvaan asutuille alueille

Alue-ensihoito on ollut osa ensihoitopalvelun toimintaa jo vuodesta 2018 alkaen, jolloin Ylä-Savon alueella ensimmäinen alue-ensihoitoyksikkö aloitti toimintansa. Toimintamalli on laajentunut myös Kuopion kantakaupungin alueelle maaliskuussa 2023. Pohjois-Savossa toimintamallin kokemuksia ja hyötyjä on tarkasteltu sekä kaupunki- että maaseutuympäristöissä.

– Tällä toimintamallilla turvataan ensihoitopalvelut myös harvaan asutuilla seuduilla vallitsevassa haastavassa taloustilanteessa, kertoo ensihoidon ylilääkäri Marko Hoikka.

Kuka on alue-ensihoitaja?

Pohjois-Savon hyvinvointialueella työskentelee tällä hetkellä noin 30 alue-ensihoitajaa ja henkilöstöä koulutetaan mukaan toimintaan aktiivisesti lisää.

Alue-ensihoitaja on kokenut ammattikorkeakoulututkinnon saanut hoitotason ensihoitaja, joka työskentelee yksin. Alue-ensihoitajalla on laaja-alaista osaamista erilaisten potilasryhmien hoitoon liittyen.

Tehtävänkuvaan kuuluu niin kiireettömien kuin kiireellisten ensihoitotehtävien suorittaminen, hoidon tarpeen arviointi, välittömän hoidon aloitus ja jatkohoidon suunnittelu yhdessä potilaan, omaisten sekä sidosryhmien kanssa. Alue-ensihoitoyksiköiden yleisimmät tehtävät liittyvät yleistilan laskuihin, rintakipuun, kaatumisiin tai raaja- sekä vartalokipuongelmiin.

– Alue-ensihoito nähdään myös urapolkumahdollisuutena. Ensihoitajalla on tätä kautta mahdollisuus kehittyä ja laajentaa omaa tehtävänkuvaansa. Tällaiset mahdollisuudet motivoivat työntekijöitä, parantavat sitoutumista ja tukevat toimintaa, kuvaa ensihoitopäällikkö Henna Rautiainen.

Alue-ensihoitajat liikkuvat niin perinteisillä ambulansseilla kuin myös henkilöautolla ja nämä yksiköt ovat varusteltu samoilla hoitotarvikkeilla ja -laitteilla kuin muutkin ensihoitoyksiköt. Alue-ensihoitoyksiköihin on myös keskitetty vierianalytiikkaa hoidon tarpeen arvioinnin tueksi. Alueesta riippuen alue-ensihoitoyksiköt ovat valmiudessa 24 h tai 12 h. Alue-ensihoidon tehtäviin ei kuulu potilaan kuljettaminen yksin.

​​​​​​​

Hyvinvointialuejohtajan esitys erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksesta aluehallitukselle

Hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen tuo esityksensä erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan palvelujen ja toiminnan uudistamisesta käsiteltäväksi aluehallituksen kokoukseen 23. huhtikuuta. Ehdotetuilla uudistamistoimenpiteillä saavutettaisiin 20,6 miljoonan euron kustannussäästöt. Aluehallitus on määrittänyt uudistuksen kustannusvaikutustavoitteeksi 20–25 miljoonaa euroa.

– On huomioitava, että voimakkaassa talouden sopeuttamistilanteessa palveluverkon tarkastelussa joudutaan arvioimaan erikoissairaanhoidon toimintaa Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Iisalmen ja Varkauden seutupalveluiden sekä Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen kokonaisuutena. Lainsäädäntö asettaa yliopistollisen hyvinvointialueen järjestäjälle lukuisia vaatimuksia esimerkiksi hoidon laadun, hoitoon pääsyn ja potilasturvallisuuden osalta, kertoo hyvinvointivointialuejohtaja Marko Korhonen.

Sosiaali- ja terveysministeriö linjaa YTA-alueiden toimintaa ja yhteistyötä huhtikuun lopulla. Kansalliset ratkaisut erikoissairaanhoidon osalta voivat vaikuttaa myös Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelutuotantoon ja sen resurssointiin. Palvelutaso määritetään vuosittain käyttösuunnitelmassa erikoissairaanhoidon tuottaman toiminnan sisällön ja laajuuden, henkilöstön työpanoksen kohdentamisen ja talouden näkökulmasta. 

Hyvinvointialuejohtajan esityksen keskeiset sisällöt

Uudistuksessa on valmisteltu kolme vaihtoehtoista toteuttamismallia, joista hyvinvointialuejohtaja on laatinut esityksensä. 

Erikoissairaanhoidon avoterveydenhuollon poliklinikkatoimintaa esitetään uudistettavan vaihtoehdon kaksi mukaisesti. Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) Puijon sairaalan lisäksi polikliinisiä palveluja toteutetaan seutupalveluina Iisalmessa ja Varkaudessa nykyhetkeä hieman rajatummin, samalla konsultaatioita ja digitaalista tukea vahvasti kehittäen. Painopiste toiminnassa on perusterveydenhuollon tuessa sekä kroonisten, erikoissairaanhoidon seurantaa tarvitsevien pitkäaikaissairauksien hoidossa ja seurannassa (kuten diabetes, reuma ja dialyysitoiminta). Asiakkaan harvoin tarvitsema erikoissairaanhoito keskittyy vaiheittain KYSiin. Toimenpiteillä saavutettaisiin 10,9 miljoonan euron säästöt. 

Esityksen mukaan leikkaustoimintaa toteutetaan KYS Puijon sairaalan lisäksi myös Iisalmessa ja Varkaudessa. KYS Puijon sairaalassa esitetään leikkaustoimintaa toteutettavan vaihtoehdon kaksi mukaisesti, jossa lisätään lyhytjälkihoitoisen kirurgian toimenpidemääriä ja tavoitellaan tuottavuuden kasvua.

Alueellisia leikkauspalveluita Iisalmessa ja Varkaudessa esitetään järjestettävän vaihtoehdon yksi mukaisesti. Iisalmen ja Varkauden leikkaustoiminta jatkuu nykyisen kaltaisena vuosittain laadittavan käyttösuunnitelman mukaisesti. Iisalmessa ja Varkaudessa seutupalveluna suoritettavan lyhytjälkihoitoisen kirurgian määrää, erikoisalakohtaista toteutusta sekä alueellista palvelutarvetta suhteutetaan kokonaistarpeeseen sekä YTA-sopimuksen mukaiseen työnjakoon. Toimenpiteiden säästöt olisivat 4,4 miljoonaa euroa.

Päivystystoimintaa ehdotetaan uudistettavan Kuopiossa KYS Puijon sairaalassa vaihtoehdon kaksi mukaisesti. Kuopion ilta- ja viikonloppuvastaanotto integroituu KYSin akuuttiyksikön päivystystoimintaan ja päivystysosastojaksoja sekä ikääntyneiden hoitoprosessia tarkastellaan ja tehostetaan (muun muassa jatkohoitoon ohjaus ja päivystysosastohoitojen keston lyhentäminen).

Uudistukseen pyydetyissä lausunnoissa korostettiin alueellisen palvelutarpeen huomiointia. Päivystyksen osalta valmistelussa tarkennettiin Iisalmen ja Varkauden osalta alueellista väestöpohjaa, sairastavuutta ja ikärakennetta. Iisalmessa päivystystoimintaa ehdotetaan uudistettavan vaihtoehdon yksi mukaisesti. Iisalmen päivystystoiminta järjestetään päivisin ja iltaisin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Varkauden päivystystoimintaa ehdotetaan uudistettavan vaihtoehdon kolme mukaisesti. Varkaudessa erikoissairaanhoidon päivystystoiminta lakkaa, jolloin sosiaali- ja terveyskeskuksen kiirevastaanottoja vahvistetaan iltaisin ja viikonloppuisin. Tällöin Varkauden sosiaali- ja terveyskeskukseen ohjataan lisää resursseja 0,5 miljoonan euron verran.

Päivystystoiminnan uudistuksilla Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa saavutettaisiin yhteensä 3,7 miljoonan euron säästöt.

Lisäksi uudistuksessa kehitetään ja laajennetaan opetusvastaanottotoimintaa. Tavoitteena on potilasmäärien kasvattaminen sekä opetuksen ja palvelutuotannon integraatio, kliinisen tutkimuksen lisääminen ja integrointi palvelutuotantoon sekä tutkimusrahoituksen määrän nostaminen. Tällä saavutettaisiin 1,6 miljoonan euron säästöt.

Koko kokousaineisto on luettavissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivuilla, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen hyväksymisen jälkeen.

Pohjois-Savon hyvinvointialue jatkaa tiukkaa taloudenpitoa – talousarviomuutokset vuodelle 2025

Pohjois-Savon hyvinvointialue on jatkanut taloutensa määrätietoista sopeuttamista. Menojen kasvu jäi alkuvuonna 2,4 prosenttiin, mikä on maltillisempaa kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus käsittelee talousarviomuutoksia kokouksessaan 23.4.2025.

Tammi-maaliskuun 2025 toteuma on noin 13,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen, kun vastaava toteuma vuonna 2024 oli 8,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Lisäksi huomionarvoista on, että vuoden 2024 tilinpäätös toteutui ennakoitua parempana, mihin vaikutti muun muassa syksyllä 2024 tapahtunut merkittävä menokehityksen jarrutus.

