Aluehallitus hyväksyi 13.1.2025 kokouksessaan Suonenjoen palveluasumisen hankesuunnitelman

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 13.1.2025 Suonenjoen palveluasumisen hankesuunnitelman. 18.11.2024 aluehallitus valitsi Suonenjoen palveluasuminen -hankkeen toteuttajaksi Suomen Hoiva ja Asunto Oy & Rakennusliike Soimu Oy:n, joka teki kokonaishinnasta halvimman tarjouksen. Hanke toteutetaan vuokramallilla, jossa Pohjois-Savon hyvinvointialue tekee pitkäaikaisen vuokrasopimuksen tulevan vuokranantajan ja rakennuksen omistajan kanssa.

Hanke on ARA-ehdollinen, ja investointisuunnitelmassa 2024 hankkeelle on varattu 6,5 miljoonan euron sopimusarvo. Hankkeelle haettiin ARA-investointiavustusta 40 % ympärivuorokautiselle palveluasumiselle ja 20 % yhteisölliselle asumiselle. ARA myönsi 16.12.2024 koko hankkeelle 20 % investointiavustuksen, eli noin 1,9 miljoonaa euroa.

Saatu ARAn avustus on pienempi kuin haettu, joten hankkeen pääomakustannukset kasvavat 7,5 miljoonaan euroon. Hankkeen pääomakustannusten kasvu edellyttää investointisuunnitelman 2024 muuttamista ja se voidaan toteuttaa siirtämällä yhden miljoonan euron sopimussumma sovellusinvestoinneista rakennusinvestointeihin. Investointisuunnitelman kokonaissumma ei muutu, eikä siten vaikuta lainanottovaltuuteen.

Aluehallitus käsitteli 13.1.2025 myös muun muassa seuraavat asiat: vammaispalveluiden osaamiskeskuksen lääkärin viran perustaminen, virkojen lakkauttaminen ja alueellinen opiskeluhuollon suunnitelma.

Aluehallituksen esityslista on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

Vammaisten lasten ja nuorten loma-ajan hoito

Hyvinvointialue järjestää loma-ajan hoitoa vammaisille lapsille ja nuorille koulujen loma-aikoina. Loma-ajan hoitoa järjestetään ryhmämuotoisena ja tarkoituksena on mahdollistaa esimerkiksi vanhempien työssäkäynti tai opiskelu.

Järjestämme loma-ajan hoitoa päiväaikaisesti arkipäivinä. Hoidon aikataulu määräytyy perheiden välttämättömistä tarpeista.

Ateria- ja ylläpitomaksut

Tarjoamme loma-ajan hoitopäivän aikana lapsille ja nuorille lounaan ja välipalan. Aamupala tarjotaan, jos se on välttämätöntä esimerkiksi turvallisen lääkehoidon kannalta. Maksut määräytyvät 1.1.2025 voimaan tulleiden asiakasmaksujen perusteella.

Hakuajat ja hakeminen

• Hae talviloman hoitoa viikon 4 loppuun mennessä
• Hae kesäloman hoitoa maaliskuun loppuun mennessä.
• Hae syysloman hoitoa viikon 36 loppuun mennessä.
• Hae joululoman hoitoa viikon 45 loppuun mennessä.

Hae loma-ajan hoitoa lomakkeella ja lähetä se asuinkuntasi vammaispalvelukeskukseen hakuaikana. Myöhässä tulleisiin hakemuksiin emme välttämättä pysty järjestämään hoitoa.

Kuljetus

Järjestämme kuljetukset ensisijaisesti yhteiskuljetuksena. Huoltajat tilaavat sekä peruvat kuljetukset itse.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen sairaanhoitajan chat käynnistyy 13. tammikuuta

Maanantaina 13. tammikuuta avautuu koko hyvinvointialuetta palveleva sairaanhoitajan chat.
Sairaanhoitajan chat avaa uuden asiointikanavan terveyskeskuspalveluihin. Chatissa asiakas voi keskustella sairaanhoitajan kanssa ilman ajanvarausta. Sairaanhoitaja arvioi asiakkaan hoidon tarvetta ja antaa ohjausta ja neuvontaa.

- Chatissa voi asioida esimerkiksi flunssaoireissa, allergiaoireissa, naisten virtsatietulehduksissa ja vatsaoireissa kuten äkillisessä ripulissa ja oksennustaudissa, asiantuntijalääkäri Anu Ryynänen kertoo. 

Asiakas voi myös esimerkiksi perua chatissa omalle terveysasemalle varatun ajan, jos varattu aika ei sovi tai sille ei ole tarvetta. Aloitusvaiheessa vastaanottoaikoja ei voi kuitenkaan vielä varata chatin kautta.

Sairaanhoitajan chat on avoinna arkisin ja palvelee maanantaista torstaihin kello 8–16 ja perjantaisin kello 8–15.30.

Asiakas voi keskustella chatissa tunnistautumatta tai tunnistautuneena. Tunnistautumatta asiakas saa yleistä neuvontaa sekä ohjausta ja tunnistautuneena henkilökohtaista ohjausta ja hoitoa. Asiointi sairaanhoitajan chatissa on maksutonta.