Pohjois-Savon hyvinvointialueelle on kertynyt katettavia alijäämiä 128,5 miljoonaa euroa kahdelta ensimmäiseltä toimintavuodelta 2023 ja 2024. Hyvinvointialuelain mukaan hyvinvointialueiden alijäämät olisi katettava vuoteen 2026 mennessä, mihin Pohjois-Savon hyvinvointialue ei pysty. Aluevaltuuston joulukuussa 2024 hyväksymän taloussuunnitelman mukaan alijäämät katetaan vuoteen 2029 mennessä. 

Valtiovarainministeriö hyväksyi 20.3.2025 Pohjois-Savon hyvinvointialueen täydennyksen tuottavuus- ja taloudellisuus ohjelmaan, jossa edellytetään hyvinvointialueelta tiukkaa taloudenpitoa.

• Lue lisää: Valtiovarainministeriö on myöntänyt Pohjois-Savon hyvinvointialueelle lisälainanottovaltuuden  

Talousarviomuutokset vuodelle 2025

Aluehallitus on linjannut, että vuoden 2025 talousarvion alijäämää pienennetään 46,8 miljoonasta eurosta noin 21 miljoonaan euroon, jotta alijäämien kattamaistavoitteessa pysytään. 

• Lue lisää: Aluehallitus kiristi vuoden 2025 alijäämätavoitetta

Muutostalousarviossa vuodelle 2025 on lisätty tuloarviota asiakasmaksuista, myyntituotoista ja työllisyysrahaston koulutuskorvauksista. Menojen osalta muutostalousarvio koostuu henkilösivukulujen pienentämisestä, Kevan tasausmaksusta, potilasvakuutusmaksusta, siirtyvistä ICT-kuluista, lomarahan vaihdoista ja palkattomien vapaiden pitämisistä.

Suurimmat euromääräiset muutokset ovat asiakasmaksutuoton on lisäys 4 miljoonaa euroa, henkilösivukulujen pieneneminen 7,5 miljoonaa euroa ja ICT-kulujen vähennys 2,3 miljoonaa euroa.

Lomarahojen vaihdoilla, palkattomilla vapailla ja henkilöstön tekemillä säästöehdotuksilla saadaan kahden miljoonan euron säästö vuoden 2025 talousarvioon.

• Lue lisää: Suurkiitos henkilöstölle osallistumisesta säästötalkoisiin – lomautuksilta vältytään

Lisäksi muutostalousarviossa on kohdentamatonta sopeutusta noin 6,3 miljoonaa euroa, mikä on 0,4 prosenttia hyvinvointialueen toimintamenoista.

Viestit-palvelu käyttöön hyvinvointialueen OmaSavo-digipalvelussa

Hyvinvointialueen digitaalisen asioinnin kokonaisuus OmaSavo laajenee uudella palvelulla. Tiistaista 22. huhtikuuta alkaen  asiakkaat voivat käyttää viestit-palvelua, jos he haluavat olla yhteydessä terveyskeskukseen eikä asialla ole kiire. 

- Asiakas voi lähettää viestin tai jättää yhteydenottopyynnön meille, kun hänellä ei ole kiireellistä, saman päivän aikana hoidettavaa asiaa. Viestin voi jättää vuorokauden ympäri joka päivä. Vastaamme viesteihin 1–5 arkipäivän kuluessa, sotekeskuspalvelujen asiantuntijalääkäri Anu Ryynänen kertoo.

Asiakas voi käyttää viestit-palvelua kiireettömissä asioissa, kuten terveyskeskusten ajanvarauksissa, tutkimusten ja niiden tulosten tiedusteluissa, pitkäaikaishoidon seurannassa sekä uusien oireiden selvittelyssä.

Jos asiakas on perumassa samana päivänä tai samalla viikolla olevaa terveyskeskuksen vastaanottoaikaa, asia pitää hoitaa OmaSavon sairaanhoitajan chatissa tai puhelimitse.

Koko hyvinvointialueen terveyskeskuspalveluissa

OmaSavon viestit-palvelu käynnistyy 22. huhtikuuta terveyskeskuspalveluissa koko Pohjois-Savon hyvinvointialueella. 

Aiemmin asiakkaat ovat voineet lähettää sähköisesti viestiä osaan hyvinvointialueen terveyskeskuksista Klinik-viestikanavassa. Klinik sulkeutuu 21. huhtikuuta, jonka jälkeen terveyskeskuspalveluiden asiakkaat voivat käyttää OmaSavon viestit-palvelua paikkakunnasta riippumatta.

Viestit-palvelun käyttö laajenee

Klinik on ollut lisäksi käytössä useilla paikkakunnilla muun muassa neuvolapalveluissa. Neuvolapalveluiden viestit-asiointiin tulee 21. huhtikuuta alkaen muutamien kuukausien katko, kunnes ne siirtyvät käyttämään uutta OmaSavon viestit-palvelua.

OmaSavon viestit-palvelua on tarkoitus laajentaa kattavasti parin vuoden aikana hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluihin.

OmaSavo on hyvinvointialueen digitaalisen asioinnin kokonaisuus, joka muodostuu asiakkaan omatoimisesti käyttämistä palveluista sekä vuorovaikutuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa käyttämistä palveluista. Hyvinvointialue kokoaa OmaSavoon vaiheittain kaikki asiakkaan digipalvelut.

Asiakas voi valita sopivan asiointikanavan

OmaSavon digitaalisen sosiaali- ja terveyskeskuksen digiasiointi on vaihtoehto perinteiselle puhelinasioinnille ja vastaanottokäynnille terveyskeskuksessa. OmaSavoa voi käyttää joko OmaSavo-mobiilisovelluksella tai hyvinvointialueen verkkosivuilla tietokoneella tai älypuhelimella osoitteessa omasavo.fi.

Silloin kun asia ei ole kiireellinen, asiakas voi valita eri kanavista itselleen sopivimman. Asiakkaan palvelua nopeuttaa, kun hän ottaa yhteyttä vain yhteen asiointikanavaan kerrallaan ja odottaa ammattilaisen vastausviestin tai takaisinsoiton.

Tietolaatikko: Eri terveydenhuollon palvelukanavat asiakkaan käytössä 

• OmaSavon viestit-toiminto tai puhelinpalvelu kiireettömissä asioissa (hyvinvointialueen paikkakuntakohtaiset tai keskitetyn puhelinpalvelun numerot): Sopivat yhteydenottokanaviksi terveyskeskukseen, kun asian arvioinnilla ja käsittelyllä ei ole kiire eikä sitä tarvitse hoitaa saman päivän aikana. Viestin voi jättää OmaSavossa itselleen sopivana ajankohtana, ja viesteihin vastataan 1–5 arkipäivän kuluessa. Puhelinpalvelussa voi asioida oman alueen palveluaikojen mukaisesti. Kaikki puhelut ja takaisinsoittopyynnöt hoidetaan pääsääntöisesti saman päivän aikana.
• OmaSavon sairaanhoitajan chat tai puhelinpalvelu kiireellisissä asioissa (hyvinvointialueen paikkakuntakohtaiset tai keskitetyn puhelinpalvelun numerot): Asiakkaan kiireellisissä terveyskeskusasioinneissa ensisijaiset yhteydenottokanavat. Myös samalle päivälle tai viikolle varattujen terveyskeskusaikojen perumiset tulee hoitaa joko chatissa tai puhelimitse. OmaSavon digiasiointi mahdollistaa myös digiaineistojen kuten valokuvien hyödyntämisen arvioinnin ja hoidon tukena.  
• Päivystysapu 116 117, myös tekstiviestimahdollisuus erityisryhmille: Päivystysavusta asiakas saa arvion, vaatiiko tilanne käynnin päivystyksessä. Jos vaatii, hänet ohjataan oikeaan hoitopaikkaan tai tarvittaessa hän saa kotihoito-ohjeet. Päivystysapu palvelee vain akuuteissa asioissa ensisijaisesti virka-ajan ulkopuolella vuoden jokaisena päivänä.    
• Hätäkeskus 112: Hätätilanteissa, kuten esimerkiksi äkillisen ja kovan rintakivun tai hengitysvaikeuden, tajuttomuuden, kouristelun, suuren verenvuodon ja vakavien vammojen yhteydessä pitää soittaa 112.
• Reseptien uusimiset: Ensisijaisesti OmaKanta-palvelussa 

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijaisvanhemmuudesta!

Perhehoidon tukiyksikkö järjestää vuoden 2025 aikana ennakkovalmennuksia lastensuojelun perhehoidosta kiinnostuneille koko Pohjois-Savon alueelta. Sijaisperheitä tarvitaan jatkuvasti, ota yhteyttä ja hae mukaan!

Lastensuojelun perhehoito on lapsen hoivan ja huolenpidon järjestämistä yksityisessä kodissa. Lasten ja nuorten perhehoitajia kutsutaan myös sijaisvanhemmiksi.

Sijaisperheeksi sopii sinkku, pariskunta tai useamman perheenjäsenen perhe, jossa kaikki haluavat ottaa sijoitetun lapsen tasavertaiseksi perheenjäseneksi. Tärkeintä on, että pystyt tarjoamaan lapselle vakaan ja turvallisen kodin ja arjen.

Perhehoitajan ennakkovalmennus kestää noin puoli vuotta. Järjestämme valmennuksen ryhmämuotoisena PRIDE-valmennuksena. PRIDE-valmennuksen (Parent Resources for Information, Development and Education) aikana perehdyt sijaisperheenä toimimiseen tarkemmin ja pääset pohtimaan, mitä sijaisvanhemmuus merkitsee juuri sinulle.

Haastattelemme valmennukseen halukkaat perheet ennen valmennuksen alkamista.

• Seuraava ryhmä aloittaa 6.5., ryhmässä on vielä muutama paikka vapaana.
• Voit myös ilmoittautua elokuussa aloittavaan ryhmään.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä,

• sosiaalityöntekijä Marja Kekki, p. 044 740 1993
• sosiaalityöntekijä Kaisa Varjoranta, p. 044 740 1992
• johtava sosiaalityöntekijä Tarja Pitkänen, p. 044 740 1991

Jos olemme varattuja, jätä yhteydenottopyyntö vastaajaan. Voit ottaa meihin yhteyttä myös sähköpostilla perhehoidontuki@pshyvinvointialue.fi

Poikkeuksia hyvinvointialueen palveluissa pääsiäisenä 17.–21.4.2025

Pääsiäinen vaikuttaa Pohjois-Savon hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden aukioloaikoihin. Tarkemmat kuntakohtaiset tiedot löytyvät hyvinvointialueen verkkosivuilta. 

Kiirastorstaina 17. huhtikuuta palvelut sulkeutuvat perjantain aukioloaikojen mukaisesti.

Hoitotarvikejakelu ja suun terveydenhuolto ovat suljettuina perjantaista maanantaihin 18.–21.4. Suun terveydenhuollon kiireellinen ajanvaraus pääsiäisenä kello 8–9 numerosta 017 174 020. 

Sairaanhoitajan chat ei ole käytössä 18.–21.4.

Kiirevastaanotot pääsiäisenä 18.–21.4.

Päivystys palvelee vuorokauden ympäri 

Päivystykset ovat avoinna 24/7 Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa. Päivystyksessä hoidetaan vain kiireellistä tai välitöntä hoitoa vaativat tilanteet. 

Ennen päivystykseen hakeutumista tulee soittaa ympärivuorokautiseen päivystysavun numeroon 116117, jossa arvioidaan hoidon tarve. Henkeä uhkaavassa hätätilanteessa tulee soittaa 112.

Päivystys on tarkoitettu vain kiireelliseen hoitoon, kuten:

• halvausoireet (esim. äkillinen raajan velttous tai puhevaikeus)
• kova rintakipu tai äkillinen kova vatsakipu
• voimakas hengenahdistus tai hengitysvaikeus
• äkillinen, kova päänsärky
• suuret vammat ja luunmurtumat
• henkeä uhkaava allerginen reaktio tai muu äkillinen vakava tila.

Päivystyksessä ei uusita reseptejä tai kirjoiteta sairauslomatodistuksia, ellei tilanne vaadi välitöntä hoitoa. Sairauslomatodistukset hoidetaan arkipäivinä oman terveysaseman tai työterveyshuollon kautta. 

Päivystyspisteet

Iisalmi: Kampus Pulssi, Riistakatu 23
Kuopio: Päivystyspoliklinikka, Puijon sairaala, Pääsairaala (C-ovi, 0. kerros), Puijonlaaksontie 2
Varkaus: Aalto Hyvinvointikeskus, Savontie 55

Työnjakajat yhdistävät kotihoidon asiakkaat ja hoitajat

Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden kotihoidossa työskentelee noin 1 500 työntekijää. He huolehtivat yli 3 500 kotihoidon asiakkaan hoivasta ja huolenpidosta. Jotta näin suuri määrä työntekijöitä ja asiakkaita saadaan kohtaamaan toisensa, tarvitaan avuksi työnjakajia.

Kotihoidon työnjakajat työskentelevät kolmella alueella Pohjois-Savon hyvinvointialueella – pohjoisella, keskisellä ja nyt myös eteläisellä alueella. Eteläisen alueen keskitetty työnjakaminen käynnistyi uutena toimintana viime heinäkuussa. Aikaisemmin alueella kotihoidon työt jaettiin kuntakohtaisesti ja yksiköiden omilla periaatteilla.

– Keskitetyn työnjaon perusideana on, että työt jakaantuvat koko alueen työntekijöiden kesken yhdenmukaisilla periaatteilla. Tämä lisää asiakastyön sujuvuutta, kertoo eteläisen alueen työnjaon esihenkilö Anu Toroi.

Eteläisen alueen keskitetty työnjako jakaa kotihoidon lähi- ja sairaanhoitajien kotikäynnit sekä etähoivan käynnit kahdeksan kunnan alueella. Tällä hetkellä eteläisen alueen keskitetyssä työnjaossa työskentelee kahdeksan henkilöä ja heidän vastuullaan on Karttulan, Keiteleen, Leppävirran, Pielaveden, Rautalammin, Suonenjoen, Tervon ja Vesannon kotihoidon töiden organisointi. Huhtikuussa myös Varkaus ja Joroinen liittyvät mukaan, jolloin käyntejä jaetaan alueen yli tuhannelle kotihoidon asiakkaalle.

Keskitetty työnjako on tehostanut kotihoidon toimintaa

Keskitetty työnjako on tuonut mukanaan muutoksia ja parannuksia eteläisen alueen kotihoidon työhön. He ovat saaneet yhtenäistettyä alueen toimintatapoja, jonka ansiosta työntekijöiden työt jakautuvat nyt samoilla ohjeilla jokaisessa kunnassa ja yksikössä. Myös taloudellisesta näkökulmasta toiminta on nyt aiempaa läpinäkyvämpää.

– Keskitetyn työnjaon ansiosta meidän on nyt alueellisesti helpompi arvioida, missä kunnassa ja yksikössä työntekijöitä tarvitaan eniten ja mistä yksiköstä pystymme mahdollisesti tarjoamaan apua, kertoo Anu Toroi.

Asiakastyön välitön osuus on kasvanut eteläisellä alueella 10 prosentilla viime heinäkuusta. Tämä tarkoittaa sitä, että hoitajat ovat pystyneet keskittymään varsinaiseen asiakastyöhön, kun hallinnollisia ja logistisia haasteita on vähennetty. Tavoitteena on, että lähihoitajien työajasta 60 % ja sairaanhoitajien työajasta 40 % olisi suoraa asiakastyötä. Eteläisellä alueella on pääasiassa päästy keskitetyn työnjaon ansiosta näihin tavoitteisiin muutoksen jälkeen.

Työnjakajien apuna toimii optimointijärjestelmä, joka auttaa suunnittelemaan työtä ja reitittämään kotihoidon käyntejä tehokkaammin. Asiakkaiden sijainnit näkyvät esimerkiksi karttanäkymässä, jolloin työnjakajat voivat järjestää työvuoroja ja -matkoja järkevämmin.

– Pitkät ajomatkat ovat yksi eteläisen alueemme erityispiirteistä, joten optimointi auttaa välttämään turhaa ajamista edestakaisin ja tekee työn jakamisesta entistä sujuvampaa, kertoo lähihoitaja ja työnjakajana työskentelevä Kirsi Paasikallio.

Keskitetty työnjako tuo turvaa ja tukea kotihoitoon

Uudistus on herättänyt eteläisen alueen kotihoidon kentällä monenlaista palautetta. Monet työntekijät ovat kehuneet, että työ on muuttunut vaihtelevammaksi, ja se on koettu mieluisana uudistuksena. Toisaalta toivetta on myös tullut siitä, että matka-ajat sekä tie- ja keliolosuhteet otettaisiin vielä paremmin huomioon työn suunnittelussa.

– Kotihoidon tiimityöskentely on myös lujittunut ja on selkeä etu, että useampi tiimin työntekijä tuntee kaikki asiakkaat. Kun useampi työntekijä tuntee asiakkaat, voidaan palveluita tarjota tasapuolisemmin, pohtii Anu Toroi.

Keskitetty työnjako tuo myös turvaa ja tukea kotihoitoon. Työntekijöiden ei tarvitse kohdata haasteita yksin, vaan he voivat tukeutua työnjakoon ja kollegoihin. Eteläisen alueen työnjakajat ovatkin erittäin sitoutuneita kehittämään toimintaa edelleen.

– Meillä on motivoitunut porukka työnjaossa, joka tuntee kotihoidossa tehtävän työn ja ymmärtää työn vaatimukset. He haluavat myös tehdä asioita paremmin ja kehittää toimintaa työntekijöiden ja asiakkaiden hyväksi. Heidän ansiostaan keskitetty työnjako on saatu toimimaan näin hyvin alueellamme, summaa Anu Toroi.

Yksi eteläisen alueen työnjaon erottava tekijä onkin esimerkiksi se, että he jakavat töitä etukäteen enemmän kuin vaikka keskisellä alueella. Eteläisellä alueella loppuviikon työn tiedetään jo alkuviikosta ja viikon lopussa on jaettu työt seuraavan viikon alkuun saakka. Akuutteja muutoksia toki tulee aina ja niihin työnjako reagoi. Työnjako työskenteleekin viikon jokaisena päivänä.

– Työskentelemme samoissa tiloissa Karttulassa ja meillä on mielestäni toimiva systeemi, jota kehitämme jatkuvasti. Ei ole kahta samanlaista päivää, ja se pitää tämän työn mielenkiintoisena, toteaa Kirsi Paasikallio.

– Tavoitteenamme on jatkossakin kehittää palveluamme niin, että asiakkaat saavat mahdollisimman laadukasta hoitoa ja hoitajat voivat tehdä työtään sujuvasti, Anu Toroi lisää.