Sairaanhoitajan chat on osa hyvinvointialueen OmaSavo-kokonaisuutta. OmaSavo on Pohjois-Savon hyvinvointialueen digitaalisen asioinnin kokonaisuus, joka muodostuu asiakkaan omatoimisesti käyttämistä palveluista sekä vuorovaikutuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa käyttämistä palveluista. 

OmaSavoon vaiheittain kaikki digipalvelut

OmaSavo avautui 12.12.2024. OmaSavo löytyy pshyvinvointialue.fi-verkkosivujen etusivulta ja osoitteesta omasavo.fi. 

OmaSavon digitaalisen asioinnin kokonaisuudesta löytyvät nyt sairaanhoitajan chatin lisäksi ikäkeskuksen neuvonnan chat, videovastaanotot, linkit nykyisiin sähköisiin ajanvarauksiin ja hoitotarvikkeiden sähköinen tilauspalvelu.

Hyvinvointialue kokoaa OmaSavoon vaiheittain kaikki asiakkaan digipalvelut. Digipalveluiden avulla hyvinvointialue parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta Pohjois-Savossa. Digipalvelut ovat tasapuolisesti ja joustavasti kaikkien saatavilla asuinpaikasta riippumatta.

Tietolaatikko: OmaSavo

• OmaSavo on Pohjois-Savon hyvinvointialueen digitaalisen asioinnin kokonaisuus, joka muodostuu asiakkaan omatoimisesti käyttämistä palveluista sekä vuorovaikutuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa käyttämistä palveluista. Hyvinvointialue kokoaa OmaSavoon vaiheittain kaikki asiakkaan digipalvelut.
• Asiakas voi käyttää digipalveluja hyvinvointialueen verkkosivujen kautta tietokoneella tai älypuhelimella. OmaSavo löytyy pshyvinvointialue.fi-verkkosivujen etusivulta ja osoitteesta omasavo.fi. Osa palveluista edellyttää vahvaa tunnistautumista.
• Vahva tunnistautuminen tarkoittaa, että asiakas käyttää pankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta henkilöllisyytensä vahvistamiseen.
• Asiakas voi asioida lapsen, nuoren tai täysi-ikäisen henkilön puolesta hyvinvointialueen digipalveluissa. Henkilö voi olla esimerkiksi alaikäisen lapsen huoltaja. Asiakas voi asioida toisen aikuisen puolesta, jos hän on itse täysi-ikäinen. Täysi-ikäisen puolesta asiointiin tarvitaan aina lupa eli valtuutus.
• Asiakas löytää OmaSavosta vaiheittain mm. seuraavat digipalvelut: omatoimiset digipalvelut kuten Omaperhe, Terveyskylä ja Tarmoa. Niiden lisäksi avautuu digitaalisen asioinnin palveluja kuten: chat-palvelut, videovälitteinen etävastaanotto, erikoissairaanhoidon digitaaliset palvelut (OmaKYSin sisällöt), hoitotarvikkeiden sähköinen tilauspalvelu, kiireetön viestintä asiakkaan ja ammattilaisen välillä, sähköiset lomakkeet ja sähköinen ajanvaraus.
• Hyvinvointialue kehittää OmaSavoa aktiivisesti tulevina vuosina. Digipalvelujen kehittäminen pohjautuu hyvinvointialueen strategiaan. Siihen liittyy hyvinvointialueen palvelujärjestelmän uudistaminen, joka tapahtuu vaiheittain vuosina 2024–2028.
• Samalla kun digitaaliset palvelut kehittyvät, hyvinvointialue yhtenäistää myös ammattilaisten työn tekemisen tapoja ja asiakkaiden palvelupolkuja.
   

Pohjois-Savon asukkaille uusi hyvinvointia ja terveyttä edistävä Tarmoa-palvelu

Pohjois-Savon hyvinvointialueella on otettu käyttöön uusi digitaalinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelu Tarmoa.fi, josta löytyy oman alueen palveluja, tukimahdollisuuksia ja tapahtumia elämän eri vaiheisiin. 

Tarmoa on Suomen ainoa kansallinen palvelu, josta löytyy kattavasti eri hyvinvointialueiden, kuntien, seurakuntien ja järjestöjen tarjoamia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja, tapahtumia ja aktiviteetteja. Pohjois-Savon asukkaat löytävät Tarmoa-palvelun kautta mahdollisuuksia osallistua oman alueensa toimintaan, kuten uusiin harrastuksiin tai tukimahdollisuuksia eri elämäntilanteiden varalle, esimerkiksi sairauden, työttömyyden tai muun vaikean tilanteen kohdatessa. 

-    Kun alueemme asukkaalle tulee eteen tarve löytää tietoa ja apua hyvinvointinsa tueksi, on neuvoja aiemmin joutunut etsimään useasta paikasta. Uusi Tarmoa-palvelu kokoaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut yhteen paikkaan, kertoo Arjen ilo ja tuki- projektin projektipäällikkö Lilli Martikainen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta.