​​​​​​​Kuvassa lähihoitaja ja työnjakaja Kirsi Paasikallio, palveluesihenkilö Anu Toroi ja lähihoitaja sekä työnjakaja Minna Tamio.

”Asenteet aivorappeumasairauksia kohtaan ovat muuttumassa” – Eino Soljelle Duodecimin Nuoren tutkijan palkinto

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä Eino Solje on saanut Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin myöntämän Nuoren tutkijan palkinnon. Hän johtaa yliopistolla ryhmää, joka tutkii varhain alkavia muistisairauksia monesta eri näkökulmasta. Tutkijan työssä Soljelle erityisiä hetkiä ovat ne, jolloin syntyy aavistus merkittävästä löydöksestä.

34-vuotias Eino Solje on nuoresta iästään huolimatta yksi Suomen tunnetuimmista muistisairaustutkijoista. 

Kuvassa Eino Solje.

Soljen johtamassa Aivotutkimusyksikössä tutkitaan aivosairauksia: ennaltaehkäisyä, mekanismeja, uusia lääkkeitä ja riskitekijöitä sekä terveiden aivojen toimintaa. 

– Olen aina ollut kiinnostunut siitä, miten tutkimus ja kliininen työ voivat täydentää toisiaan – potilaskohtaamiset auttavat tunnistamaan keskeisiä tutkimuskysymyksiä. Toisaalta pyrin varmistamaan, että tutkimustulokset todella päätyvät hyödyttämään potilaiden diagnostiikkaa ja hoitoa.

Soljen johtama tutkimusryhmä keskittyy varhain alkaviin muisti- ja aivorappeumasairauksiin. Ryhmä kehittää muun muassa parempia diagnostisia menetelmiä kliinisten aineistojen ja biomarkkerien avulla, jotta tulevaisuudessa aivosairaudet tunnistetaan ja havaitaan entistä aiemmin ja tarkemmin.

– Lisäksi selvitämme muistisairauksiin liittyviä oikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä yhteistyössä näiden alojen asiantuntijoiden kanssa.

Solje korostaa, että tutkijan on pystyttävä viestimään löydöksistään ymmärrettävästi niin tutkittaville kuin suurelle yleisölle. 

– Olemme mielestäni onnistuneet tässä varsin hyvin. Se on osaltaan innostanut uusia vapaaehtoisia – terveitä ja sairastuneita – mukaan tutkimuksiin.

Yksi tutkimusryhmän tärkeimmistä saavutuksista on, että suomalaiset kliiniset aineistot on saatu osaksi laajoja kansainvälisiä varhain alkavien ja epätyypillisten muistisairauksien tutkimuskonsortioita. Kotimaisen muistisairaustutkimuksen kannalta tämä on erityisen tärkeää:

– Jos suomalaiset potilaat eivät ole mukana, löydökset eivät välttämättä tarjoa ratkaisuja meidän väestömme erityispiirteisiin, Solje selventää.

Työ lupaavien vainujen parissa jatkuu

Tutkijana Eino Solje saa iloa hetkistä, jolloin aavistus merkittävästä löydöksestä herää. Valtaosa ”vainuista” ei lopulta johda mihinkään, mutta toisinaan ne vievät tieteellisten läpimurtojen äärelle.

– Tälläkin hetkellä työskentelemme parin lupaavan vainun parissa – aika näyttää, mitä niistä seuraa!

Parhaassa tapauksessa tutkimustulokset siirtyvät arkeen nopeasti ja vaikuttavasti. Aina näin ei kuitenkaan tapahdu. Silti tutkijan on jaksettava puurtaa pitkäjänteisesti ja kärsivällisesti.

– Nuoren tutkijan palkinto kannustaa jatkamaan ja muistuttaa, että tutkimusaiheemme on myös muiden mielestä tärkeä ja ajankohtainen. On hienoa nähdä, että aihe, johon on aiemmin liittynyt stigmaa, saa nyt tällaista tunnustusta. Asenteet aivorappeumasairauksia kohtaan ovat muuttumassa.

Duodecimin tiedote

Eino Solje

• kolmen lapsen isä
• vapaa-ajalla nauttii ruoanlaitosta, kirjallisuudesta ja musiikista
• väitteli tohtoriksi ja valmistui lääkäriksi samanaikaisesti vuonna 2017
• yhteensä 79 tieteellistä julkaisua: 67 kansainvälistä ja 12 suomenkielistä.

Lisätiedot:

Eino Solje, neurologian apulaisylilääkäri, apulaisprofessori, Aivotutkimusyksikön johtaja, eino.solje(at)uef.fi

Nuoren tutkijan palkinto myönnettiin Äyräpää symposiumissa Helsingissä 10.4.2025. Palkinnon arvo on 10 000 euroa. Palkinto myönnetään itsenäisen tutkimuskykynsä osoittaneelle etevälle lääketieteen tutkijalle, joka ei ole täyttänyt 38 vuotta.

Monialainen opetusvastaanotto Osmo saa ensimmäiset potilaat elokuussa

Monialaisen opetusvastaanotto Osmon toiminta hahmottuu jo hyvää vauhtia. Toimintaa pilotoidaan elokuusta alkaen Kuopion yliopistollisen sairaalan tiloissa, missä Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat ja kouluttajalääkärit ottavat vastaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen asiakkaita.  

–  Opetusvastaanoton tavoitteena on tarjota paitsi uudenlainen oppimisympäristö, myös vastata tulevaisuudessa merkittävästä osasta hyvinvointialueen palvelutoimintaa, kertoi ylilääkäri, professori Pekka Mäntyselkä opetusvastaanoton esittelytilaisuudessa maaliskuussa.

Opetusvastaanoton tuleviin tiloihin päästiin tutustumaan maaliskuussa. Kuvassa Janne Rautiainen ja Pekka Mäntyselkä.

Syksyn aikana tavoitteena on noin tuhat potilaskäyntiä ja toiminnan vakiinnuttua vuosina 2029–2030 jo noin 50 000 potilaskäyntiä vuodessa. 

Alkuvaiheessa opetusvastaanoton toimintaan osallistuu yliopistolta lääketieteen, hammaslääketieteen ja ravitsemusterapian opiskelijoita, ja lääketieteen opetus painottuu yleislääketieteeseen, ihotauteihin, psykiatriaan sekä suu- ja leukasairauksiin. Myös farmasia on tulossa mukaan. Savonia-ammattikorkeakoulusta pilottiin osallistuu sairaanhoitaja-, fysioterapeutti-, suuhygienisti- ja sosionomiopiskelijoita. 

Pitkiä vas­taan­ot­toai­ko­ja

Opiskelijoille opetusvastaanotto antaa mahdollisuuden vahvistaa asiantuntemustaan aidoissa asiakastapaamisissa ja osana moniammatillista tiimiä. Tukena ovat ammattitaitoiset ohjaajat. – Vastaanottoajat ovat tavanomaista pitempiä parhaan mahdollisen oppimisen varmistamiseksi. Potilaat ohjautuvat vastaanotolle sote-keskuksen puhelin- tai verkkoajanvarauksen kautta, kertoi projektiasiantuntija Jutta Kakkinen.

– Aiemman kokemuksen perusteella opiskelijoiden tuottamasta hoidosta tykätään. Asiakasraatikin on suhtautunut opetusvastaanottoon innostuneesti, lisäsi projektiasiantuntija Janne Rautiainen.

Kakkinen kertoi, että esimerkiksi yleislääketieteen opetusvastaanotolle ohjataan sote-keskuksen ajanvarauksesta erityisesti sellaisia asiakkaita, joiden asia on hoidettavissa yhdellä tunnin mittaisella käynnillä. Käynnin aiheena voi olla esimerkiksi kipuoire, sairauden määräaikaistarkastus tai yksinkertainen toimenpide. Opiskelijat tutustuvat ennalta itsenäisesti asiakkaan tilanteeseen, ja kouluttajalääkäri vahvistaa hoitopäätökset.

Entistä enemmän po­ti­las­kon­tak­te­ja opintojen aikana

Potilaalle monialainen opetusvastaanotto tarjoaa saumattoman hoitoketjun eri alojen ammattilaisten yhteistyönä. Opiskelijat puolestaan oppivat hyödyntämään toistensa asiantuntemusta ja tekemään esimerkiksi toimenpiteitä yhdessä. Monialaisilla vastaanotoilla voidaan käsitellä esimerkiksi muistipotilaiden asioita, joihin tarvitaan eri alojen osaamista.

Tulevaisuudessa opetusvastaanotto on lääketieteen eri oppiaineiden yhteinen keskitetty koulutuspaikka, joka mahdollistaa entistä enemmän potilaskontakteja lääketieteen opintojen aikana. Tavoitteena on lisäksi laaja edustus muilta sote-koulutusaloilta, joiden opiskelijoille opetusvastaanotto tarjoaa myös harjoittelupaikkoja.

Hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen totesi, että opetusvastaanotto tukee koko palvelujärjestelmän uudistamista luomalla myös uusia toimintatapoja.

– Eniten hyötyy tavallinen kansalainen, joka saa osaavaa ja innovatiivista palvelua, kertoi Korhonen.

Mäntyselkä tähdensi, että opetusvastaanotto tarjoaa ainutlaatuisen alustan myös terveydenhuollon akateemiselle ja toimeksiantotutkimukselle, kehittämistoiminnalle ja innovaatioille.

– Voimme olla edelläkävijä valtakunnallisesti ja miksei kansainvälisestikin.

Vahva tuki op­pi­mis­pro­ses­siin

Yliopistosairaanhoitaja Katri Manninen kertoi vertaisoppimiseen liittyviä tutkimustuloksia Karoliinisen yliopistosairaalan opetusvastaanotolta. Opiskelijalle on esimerkiksi tärkeää havainnoida osaamisensa kehittymistä peilaamalla sitä toisiin, opintojen eri vaiheessa oleviin opiskelijoihin. Ohjaaja puolestaan auttaa opiskelijaa oppimisprosessissa eteenpäin, ja tässä olennaista on vahva pedagoginen osaaminen.

Laadukas ohjaus opetusvastaanotolla ja ohjaajien yhteisen monialaisen viitekehyksen rakentuminen nousivat esiin myös projektipäällikkö Mari Kieman juontamassa paneelikeskustelussa monialaisen koulutuksen tulevaisuudesta. 

– Opetusvastaanotto Osmon ohjaajilla ammatillinen ja pedagoginen osaaminen ja kokemus ovat vankalla pohjalla, kertoi yleislääketieteen erikoislääkäri, kliininen opettaja Henna Saari.

Paneelissa olivat mukana myös apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas, toimialajohtaja Jari Saarinen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta, kliinisen lääketieteen yksikön johtaja, professori Joonas Sirola Itä-Suomen yliopistosta, koulutusjohtaja Esa Wiklund Savonia-ammattikorkeakoulusta sekä ensihoitajaopiskelija Heidi Jäppinen ja lääketieteen opiskelija Ville Salokangas.

Teksti on julkaistu alun perin Itä-Suomen yliopiston nettisivuilla. Teksti: Ulla Kaltiala. Kuva: Raija Törrönen.

Opetusvastaanotto 2.0 -projekti on osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee täysin EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Hankkeen aikana on tarkoitus pilotoida ja käynnistää opetusvastaanotto Osmon toiminta.

Pohjois-Savon hyvinvointialueella lähdetään kasvattamaan kaupallistettavien terveysalan innovaatioiden määrää

Keksi, kehitä ja kaupallista (KEIKKA) -hankkeessa edistetään Pohjois-Savon terveysteknologian ja terveysalan innovaatio-, tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä lisätään innovaatiotietoisuutta. Tavoitteena on kasvattaa paikallisen elinkeinoelämän kasvumahdollisuuksia.   

Pohjois-Savon alueella on tunnistettu tarve lisätä innovaatioiden ja keksintöjen määrää sekä kasvattaa uutta yritystoimintaa. Tämän kevään aikana käynnistyneessä Keksi, kehitä ja kaupallista -hankkeessa edistetään Pohjois-Savon terveysteknologian ja terveysalan innovaatio-, tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä lisätään innovaatiotietoisuutta. Hankkeen tarkoituksena on kasvattaa kaupallistettavien innovaatioiden määrää Pohjois-Savon hyvinvointialueella. 

-    Luomme uusia startup- ja kasvuyritysmahdollisuuksia, tuemme uusien palveluiden ja tuotteiden syntyä sekä luomme innovaatioiden kehittämisen tiekartan terveysalan innovaatiotoiminnan tueksi, kertoo KEIKKA-hankkeen projektikoordinaattori Sonja Reinikka.

Hankkeessa rakennetaan käytännön työkalut, kuten sähköinen alusta innovaatioiden keräämiseksi ja toimintamallit tutkijasta-innovaattoriksi kasvupolulle sekä innovaatioiden kaupallistamiselle. Näitä tuetaan yhteiskehittämisen työpajoilla ja innovaatiokilpailuilla. Näiden avulla yhdistetään hyvinvointialueen tarpeet, ammattilaisten osaaminen ja yritysten ratkaisut. Tavoitteena on viedä henkilöstön ja asukkaiden kehitysideat nopeasti testaukseen ja käyttöön, synnyttää uutta liiketoimintaa ja parantaa palveluita.

Hanke on suunnattu Pohjois-Savon hyvinvointialueen henkilöstölle ja tutkijoille. Yhteistyötä tehdään sidosryhmien kuten Itä-Suomen yliopiston, Savonia ammattikorkeakoulun, Kuopion kaupungin ja Savon koulutuskuntayhtymän kanssa. 

-    Erittäin tärkeänä yhteiskehittämisen osapuolena toimii elinkeinoelämä, ja yhteistyötä tullaan tekemään tiiviisti Business Center Pohjois-Savon, Sparkin ja Kuopio Healthin kanssa. Myös alueen asukkaat, potilaat ja asiakkaat ovat tervetulleita osallistumaan kehittämiseen hankkeen loppupuolella, avaa KEIKKA-hankkeen projektipäällikkö Vesa Janhunen. 

KEIKKA-hanke on elinkeinoelämälähtöinen hanke, jota osarahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Rahoituksen myöntäjänä toimii Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella 4.2.2025-3.2.2027.

Lue lisää: Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA) - Pohjois-Savo

Lisätiedot: 

Projektipäällikkö 
Vesa Janhunen
p. 044 717 4935
vesa.janhunen@pshyvinvointialue.fi

Projektikoordinaattori 
Sonja Reinikka
p. 044 717 1830
sonja.reinikka@pshyvinvointialue.fi
 

Itäinen syöpäkeskus (FICAN East) edistää yhdenvertaista ja vaikuttavaa syövän hoitoa ja tutkimusta Itäisellä yhteistyöalueella

Itä-Suomen yhteistyöalueella todetaan vuosittain yli 5000 ja koko maassa yli 35 000 uutta syöpää. Väestön ikääntyessä tapausmäärät nousevat edelleen.

- Syöpä on yksi suurimmista terveyshaasteistamme. Vaikuttavan hoidon saatavuuden turvaaminen yhdenvertaisesti kaikille potilaille, syöpien ennaltaehkäisyyn ja varhaisen havaitsemiseen panostaminen ja korkeatasoisen syöpätutkimuksen tukeminen ovat keskeisiä toimia hoitotulosten ja potilaiden ennusteen parantamisessa”, kertoo Itäisen syöpäkeskuksen ylilääkäri Satu Tiainen.

Itäisen syöpäkeskuksen tehtävänä on kehittää ja yhdenmukaistaa syövän ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon, kuntoutuksen, tutkimuksen ja opetuksen laajaa kokonaisuutta Itä-Suomen yhteistyöalueella. Sopijaosapuolemme ovat kaikki Itäisen yhteistyöalueen hyvinvointialueet ja Itä-Suomen yliopisto. Kansallisesti olemme yksi viidestä alueellisesta syöpäkeskuksesta, jotka yhdessä koordinoivan yksikön kanssa muodostavat Kansallisen syöpäkeskuksen (FICAN).

Toimintamme painopisteitä ovat:

• Potilaiden pääsyn lisääminen kliinisiin syöpälääketutkimuksiin
• Säännöllisen raportoinnin kehittäminen - kohti syöpätietopöytää
• Digipalveluiden edistäminen syövän hoidossa
• Moniammatillisten syöpätiimien toiminnan kehittäminen
• Iäkkäiden syöpäpotilaiden toimintakykyarvion edistäminen
• Potilasosallisuuden ja kokonaisvaltaisen huomioinnin lisääminen
• Syöpätutkijoiden yhteistyön vahvistaminen
• Yksilöllisen syövän hoidon ja edistäminen
• Kattava joukko asiantuntijoita Itäiseltä yhteistyöalueelta osallistuu myös kansallisen syöpästrategian valmisteluun, joka tulee kattamaan koko syöpään liittyvän polun.

Lue täältä vuosikertomus 2024

Pohjois-Savon hyvinvointialue yhdistää potilastietojärjestelmät – muutos saattaa osalla asiakkaista näkyä OmaKannassa

Pohjois-Savon hyvinvointialueen potilastietojärjestelmät yhdistyvät vaiheittain yhdeksi yhteiseksi järjestelmäksi vuosien 2025 ja 2026 aikana. Ensimmäisenä uuteen järjestelmään siirtyvät Varkauden, Joroisten, Lapinlahden ja Varpaisjärven terveydenhuollon toimipisteet.

Lapinlahdella ja Varpaisjärvellä ammattilaiset ottavat uuden järjestelmän käyttöön tiistaina 8. huhtikuuta. Varkaudessa ja Joroisissa järjestelmä vaihtuu torstaina 10. huhtikuuta. 

Varkauden, Joroisten, Lapinlahden ja Varpaisjärven terveydenhuollon palveluissa asioivien asiakkaiden tietoja siirretään uuteen potilastietojärjestelmään, jotta hoidon jatkuvuus varmistuu. Työtä jatketaan vielä lähiviikkoina. OmaKannassa saattaa näkyä merkintöjä tietojen siirrosta. Tiedonsiirtoon liittyen asiakkaille saatetaan myös soittaa ennen tulevia vastaanottokäyntejä, esimerkiksi edellisenä päivänä.

Ammattilaiset opettelevat järjestelmän käyttöä

Potilastietojärjestelmän käyttöönoton takia Lapinlahdella, Varpaisjärvellä, Varkaudessa ja Joroisissa on tarjolla hieman tavallista vähemmän terveydenhuollon aikoja. Pääsy kiireelliseen hoitoon on kuitenkin turvattu.