Tarmoa.fi-sivustolta löytyy helposti esimerkiksi liikunta- ja kulttuuripalveluja, tapahtumia, palveluja terveellisen ravitsemuksen ja mielenterveyden edistämiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon neuvonnan ja tuen palveluja. Esillä ovat myös toimeentulon, työn, opiskelun ja asumisen teemat.

-    Tarmoa auttaa alueemme asukkaita monenlaisissa tilanteissa, joissa apua ja neuvoja pitää löytää oikealla hetkellä. Palvelun kautta voi tehdä esimerkiksi oman hyvinvointikartoituksen ja osallistua vaikka liikkumisen itsehoito-ohjelmiin. Toivomme, että alueemme asukkaat löytävät ja tutustuvat palveluun, Martikainen lisää.

Kolmannen sektorin toimijat saavat halutessaan toimintansa näkyviin Tarmoa.fi-sivustolle ilmoittamalla tietonsa internetissä lähellä.fi-palvelun kautta.

Tarmoa-palvelun sisältö laajentuu jatkuvasti yhteistyössä kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Palautetta palvelusta sivuston kehittämisen tueksi voi antaa suoraan Tarmoa.fi-sivuston kautta. 

Tutustu palveluun internetissä osoitteessa Tarmoa.fi.  
--

Tarmoa.fi on DigiFinlandin kehittyvä palvelu, jonka kehitys rahoitetaan vuoteen 2025 asti Euroopan Unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Palvelun kehitys hankeaikana (2022–2025) on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP).

HYTE palvelukonseptia on rakennettu yhteistyössä. Palvelua kehittää DigiFinland Oy, sosiaali- ja terveysministeriö (STM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki, kunnat, alueilla toimivat järjestöt, Digi- ja väestötietovirasto (DVV).
https://digifinland.fi/toimintamme/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-hyte-palvelukonsepti/

Pohjois-Savon hyvinvointialueen lääkäri- ja hoitajavastaanottopalvelut siirtyvät vaiheittain keskitettyyn puhelinpalveluun – ensimmäinen alueellinen numero otetaan käyttöön 21. tammikuuta

Pohjois-Savon hyvinvointialue siirtyy vaiheittain keskitettyyn puhelinpalveluun lääkäri- ja hoitajavastaanottopalveluissaan. Muutoksen tavoitteena on helpottaa asiakkaiden yhteydenottoja ja parantaa palvelun sujuvuutta.

Ensimmäinen, alueellinen numero oli tavoitteena ottaa käyttöön jo 13. tammikuuta. Teknisistä syistä käyttöönotto siirtyy kuitenkin myöhemmäksi, ja uusi numero palvelee tiistaina 21.1. kello 8 alkaen.

Ensimmäisessä vaiheessa keskitetty puhelinpalvelu otetaan 21. tammikuuta käyttöön seuraavilla paikkakunnilla:

• Juankoski
• Kaavi
• Karttula
• Kuopio
• Maaninka
• Nilsiä
• Tuusniemi
• Vehmersalmi.

Uusi puhelinnumero ja palveluajat

Keskitetyn palvelun puhelinnumero on 017 273 4700.

• Maanantai–perjantai kello 8–10.00. Kiireellinen ja kiireetön ajanvaraus sekä neuvonta. Voit jättää kiireettömissä asioissa takaisinsoittopyynnön kello 10 saakka.
• Maanantai–torstai kello 10–16, perjantaisin kello 10–15.30 palvelua vain kiireellisissä, saman päivän aikana hoitoa vaativissa asioissa.

Iltaisin ja viikonloppuisin kiireellistä hoitoa vaativissa tilanteissa pyydämme soittamaan Päivystysapuun, puhelin 116117. Hätätilanteessa tulee aina soittaa hätänumeroon 112.

– Suosittelemme tallentamaan uuden puhelinnumeron omaan puhelimeen, jotta hyvinvointialueelta tulevia soittoja ei luokitella häiriöpuheluiksi, kertoo avoterveydenhuollon ylilääkäri Pauliina Sulku.

– Tammikuussa käyttöön otettava sairaanhoitajan chat tarjoaa nopean ja helpon vaihtoehdon asiakkaiden yhteydenottoihin, Sulku jatkaa.

Laajennus muihin terveysasemiin keväällä 2025

Keskitetty puhelinpalvelu laajennetaan kevään 2025 aikana kattamaan myös muut Pohjois-Savon hyvinvointialueen terveysasemat. Siihen asti nykyiset palvelunumerot ovat edelleen käytössä.

Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksessä on tällä hetkellä ruuhkaa

Viikon aikana päivystykseen on saapunut paljon erityisesti erikoissairaanhoidon osastohoitoa vaativia potilaita, mikä on hidastanut päivystyksen muuta toimintaa.

Tilanteen parantamiseksi teemme jatkuvasti yhteistyötä erikoisalojen ja peruspalveluiden kanssa. Pyrimme palauttamaan tilanteen normaaliksi mahdollisimman pian.

Potilaat hoidetaan lääketieteellisen kiireellisyyden mukaan. Kiireettömämpien potilaiden on varauduttava normaalia pidempiin odotusaikoihin.