Ennen päivystykseen lähtemistä on hyvä soittaa Päivystysavun numeroon 116 117. Päivystysavun numerosta asiakas saa arvion, vaatiiko tilanne käynnin päivystyksessä. Henkeä uhkaavassa hätätilanteessa soitetaan aina 112.

Järjestelmäuudistus voi aluksi aiheuttaa hitautta esimerkiksi puheluissa ja vastaanotolla, ja ammattilaiset toivovat asiakkailta ymmärrystä siirtymävaiheen aikana. Yhden hoitojakson maksu saattaa myös joillekin asiakkaille tulla jaettuna kahdelle eri laskulle, jos laskutus on siirtynyt kesken hoitojakson vanhasta järjestelmästä uuteen. Päällekkäisiä laskuja ei kuitenkaan tule.

Varkaudessa uudet ilmoittautumisautomaatit

Varkauden Aalto-hyvinvointikeskuksessa muutos tarkoittaa asiakkaille myös uusia ilmoittautumisautomaatteja.

Laitteet ovat hiukan erinäköisiä kuin entiset automaatit, joten ilmoittautumiseen vastaanotolle kannattaa varata aikaa. 

Sähköinen ajanvaraus eTerveyspalveluun

Varkauden, Joroisten, Lapinlahden ja Varpaisjärven sähköinen ajanvaraus muuttuu osana potilastietojärjestelmän yhtenäistämistä. Aiemmin käytössä ollut Lifecaren Kansalaisen terveyspalvelu muuttuu eTerveyspalveluksi.

Asiakkaat voivat edelleen varata aikoja esimerkiksi sairaanhoitajan vastaanotolle, kutsuntatarkastuksiin ja ehkäisyneuvolaan. Tarjolla olevat palvelut kuitenkin vaihtelevat kuntakohtaisesti, kuten tähänkin saakka. Hyvinvointialue kehittää toimintaansa ja kasvattaa palveluvalikoimaa jatkuvasti. Ajanvaraukseen pääsee helposti hyvinvointialueen verkkosivuilta kohdasta omasavo.fi.

Yhteinen potilastietojärjestelmä luo jatkossa pohjan digitaalisten palvelujen kehittämiselle kuten yhteiselle sähköiselle ajanvaraukselle.

Sairaanhoitaja auttaa chatissa

Asiakas saa apua terveyskeskuspalveluihin liittyvissä asioissa myös sairaanhoitajan chatissa. Sairaanhoitajan chat on yksi OmaSavon digipalveluista ja sitä voi käyttää joko OmaSavo-mobiilisovelluksella tai hyvinvointialueen verkkosivujen kautta tietokoneella tai älypuhelimella osoitteessa omasavo.fi.

Chatissa sairaanhoitaja neuvoo ilman ajanvarausta muun muassa flunssaoireissa, tuki- ja liikuntaelinvaivoissa ja rokotusasioissa. Chatissa onnistuu myös ajanvaraus terveyskeskukseen ja varatun ajan peruminen. Asiointi on maksutonta. 

Reseptien uusiminen sujuu kätevästi OmaKanta-palvelussa. 

Parantaa hoidon jatkuvuutta

Yhteinen potilastietojärjestelmä tuo merkittäviä hyötyjä. Yhteisen järjestelmän ansiosta potilaan tiedot löytyvät yhdestä paikasta. Yhteinen potilastietojärjestelmä parantaa potilasturvallisuutta ja tukee hoidon jatkuvuutta.

Huhtikuun käyttöönoton jälkeen koko hyvinvointialueen perusterveydenhuollossa on käytössä yhteinen potilastietojärjestelmä eli esimerkiksi kaikissa hyvinvointialueen terveyskeskuksissa.

KYSin erikoissairaanhoidon ammattilaiset siirtyvät käyttämään yhteistä potilastietojärjestelmää huhtikuussa 2026. Sen jälkeen koko hyvinvointialueella on yksi yhteinen potilastietojärjestelmä käytössä.

Suun terveydenhuolto jo yhteisessä järjestelmässä

Maanantaina 7. huhtikuuta, Varkauden, Joroisten, Lapinlahden ja Varpaisjärven suun terveydenhuollon ammattilaiset siirtyivät jo käyttämään yhteistä suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmää. Koko hyvinvointialueella on nyt yksi yhteinen suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmä käytössä. 

Käyttöönoton takia toimipisteiden kiireettömien ajanvarausten määrää on vähennetty lähiviikkoina. Hammaslääkäripäivystys toimii kuitenkin normaalisti.

Tietolaatikko: Yhteinen alueellinen potilastietojärjestelmä Pohjois-Savoon

• Pohjois-Savon hyvinvointialue siirtyy yhtenäiseen potilastietojärjestelmään, CGI:n OMNI360 Terveydenhuoltoon, joka korvaa nykyiset perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestelmät. Uusi järjestelmä on täysin käytössä keväällä 2026.
• Potilastietojärjestelmässä on terveydenhuollon asiakkaiden tiedot, ja se on yksi hyvinvointialueen ammattilaisten tärkeimmistä työkaluista.
• Yhteinen potilastietojärjestelmä helpottaa toiminnan yhdenmukaistamista Pohjois-Savossa, kun asiakkaiden tieto liikkuu saumattomasti eri palveluiden välillä. 
• Suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmä on In Net Oy:n WinHIT. Syksyllä 2025 KYSissä toimiva hammaslääketieteen opetusklinikka siirtyy Pohjois-Savon hyvinvointialueen yhteiseen WinHIT-tietokantaan. Muutos vahvistaa entisestään suun terveydenhuollon potilaiden sujuvaa hoitoa.
   

Aluehallitus kuuli yhteenvedon erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksen vaikutusten arvioinnista

Aluehallitus sai tiedoksi kokouksessaan 7. huhtikuuta erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksen vaikutusten arvioinnin yhteenvedon. Varsinaisesti aluehallitus käsittelee uudistusta kokouksessaan keskiviikkona 23. huhtikuuta, jolloin aluehallitus tekee ehdotuksensa uudistuksen sisällöistä aluevaltuuston 5. toukokuuta kokouksen päätettäväksi.

Uudistuksen vaikutuksia on arvioitu asukkaiden ja asiakkaiden, henkilöstön, talouden sekä riskiarvioinnin näkökulmasta. Lisäksi vaikutusten arviointiraportti pitää sisällään lapsivaikutusten arvioinnin. Arvioinnissa on myös yhteenveto vaikutuksista yhdyskuntarakenteeseen, työllisyyteen ja työelämään sekä alueen elinvoimaan.

Lue lisää:

• Vaikutusten arviointimateriaalit 7.4.2025 aluehallituksen kokouksen asialistalla
• Erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksessa keskeistä palveluiden tehostaminen tulevaisuuden tarpeita varten 

Aluehallitus kuuli myös katsauksen OmaSavo-digiasioinnin käyttöönoton tilanteesta. Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi nuorisovaltuuston toimintakertomuksen vuodelta 2024 sekä hyväksyi toimintasuunnitelman vuodelle 2025. 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen tukisäätiön perustaminen palautettiin valmisteluun ja tuodaan käsiteltäväksi aluehallituksen 23.4.2025 kokoukseen.

Koko kokousaineisto on luettavissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivuilla, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen hyväksymisen jälkeen.

Kliinisen tutkimuksen päivä 16.5.2025

Tervetuloa osallistumaan Kliinisen tutkimuksen päivään

Tämän vuotinen Kliinisen tutkimuksen päivä järjestetään pe 16.5.2025 Kuopion yliopistollisella sairaalalla (Auditorio 2 opetusrakennus, os. Puijonlaaksontie 2, 70210 Kuopio) aiheena Trials Finland. Tapahtumaan voi osallistua paikan päällä tai etäyhteydellä (linkki lähetetään sähköpostitse).

Kliinisen tutkimuksen päivän ohjelma 2025 (pdf)

Hyvinvointialueet järjestävät vuorotellen vuosittain Kliinisen tutkimuksen päivän, missä keskustellaan ajankohtaisista kliiniseen tutkimukseen liittyvistä aiheista. Tapahtuma on suunnattu muun muassa tutkijoille, tutkimushankkeissa työskenteleville ja tutkimuksesta kiinnostuneille. Historiallisesti tämä jokavuotinen tapahtuma on järjestetty juhlistamaan maailman ensimmäistä kliinistä tutkimusta, joka järjestettiin toukokuussa 1700-luvulla.

Tämän vuoden tapahtuma on täynnä mielenkiintoisia puheita ja keskusteluita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta, ja siellä on mahdollisuus tutustua useisiin tieteelliseen tutkimukseen liittyviin toimijoihin. Tapahtuma on maksuton (lounas omakustanteinen).

Ilmoittautuminen 2.5.2025 mennessä: ILMOITTAUDU TÄSTÄ

Tapahtuman järjestää Pohjois-Savon hyvinvointialue

Kahvit tarjoaa Lääketeollisuus Ry

Yhteistyössä:

Lisätietoja:

Anssi Kailaanmäki
Tutkimuspäällikkö
Pohjois-Savon hyvinvointialue
anssi.kailaanmaki@pshyvinvointialue.fi
p. 044 717 4900

Pohjois-Savon hyvinvointialue mukana Elossa 24h -sarjan uudella kaudella

Katsojien kestosuosikki, Elossa 24h, palaa ruutuihin huhtikuussa. Pohjois-Savon hyvinvointialue on sarjassa mukana.

Uuden kauden jaksoissa nähdään koskettavia potilastarinoita, jotka on kuvattu kesällä 2024 Kuopiossa ja Varkaudessa. Pääsemme näkemään hiippaläpän korjausleikkauksen KYSissä ja tutustumaan Varkauden kotisairaalan arkeen.

Sarjan 8. tuotantokausi alkaa maanantaina 14.4.2025 Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa. Kauden seitsemässä jaksossa seurataan terveydenhuollon arkea eri puolilla Suomea – vuorokauden jokaisena hetkenä.

Elossa 24h avaa ainutlaatuisen näkymän terveydenhuollon kiireiseen maailmaan ja tuo esiin sekä ammattilaisten että potilaiden kokemuksia. Pohjois-Savon hyvinvointialueelle tämä on hieno tilaisuus tuoda esiin ammattilaistemme osaamista ja työn merkitystä valtakunnallisessa valokeilassa.

Merkitse aloituspäivä kalenteriin ja seuraa, miten pohjoissavolaiset ja muiden alueiden tarinat näkyvät ruudussa.

Lue lisää uudesta kaudesta Ylen verkkosivuilta.

Aluehallituksessa 7.4. erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksen vaikutusten arviointi

Aluehallitus saa tiedoksi kokouksessaan 7. huhtikuuta erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksen vaikutusten arvioinnin yhteenvedon. Varsinaisesti aluehallitus käsittelee uudistusta kokouksessaan keskiviikkona 23. huhtikuuta, jolloin aluehallitus tekee ehdotuksensa uudistuksen sisällöistä aluevaltuuston 5. toukokuuta kokouksen päätettäväksi.

Viranhaltijatyönä valmisteltu pohjaehdotus erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistukseksi julkaistiin 5. helmikuuta. Aluehallitus päätti kokouksessaan 10. helmikuuta käynnistää sidosryhmien osallistamisen, jossa kuultiin kevään aikana mm. eri tilaisuuksissa ja kyselyin henkilöstöä, alueen asukkaita ja asiakkaita sekä sidosryhmiä. Aluehallitus päätti myös lähettää luonnoksen lausunnoille hyvinvointialueen lautakuntiin, jaostoihin sekä lakisääteisiin ja vapaaehtoisiin vaikuttamistoimielimiin sekä aluevaltuustoryhmille ja Pohjois-Savon kuntiin ja Pohjois-Savon liittoon.

Erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksessa vahvistetaan erikoissairaanhoidon tukea perusterveydenhuoltoon, tehostetaan läpi erityispalveluiden henkilöstövoimavaran käyttöä, vahvistetaan omaa tuotantoa ja vähennetään siten ostopalveluita, uudistetaan organisaatio- ja johtamisrakenteita uudistuvan toiminnan edellyttämällä tavalla sekä parannetaan tilatehokkuutta. Digitaalista asiointia ja etävastaanottoja lisätään kaikissa soveltuvissa hoitoprosessin vaiheissa. Palveluita tullaan yhteensovittamaan moniammatillisella ja monialaisella työskentelyllä, toimintamalleja kehittämällä ja henkilöstön yhteiskäytöllä. 

Tutustu uudistusehdotuksiin tarkemmin:

• Erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksessa keskeistä palveluiden tehostaminen tulevaisuuden tarpeita varten 

Lisäksi aluehallituksen 7.4.2025 kokouksen esityslistalla ovat muun muassa nuorisovaltuuston toimintakertomus vuodelta 2024 sekä toimintasuunnitelma vuodelle 2025. Aluehallitus kuulee myös katsauksen OmaSavo-digiasioinnin käyttöönoton tilanteesta.

Koko kokousaineisto on luettavissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivuilla, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen hyväksymisen jälkeen.
 

Pohjoissavolaisten koettua hyvinvointia kartoitettu

Pohjois-Savon asukkaiden koettua hyvinvointia ja elinympäristön tarjoamaa sosiaalista hyvinvointia on seurattu kyselyin vuosina 2019–2024.

Pohjois-Savon asukkaiden koettua hyvinvointia ja elinympäristön tarjoamaa sosiaalista hyvinvointia on seurattu kyselyin vuosina 2019, 2020 ja 2024. Sosiaalisessa hyvinvoinnissa tarkastellaan ihmisten ja ympäristön välistä suhdetta eri näkökulmista, ja sen pohjalta on kehitetty sosiaalisen hyvinvoinnin mittari. Mittari koostuu 12 ulottuvuudesta sekä yleisestä elämään tyytyväisyydestä.

Pohjois-Savon asukkaat ovat olleet erityisen tyytyväisiä mahdollisuuteensa nauttia luonnosta koko 2020-luvun ajan. Luonnon merkitys on hieman laskenut koronavuosista, ja kulttuuripalveluiden käyttö on myös ollut vähäisempää. Turvallisuudentunne ja tyytyväisyys saamaansa kohteluun julkisissa palveluissa on pysynyt korkealla kaikilla tutkimusajanjaksoilla. Positiivista on, että asukkaiden sosiaaliset suhteet ovat parantuneet verrattuna koronavuosiin. (Kuva 1.)

– Pohjoissavolaisten koettu hyvinvointi on edelleen hyvällä tasolla, toteaa tutkija Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta.

Pohjoissavolaisten osallisuuden kokemus ja luottamus päättäjiin laskussa

Vaikka hyvinvointitaso on hyvä, kyselyn mukaan pohjoissavolaiset kokevat vaikuttamismahdollisuuksiensa itseään koskeviin asioihin heikentyneen. Vuonna 2024 peräti 38 % vastaajista koki, ettei voi vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin.

Vuonna 2023 sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueelle. Kansalaisten kokemus nopeasta palvelu- ja päätöksentekojärjestelmän muutoksesta on mahdollisesti vaikuttanut tunteeseen osallisuuden puutteesta. Tulos on laskenut kymmenen prosenttiyksikköä viimeisenä neljänä vuotena.

Luottamus poliittisiin toimijoihin on myös laskenut merkittävästi, erityisesti yksinhuoltajien, keski-ikäisten, eläkkeelle jääneiden, työttömien ja harvaan asutuilla alueilla asuvien keskuudessa. Joka toinen kyselyyn vastaajista on tyytymätön poliittisiin toimijoihin. Tulos on laskenut kymmenen prosenttiyksikköä edellisestä mittauksesta.

Miten osallisuutta ja vaikuttamista voidaan parantaa?

Luottamusta päättäjiin voidaan vahvistaa avoimella viestinnällä, oikeudenmukaisella päätöksenteolla ja asukkaiden aktiivisella kuulemisella. Pohjois-Savon hyvinvointialueella on nimetty osallisuustyön koordinaattori, jonka tehtävänä on edistää asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista.

Pohjois-Savon hyvinvointialue valmistelee parhaillaan uutta hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa, jossa kyselytutkimusten tulokset otetaan huomioon. Asukkaiden osallistuminen ja vaikuttaminen ovat avainasemassa alueen kehittämisessä.

– Hyvinvointialue järjestää kaikille asiasta kiinnostuneille Hyvinvointitiedolla johtamisen -tilaisuuksia, joissa kerrotaan lisää kyselyn tuloksista. Tilaisuuden ohjelma ja osallistumislinkit löytyvät hyvinvointialueen verkkosivuilta, ohjeistaa HYTE- ja osallisuuspäällikkö Säde Rytkönen.

Kuva1: Paikallinen sosiaalinen hyvinvointi eli asuinseudun tuottama hyvinvointi Pohjois-Savossa vuosina 2019, 2020 ja 2024.

Lisätietoja:
Sakari Kainulainen, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu
Laila Hytönen, hyvinvointikoordinaattori (osallisuustyö), Pohjois-Savon hyvinvointialue
Säde Rytkönen, HYTE- ja osallisuuspäällikkö, Pohjois-Savon hyvinvointialue

Hyvinvointitiedolla johtamisen tilaisuudet:

• Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Pohjois-Savon kuntien päättäjille: Hyvinvointitietoa johtamisen tueksi. Työkaluja ja ratkaisuehdotuksia omaan työhön. 14.5.2025 klo 14–15.30. Kutsu toimitettu päättäjille. Ohjelma: Hyvinvointitietoa johtamisen tueksi - Työkaluja ja ratkaisuehdotuksia omaan työhön - Pohjois-Savo
• Pohjoissavolaisille asukkaille: Hyvinvointi Pohjois-Savossa – mikä mättää, mikä kantaa? 6.5.2025 klo 18–19 Liity tästä tilaisuuteen  Ohjelma: Hyvinvointi Pohjois-Savossa – mikä mättää, mikä kantaa? - Pohjois-Savo

Tutustu Pohjois-Savon hyvinvointialueen osallistumis- ja vaikuttamiskanaviin:
https://pshyvinvointialue.fi/osallistu-ja-vaikuta 
https://pshyvinvointialue.fi/osallisuuskanavat
https://pshyvinvointialue.fi/fi/vaikuttamistoimielimet

Lähde:
Pohjois-Savon kokemuksellinen hyvinvointikysely v. 2019, v.2020–2021 ja v. 2024

Kuopion yliopistollisen sairaalan paperisissa ajanvarauskirjeissä ei välttämättä näy lähettäjänä Pohjois-Savon hyvinvointialue

Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) potilaskirjeissä tai ajanvarauskirjeissä, ei välttämättä näy lähettäjää, vaan kirjekuori on puhdas valkoinen. On erittäin tärkeää huomioida tämä, jos odottaa ajanvarauskirjettä. Kirjeessä on vastaanottoajan lisäksi hoidon kannalta tärkeitä tietoja.