Päivystys on tarkoitettu äkillisen sairastumisen, vamman ja pitkäaikaissairauden äkillisen vaikeutumisen hoitoon, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Päivystyksessä hoidetaan yöaikaan vain potilaita, joiden hoitoa ei voida siirtää seuraavaan aamuun potilaan terveyden vaarantumatta.

Päivystyksellistä välitöntä hoitoa vaativia ovat esimerkiksi:

• äkilliset halvausoireet
• voimakas hengenahdistus tai hengitysvaikeus
• kova rintakipu
• äkillisesti alkanut kova vatsakipu tai päänsärky
• isot vammat ja luunmurtumat
• henkeä uhkaava allerginen reaktio
• muu, henkeä uhkaava äkillinen sairastuminen.

Esimerkiksi sairauslomatodistukset tulee hakea työterveyshuollosta tai omasta terveyskeskuksesta.

Jos epäilet, että vaivasi vaatii käyntiä päivystyksessä, soitathan ensin Päivystysapuun, numeroon 116 117.

Aluehallituksessa 13.1.2025 Suonenjoen palveluasumisen hankesuunnitelma

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus kokoontuu 13.1.2025. Kokouksen esityslistalla on muun muassa Suonenjoen palveluasumisen hankesuunnitelma.

Aluehallitus valitsi 18.11.2024 Suonenjoen palveluasuminen -hankkeen toteuttajaksi vuokramallilla halvimman kokonaishinnan tarjonneen Suomen Hoiva ja Asunto Oy & Rakennusliike Soimu Oy:n. Hanke toteutetaan vuokramallilla, jossa Pohjois-Savon hyvinvointialue tekee pitkäaikaisen vuokrasopimuksen tulevan vuokranantajan ja rakennuksen omistajan kanssa. 

Hanke on ARA-ehdollinen, ja investointisuunnitelmassa 2024 hankkeelle on varattu 6,5 miljoonan euron sopimusarvo.

Hankkeelle haettiin ARA-investointiavustusta 40 % ympärivuorokautiselle palveluasumiselle ja 20 % yhteisölliselle asumiselle. ARA myönsi 16.12.2024 koko hankkeelle 20 % investointiavustuksen, eli noin 1,9 miljoonaa euroa. Saatu avustus on pienempi kuin haettu ja siten hankkeen pääomakustannukset kasvavat 7,5 miljoonaan euroon.

Hankkeen pääomakustannusten kasvu edellyttää investointisuunnitelman 2024 muuttamista ja se voidaan toteuttaa siirtämällä yhden miljoonan euron sopimussumma sovellusinvestoinneista rakennusinvestointeihin. Investointisuunnitelman kokonaissumma ei muutu, eikä siten vaikuta lainanottovaltuuteen.

Lisäksi aluehallituksen esityslistalla 13.1.2025 on myös muun muassa vammaispalveluiden osaamiskeskuksen lääkärin viran perustaminen, virkojen lakkauttaminen ja alueellinen opiskeluhuollon suunnitelma.

Aluehallituksen esityslista on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

Vertaisarviointi antaa äänen sijaishuollon nuorille

Pohjois-Savon hyvinvointialueella on meneillään kehittämishanke, jonka tavoitteena on kehittää lastensuojelun laitospalveluita vastaamaan entistä paremmin tämän päivän tarpeisiin. Hankkeen aikana toteutetaan myös Pesäpuu ry:n koordinoima VALTTI-vertaisarviointi, joka tuo kuuluviin sijaishuollossa asuvien nuorten äänen ja kokemustiedon.

Lastensuojelun haasteet ovat monimutkaistuneet, ja lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt, mikä näkyy lastensuojeluilmoitusten ja -asiakkuuksien määrän kasvuna.

- Sijoitusten syyt voivat olla hyvin moninaisia, ja avun tarve on usein välttämätöntä. Tämän vuoksi haluamme uudistaa palvelumme vastaamaan nykypäivän tarpeita sekä varmistaa, että apu on oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista, hankekoordinaattori Outi Komulainen kertoo.

Vertaisarvioinnin myötä nuoret aikuiset, jotka itse ovat kokeneet kasvamisen kodin ulkopuolella, haastattelevat sijaishuollossa asuvia nuoria ja kartoittavat heidän kokemuksiaan. Tavoitteena on kerätä arvokasta tietoa nuorten arjesta, ohjaajien kanssa työskentelystä, koulutuksen järjestämisestä sekä muista elämää ja hyvinvointia koskettavista aiheista. Nuoret voivat antaa rehellistä palautetta vertaiselle, joka ei tuomitse, vaan ymmärtää heidän elämäntilanteensa.

Taskukellon lastensuojeluyksikössä Iisalmessa vertaisarviointi on jo käynnistynyt, ja nuoret ovat saaneet mahdollisuuden kertoa kokemuksistaan sekä tutustua vertaistyöntekijöihin. Vertaisarvioinnin avulla pyritään suuntaamaan kehittämistyötä oikeisiin kohteisiin ja varmistamaan, että lastensuojelupalvelut vastaavat nuorten todellisia tarpeita.