Paperisten kirjeiden lisäksi Pohjois-Savon hyvinvointialue on ottanut käyttöön Suomi.fi-viestit KYSin potilaskirjeiden sähköiseen toimittamiseen. On käynyt ilmi, että jotkut ovat saattaneet unohtaa ottaneensa käyttöön sähköisen palvelun, jolloin paperista ajanvarauskirjettä ei toimiteta. Tämä voi vaikuttaa hoitoon pääsyyn ja hoidon jatkuvuuteen, kun varattu aika jää käyttämättä.

Jatkossakin KYSin potilaskirjeet toimitetaan paperisina postitse niille asiakkaille, jotka eivät käytä Suomi.fi-viestejä tai OmaPostia tai eivät ole OmaPostissa ilmoittaneet vastaanottavansa postin vain sähköisenä.

Ohjeita asiakkaille:

• Tarkista huolellisesti kaikki saapuvat kirjekuoret, vaikka ne olisivat ilman lähettäjätietoja.
• Älä heitä kirjekuoria roskiin avaamatta niitä ensin.
• Jos olet ottanut käyttöön sähköiset potilaskirjeet, muista tarkistaa aika ajoin Suomi.fi-viestisi, OmaPostisi ja sähköpostisi säännöllisesti varsinkin silloin, jos odotat KYSin ajanvaraustietoa.

- Potilas itse on voinut valita erikoissairaanhoidon potilaskirjeiden toimitustavaksi joko paperisen tai sähköisenkirjeen. Sähköiset potilaskirjeet ovat asiakkaalle kätevä ja haluttukin palvelu. Esimerkiksi loma-aikaan ei tarvitse jäädä kotiin odottamaan paperipostia, vaan voi seurata sähköpostista, tuleeko sinne viesti saapuneesta sähköisestä viestistä, Pohjois-Savon hyvinvointialueen tietohallintopäällikkö Kirsi-Marja Remes kuvaa.

Suomi.fi-viestit on luotettava ja tietoturvallinen tapa viestiä julkisen hallinnon ja muiden palvelua käyttävien organisaatioiden kanssa. Palvelun käyttö edellyttää tunnistautumista pankkitunnuksella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.

Näillä toimenpiteillä varmistamme, että kaikki tärkeät tiedot saavuttavat asukkaat ajoissa ja hoitoon pääsy ei viivästy. Valitettavasti on tullut esille muutamia tilanteita, joissa potilaskirje on jäänyt huomioimatta.

Huomioi myös, että käyttämättä ja perumatta jätetyistä palveluista peritään maksu. Maksua ei kuitenkaan peritä mielenterveys- ja päihdepalvelujen, eikä psykiatrian käyttämättä jätetyistä vastaanottoajoista.

Ikäystävällisiä kulttuuripalveluita Pohjois-Savoon

Pohjois-Savon hyvinvointialueen uuden hankkeen tavoitteena on lisätä kulttuuripalveluiden saatavuutta, saavutettavuutta ja alueellista kattavuutta tuomalla kulttuuritoimintaa lähelle ikääntyneitä. Hankkeen aikana luodaan ja vahvistetaan moniammatillista verkostoa, joka edistää ikääntyneiden kulttuurihyvinvointia. Lisäksi hankkeessa kehitetään kulttuurista osaamista niille tahoille, jotka työskentelevät ikääntyneiden parissa. 

  Pohjois-Savon hyvinvointialueella starttaa uusi kolmivuotinen hanke, jossa jatkokehitetään ja otetaan käyttöön etsivän kulttuurisen vanhustyön toimintamalli sekä vapaaehtoistoiminnan kulttuuriluotsitoimintamalli. Toimintamallien sisältöinä ovat ennaltaehkäisevät, osallisuutta ja toimintakykyä edistävät ikäystävälliset kulttuuripalvelut ja kulttuurisen vanhustyön palvelut. Palveluja toteutetaan lähellä ikääntyneitä tukien heidän omatoimisuuttaan ja arkiaktiivisuuttaan, sekä digitaalisina palveluina mm. alueen etähoivan järjestelmään.

- Olemme erittäin otettuja, että vihdoin Pohjois-Savoon saadaan terveyden edistämisen määrärahalla pidempikestoinen ikääntyneille suunnattu hanke, joka kulttuuritoiminnan kautta lisää hyvinvointia ja osallisuutta, kertoo Hankevoimalan projektipäällikkö Merja Kaija.

Hankkeessa luodaan ja vahvistetaan toimintamallien edellyttämää rakennetta ja moniammatillista ikääntyneiden kulttuurihyvinvoinnin yhdyspintaverkostoa hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja kulttuuri- ja taidetoimijoiden kanssa sekä kehitetään ikääntyneiden kulttuurihyvinvoinnin parissa toimivien tahojen kulttuurista osaamista.

- Hankkeessa kohdennamme ikääntyneiden kulttuuripalveluja tarvelähtöisesti ja olemassa olevia palveluita hyödyntäen. Jotta saavutamme ennaltaehkäiseviä vaikutuksia, tulee palveluihin ohjaamisen olla sujuvaa ja yhdenvertaista. On tunnistettava ja löydettävä kohderyhmät, joissa tarve on suurin. Kulttuuripalveluihin osallistumisen kynnystä pitää madaltaa. Tarvitsemme palveluiden juurtumiseen kulttuurihyvinvoinnin yhdyspintarakennetta, joka Pohjois-Savosta puuttuu tällä hetkellä. Kirsi Rönkkö, kulttuurisuunnittelija, Kuopion kaupunki.

Hankkeen sisällöt lisäävät kulttuuripalveluiden saatavuutta, saavutettavuutta ja alueellista kattavuutta ja niihin osallistumisen yhdenvertaisuutta. Ikääntyneiden digitaalista syrjäytymistä ehkäistään etäkulttuurisisältöjen käyttöönottoon annettavalla ohjauksella ja neuvonnalla. Osallisuutta edistetään mm. ryhmämuotoisella Ystäväklubi-toiminnalla, jossa yhdistyvät osallistava taiteen tekeminen ja kokeminen. Toimintaa ohjaavat vapaaehtoistoimijat yhteistyössä taiteilijoiden kanssa. Syksyllä alkavista toiminnan sisällöistä vastaavat Tanssiteatteri Minimi ja Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu. 

- Taiteella ja kulttuurilla on todistetusti monenlaisia hyvinvointivaikutuksia. Kynnys hakeutua kulttuurin pariin voi kuitenkin olla monelle ihmiselle korkea. Tämä hanke pyrkii purkamaan tuon kynnyksen ja tekemään taiteesta niin helposti lähestyttävää kuin mahdollista. Minimi on tehnyt tanssia ja teatteria yli 30 vuotta. On todella jännittävää päästä soveltamaan Minimin osaamista teatterisalien ulkopuolella. Odotamme innolla tulevia kohtaamisia kuopiolaisten ikäihmisten kanssa!, kertoo Tanssiteatteri Minimin toiminnanjohtaja Jan Liesaho.

Hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä ikäihmisten aktiivisesta kokijuudesta sekä heidän tarpeistaan ja kulttuurioikeuksistaan. Palvelut on suunnattu yli 65-vuotiaille, joiden osallisuus on heikentynyt ja sosiaalinen elämänpiiri kaventunut.

- Ystäväklubeilla kulttuuri ja taide toimivat kohtaamisen ja läsnäolon tiloina, jossa osallistujat voivat tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään, kertoo Lastun toiminnanjohtaja Laura Rukola.

Lastu on tehnyt pitkäjänteistä työtä yhteisöllisyyden ja taiteen saavutettavuuden parissa kolmekymmentä vuotta. Lastu tarjoaa taiteen ja perinnekäsitöiden kautta luovan tilan aidolle kohtaamiselle ja vuorovaikutukselle, jonka toivotaan lisäävän hyvinvointia mielekkäällä tavalla.

--

Hankkeen nimi: Hyvinvointia kulttuurista ikäihmisille Pohjois-Savoon (IKO4 2025-2027). Hankkeen kesto 1.3.2025-31.10.2027. Hanketta hallinnoi Pohjois-Savon hyvinvointialue. Osatoteuttajina ovat Kuopion kaupunki, Tanssiteatteri Minimi sekä Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu.
Hanke toteutetaan yhteistyössä kaikkien Pohjois-Savon alueen 19 kunnan kanssa.
 

Lisätietoja:

Pohjois-Savon Hyvinvointialue
Projektipäällikkö, Merja Kaija
Puhelin: 044 461 0488
Sähköposti: merja.kaija@pshyvinvointialue.fi

Kuopion kaupunki
Kulttuurisuunnittelija, Kirsi Rönkkö
Puhelin 044 718 2469
Sähköposti: kirsi.ronkko@kuopio.fi 

--

Terveyden edistämisen määräraha
Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut terveyden edistämisen määrärahan käyttösuunnitelman vuodelle 2025.  Vuoden 2025 käyttösuunnitelmaan sisältyy kaksikymmentäkahdeksan (28) hanketta ja niiden yhteissumma on 11 300 000 euroa. Hanke-ehdotuksia vastaanotettiin ja arvioitiin 195 kappaletta. Hanke-ehdotusten yhteissumma oli 80 285 905 euroa.  https://stm.fi/rahoitus-ja-avustukset/terveyden-edistamisen-maararahat