Hankkeen aikana on selvitetty myös lastensuojeluyksiköiden ohjaajien kokemuksia työstään, työyhteisöstään ja ammatillisesta kehittymisestään. Lisäksi on kartoitettu sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä nykyisistä laitospalveluista ja kentän tarpeista.

Alkuvuoden aikana vertaisarviointi laajenee myös muihin Pohjois-Savon lastensuojeluyksiköihin, ja sen tuottama palaute tulee olemaan keskeinen osa palvelujen kehittämisessä. Kaikkien yksiköiden palautteet ovat kehittämistyön käytettävissä maaliskuun lopulla.

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijaisvanhemmuudesta!

Perhehoidon tukiyksikkö järjestää vuoden 2025 aikana ennakkovalmennuksia lastensuojelun perhehoidosta kiinnostuneille koko Pohjois-Savon alueelta. Sijaisperheitä tarvitaan jatkuvasti, ota yhteyttä ja hae mukaan!

Lastensuojelun perhehoito on lapsen hoivan ja huolenpidon järjestämistä yksityisessä kodissa. Lasten ja nuorten perhehoitajia kutsutaan myös sijaisvanhemmiksi.

Sijaisperheeksi sopii sinkku, pariskunta tai useamman perheenjäsenen perhe, jossa kaikki haluavat ottaa sijoitetun lapsen tasavertaiseksi perheenjäseneksi. Tärkeintä on, että pystyt tarjoamaan lapselle vakaan ja turvallisen kodin ja arjen.

Perhehoitajan ennakkovalmennus kestää noin puoli vuotta. Järjestämme valmennuksen ryhmämuotoisena PRIDE-valmennuksena. PRIDE-valmennuksen (Parent Resources for Information, Development and Education) aikana perehdyt sijaisperheenä toimimiseen tarkemmin ja pääset pohtimaan, mitä sijaisvanhemmuus merkitsee juuri sinulle.

Haastattelemme valmennukseen halukkaat perheet ennen valmennuksen alkamista.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä,

• sosiaalityöntekijä Marja Kekki, p. 044 740 1993
• sosiaalityöntekijä Anna Mehtonen, p. 044 740 1992
• johtava sosiaalityöntekijä Tarja Pitkänen, p. 044 740 1991

Jos olemme varattuja, jätä yhteydenottopyyntö vastaajaan. Voit ottaa meihin yhteyttä myös sähköpostilla perhehoidontuki@pshyvinvointialue.fi​​​​​​​

Uusi opetusvastaanotto perustettu Pohjois-Savon hyvinvointialueelle

Opetusvastaanotto on Pohjois-Savon hyvinvointialueen sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmässä toimiva uusi oppimisyksikkö, joka yhdistää monialaisen koulutuksen, tieteellisen tutkimuksen ja hoidon jatkuvuuden kehittämisen. Opetusvastaanotto tarjoaa lääketieteen ja muiden sote-alojen opiskelijoille käytännön oppimistilanteita aidossa työympäristössä, vahvistaen tiimityötaitoja ja eri ammattiryhmien yhteistyötä. Toimintamalli on kansallisesti uraauurtava.

1.1.2025 alkaen Opetusvastaanotto kuuluu Pohjois-Savon hyvinvointialueen organisaatiorakenteessa SOTE-keskuksen hallintoon

Opetusvastaanoton johtajana aloitti professori, ylilääkäri Pekka Mäntyselkä.

”Monialainen opetusvastaanotto tarjoaa potilaille saumattoman hoitoketjun eri alojen ammattilaisten yhteistyönä, mikä parantaa hoidon laatua ja jatkuvuutta. Se myös mahdollistaa opiskelijoiden koulutuksen käytännön työssä ja uusien hoitomallien kehittämisen. Tämä johtaa parempiin hoitotuloksiin ja potilastyytyväisyyteen”, kertoo Mäntyselkä. 

Opetusvastaanoton toimintaa kehitetään OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hankkeessa ja toiminta käynnistyy KYS kampuksella 11.8.2025. Yhteistyötä tehdään tiiviisti Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa.

”Opetusvastaanotto parantaa alueen veto- ja pitovoimaa tarjoamalla harjoittelupaikkoja, mikä houkuttelee opiskelijoita ja nuoria ammattilaisia pysyvästi Pohjois-Savoon. Lisäksi yhteistyö oppilaitosten kanssa edistää innovaatioita ja jatkuvaa kehitystä, tehden alueesta dynaamisemman ja elinvoimaisemman”, kertoo Lääketieteen laitoksen johtaja, professori Ville Leinonen Itä-Suomen yliopistosta.

Opetusvastaanoton toimintaa laajennetaan ja kehitetään vaiheittain. Hankkeen pilotointivaiheessa syksyllä 2025 tavoitteena on noin 1 000 potilaskäyntiä ja toiminnan vakiinnuttua 2028–2029 potilaskäyntejä on jo noin 50 000 vuosittain.
 

Lue lisää Opetusvastaanotosta: Opetusvastaanotto

Lisätiedot:

Professori, ylilääkäri Pekka Mäntyselkä, Pekka.Mantyselka@pshyvinvointialue.fi 
OTSO-hankkeen projektipäällikkö Mari Kiema, Mari.Kiema@pshyvinvointialue.fi  
Opetusvastaanotto 2.0 projektiasiantuntija Jutta Kakkinen, Jutta.Kakkinen@pshyvinvointialue.fi  
 

-

Opetusvastaanotto 2.0 on osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).

Tule mukaan OmaTiimi-mallin ja Opetusvastaanoton yhteiseen asiakasraatiin!

Nyt sinulla on mahdollisuus vaikuttaa Pohjois-Savon hyvinvointialueella käyttöön otettavan 
OmaTiimi-mallin sekä uuden Opetusvastaanotto 2.0 toiminnan kehittämiseen ilmoittautumalla mukaan asiakasraatiin.

Asiakasraati on osallistava keskustelu- ja kehittämistyöryhmä, jossa pääset aidosti vaikuttamaan 
toimintaamme muiden raatilaisten kanssa. Tavoitteena on arvioida, suunnitella ja kehittää 
pohjoissavolaisten asukkaiden hoidon jatkuvuutta sekä perustason palveluita hoitopolun eri 
vaiheissa asiakasnäkökulmasta.

OmaTiimi-mallin avulla parannetaan pohjoissavolaisten hoidon jatkuvuutta ja saatavuutta. 
OmaTiimissä asiakkaan tukena ovat tutut, hänelle nimetyt lääkärit, sairaanhoitajat sekä 
tarvittaessa muut tiimin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset - omatiimin osaamista 
hyödynnetään potilaan parhaaksi.

Opetusvastaanotto 2.0 on uudenlainen perusterveydenhuollon oppimisyksikkö, jossa keskiössä ovat 
asiakas, opiskelijat sekä monialainen työskentely. Vastaanotolla asiakas saa kiireettömästi aikaa kohtaamiseen ja hoitoon, kun opiskelijat työskentelevät yhdessä ammattilaisten ohjauksessa. Monialainen tiimityö varmistaa kokonaisvaltaisen ja yksilöllisen palvelun, jossa hyödynnetään OmaTiimi- mallia. Tämä parantaa hoidon jatkuvuutta ja tukee asiakkaan hyvinvointia kaikissa hoitopolun vaiheissa.

Helmikuussa käynnistyvään asiakasraatiin etsitään henkilöitä koko Pohjois-Savon alueelta:

• Täysi-ikäisiä pitkäaikaissairauksia sairastavia henkilöitä, joilla on kontrollikäyntiä vaativa hoitosuhde perusterveydenhuoltoon TAI
• Opetuspotilaaksi osallistumisesta kiinnostuneita asiakkaita.

Asiakasraati on määräaikainen ja kokoontuu neljä kertaa vuoden 2025 aikana. Tapaamisaika on noin 
kaksi tuntia. Tapaamiset pidetään KYSin tiloissa.

• Ensimmäinen kokoontuminen järjestetään helmikuussa 2025.
• Osallistujille maksetaan kehittäjäasiakkaan palkkio ja matkakorvaus julkisen kulkuneuvon mukaisesti.

Ilmoittaudu mukaan 19.1.2025 mennessä!

Asiakasraatiin valitaan 10 osallistujaa hakemuksen perusteella. Hakemuksessa tulee olla hakijan 
nimi ja yhteystiedot sekä lyhyet perustelut siitä, miksi olet kiinnostunut OmaTiimi-mallin ja 
Opetusvastaanoton asiakasraatitoiminnasta ja millainen kosketuspinta sinulla on 
kehittämistoiminnasta. Hakijalta ei edellytetä erikoisosaamista tai aiempaa kokemusta 
asiakasraatitoiminnasta.

Valinnat tehdään tammikuun loppuun mennessä. Hakijoille ilmoitetaan valinnasta henkilökohtaisesti.

Lisätietoja asiakasraatitoiminnasta ja hakemukset puheenjohtajalle:

Asiakasraadin puheenjohtaja, Opetusvastaanotto 2.0 -projektisuunnittelija Henna Oikarinen, 
henna.oikarinen@pshyvinvointialue.fi 
OmaTiimi projektiasiantuntija Katja Soininen, katja.soininen@pshyvinvointialue.fi 

-

Opetusvastaanotto 2.0 on osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).


 

Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan 1.1.2025

Uusi vammaispalvelulaki (675/2023) sisältää säännökset vammaisille henkilöille järjestettävistä sosiaalihuollon erityispalveluista. Lain perusteella järjestetään vammaisen henkilön tavanomaisessa elämässä tarvitsemia erityispalveluita, ellei hän saa sopivia palveluita sosiaalihuoltolain tai muun lain perusteella.

Uusi vammaispalvelulaki kumoaa aiemman vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (30/1987) sekä osittain kehitysvammaisten erityishuollosta annettu lain (519/1977). Jatkossa vammaiset henkilöt saavat tarvitsemansa palvelut saman vammaispalvelulain (675/2023) perusteella.

31.12.2024 mennessä saapuneet vammaispalveluhakemukset käsitellään voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti. 1.1.2025 jälkeen saapuneet hakemukset käsitellään uuden lainsäädännön mukaisesti.

Uuteen lakiin sisältyy kolmen vuoden siirtymäaika.

• Aiempien säännösten mukaan tehdyt päätökset pysyvät voimassa päätöksiin merkityn voimassaoloajan.
• Toistaiseksi voimassa olevat päätökset pysyvät voimassa enintään kolme vuotta uuden lain voimaantulosta, minkä jälkeen niiden on oltava uuden lain mukaisia.

Kolmen vuoden siirtymäaikana asiakas voi itse hakea päätöksensä tarkistusta uuden lain mukaiseksi. Siirtymäaikana hyvinvointialueen on saatettava päätökset uuden lain mukaisiksi, mikäli asiakkaan palvelutarve sitä edellyttää.

Oikeus uuden vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin määräytyy vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaan. Vamman aiheuttama pitkäaikainen ja pysy-vä toiminnanrajoite arvioidaan suhteessa henkilön elämäntilanteeseen ja toimin-taympäristöön.

Lisätietoja uudesta vammaispalvelulaista saat
-    sosiaali- ja terveysministeriön (STM) internetsivuilta Vammaispalvelulaki
-    terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Vammaispalvelujen käsikirjasta
 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen lääkäri- ja hoitajavastaanottopalvelut siirtyvät vaiheittain keskitettyyn puhelinpalveluun

Päivitys uutiseen 10.1.2025. Keskitetyn palvelunumeron käyttöönotto siirtyy ajankohtaan 21.1.2025.

Pohjois-Savon hyvinvointialue siirtyy vaiheittain keskitettyyn puhelinpalveluun lääkäri- ja hoitajavastaanottopalveluissaan. Muutoksen tavoitteena on helpottaa asiakkaiden yhteydenottoja ja parantaa palvelun sujuvuutta.

Ensimmäisessä vaiheessa keskitetty puhelinpalvelu otetaan käyttöön 21. tammikuuta seuraavilla paikkakunnilla:
•    Juankoski
•    Kaavi
•    Karttula
•    Kuopio
•    Maaninka
•    Nilsiä
•    Tuusniemi
•    Vehmersalmi.

Uusi puhelinnumero ja palveluajat
Keskitetyn palvelun puhelinnumero on (017) 273 4700.

•    Maanantai–perjantai kello 8–10.00. Kiireellinen ja kiireetön ajanvaraus sekä neuvonta. Voit jättää kiireettömissä asioissa takaisinsoittopyynnön kello 10 saakka.
•    Maanantai–torstai kello 10–16, perjantaisin kello 10–15.30 palvelua vain kiireellisissä, saman päivän aikana hoitoa vaativissa asioissa.

Iltaisin ja viikonloppuisin kiireellistä hoitoa vaativissa tilanteissa pyydämme soittamaan Päivystysapuun, puhelin 116117. Hätätilanteessa tulee aina soittaa hätänumeroon 112.

– Suosittelemme tallentamaan uuden puhelinnumeron omaan puhelimeen, jotta hyvinvointialueelta tulevia soittoja ei luokitella häiriöpuheluiksi, kertoo avoterveydenhuollon ylilääkäri Pauliina Sulku.

– Tammikuussa käyttöön otettava sairaanhoitajan chat tarjoaa nopean ja helpon vaihtoehdon asiakkaiden yhteydenottoihin, Sulku jatkaa.

Laajennus muihin terveysasemiin keväällä 2025
Keskitetty puhelinpalvelu laajennetaan kevään 2025 aikana kattamaan myös muut Pohjois-Savon hyvinvointialueen terveysasemat. Siihen asti nykyiset palvelunumerot ovat edelleen käytössä.

Sähköisestä perhekeskuksesta tietoa ja tukea myös joulun ja vuodenvaihteen aikana

​​​

Joulun aikaan perheiden yhteinen aika ja hyvinvointi korostuvat. Sähköinen perhekeskus tarjoaa perheille ja nuorille luotettavaa tietoa, tukea ja palveluita internetin välityksellä ympäri vuoden, ajasta ja paikasta riippumatta. 

Omaperhe.fi auttaa perheitä ja perhettä suunnittelevia löytämään tietoa ja tukea esimerkiksi raskauteen, lasten ikäkausiin ja vanhemmuuteen liittyvissä asioissa. Kansallinen palvelu ohjaa yksilöllisesti myös oman hyvinvointialueen palveluhin perheen tilanteen mukaisesti.

Omahelpperi.fi tarjoaa nuorille apua ja tietoa heidän elämänsä eri tilanteisiin. Verkkopalvelusta nuoret löytävät tietoa myös Pohjois-Savon hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista.  

Sähköisestä perhekeskuksesta saat lisää tietoa täältä: Sähköinen perhekeskus. 



 

Aluehallitus hyväksyi perhehoidon ja omaishoidon vuoden 2025 palkkioiden korotukset

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 18.12.2024 perhehoidon hoitopalkkioiden ja kulukorvausten indeksitarkistukset sekä omaishoidon tuen hoitopalkkiot ja sijaishoitopalkkiot 1.1.2025 alkaen päätösehdotusten mukaisesti.

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut 22.11.2024 ohjeen perhehoidon palkkioista ja korvauksista sekä niihin tehtävistä indeksikorotuksista 1.1.2025 lähtien. Perhehoitolain mukaista hoitopalkkiota tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelaissa tarkoitetulla palkkakertoimella. Se perusteella vähimmäismääräiset hoitopalkkiot nousevat 1.1.2025 lukien vuoden 2024 tasosta 2,2 prosenttia. 

Perhehoidon hoitopalkkion vähimmäismäärä vuonna 2025 on 944,34 euroa. Jos hoitopalkkio on toimeksiantosopimuksessa vähimmäismäärää suurempi tai pienempi, tulee hoitopalkkiota korottaa indeksitarkastuksen takia 1.1.2025 lukien 2,2 prosenttia. 

Aluehallitus vahvisti päätösehdotuksen mukaisesti ikääntyneiden perhehoidon sekä lasten ja nuorten perhehoitoon liittyvät palkkiot ja korvaukset 1.1.2025 alkaen.

Omaishoidon ja sijaishoidon hoitopalkkiot

Omaishoitajille maksettavien hoitopalkkioiden määrästä ja alimmista hoitopalkkioista säädetään omaishoidon tuesta annetussa laissa. Lain mukaan hoitopalkkioita tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelaissa tarkoitetulla palkkakertoimella. Tuolloin omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on 1.1.2025 lukien 472,15 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 944,31 euroa kuukaudessa. 

Sijaishoidon hoitopalkkioiden suuruuden päättää hyvinvointialue. Hoitopalkkioiden noin 2,2 prosentin korotus 1.1.2025 lukien koskee myös omaishoidon tukena järjestettävän sijaishoidon palkkioita.

Aluehallitus vahvisti päätösehdotuksen mukaisesti indeksitarkastuksen 1.1.2025 alkaen 2,2 prosenttia omaishoidon tuen hoitopalkkioihin ja sijaishoidon palkkioihin.

Lisäksi aluehallitus käsitteli kokouksessaan18.12.2024 muun muassa Kiinteistö- ja toimitilastrategiset tavoitteet ja linjaukset 2025–2029, Tuoteluettelo ja hinnasto 2025, pelastustoimi ja turvallisuuspalvelut, Pohjois-Savon hyvinvointialueen alustava investointisuunnitelma 2026–2029 sekä Pohjois-Savon hyvinvointialueen talouden toteuma tammi-marraskuu 2024. Pohjois-Savon hyvinvointialueen investointisuunnitelman 2025 käsittely siirrettiin tammikuulle.

Aluehallituksen pöytäkirja on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, kun se on julkaistu tarkastuksen jälkeen.

Aluehallituksessa 18.12.2024 perhehoidon ja omaishoidon palkkioiden korotukset vuodelle 2025

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus kokoontuu 18.12.2024 klo 18. Kokouksen esityslistalla on muun muassa perhehoidon hoitopalkkioiden ja kulukorvausten indeksitarkistukset sekä omaishoidon tuen hoitopalkkiot ja sijaishoitopalkkiot 1.1.2025 alkaen.

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut 22.11.2024 ohjeen perhehoidon palkkioista ja korvauksista sekä niihin tehtävistä indeksikorotuksista 1.1.2025 lähtien. Perhehoitolain mukaista hoitopalkkiota tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelaissa tarkoitetulla palkkakertoimella. Se perusteella vähimmäismääräiset hoitopalkkiot nousevat 1.1.2025 lukien vuoden 2024 tasosta 2,2 prosenttia.

Perhehoidon hoitopalkkion vähimmäismäärä vuonna 2025 on 944,34 euroa. Jos hoitopalkkio on toimeksiantosopimuksessa vähimmäismäärää suurempi tai pienempi, tulee hoitopalkkiota korottaa indeksitarkastuksen takia 1.1.2025 lukien 2,2 prosenttia. Aluehallitukselle esitetään, että se vahvistaa ikääntyneiden perhehoidon sekä lasten ja nuorten perhehoitoon liittyvät palkkiot ja korvaukset 1.1.2025 alkaen.

Omaishoidon ja sijaishoidon hoitopalkkiot

Omaishoitajille maksettavien hoitopalkkioiden määrästä ja alimmista hoitopalkkioista säädetään omaishoidon tuesta annetussa laissa. Lain mukaan hoitopalkkioita tarkistetaan
kalenterivuosittain työntekijän eläkelaissa tarkoitetulla palkkakertoimella. Tuolloin omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on 1.1.2025 lukien 472,15 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 944,31 euroa kuukaudessa.

Sijaishoidon hoitopalkkioiden suuruuden päättää hyvinvointialue. Hoitopalkkioiden noin 2,2 prosentin korotus 1.1.2025 lukien koskee myös omaishoidon tukena järjestettävän sijaishoidon palkkioita. Aluehallitukselle esitetään, että se vahvistaa 1.1.2025 alkaen indeksitarkastuksen 2,2 prosenttia omaishoidon tuen hoitopalkkioihin ja sijaishoidon palkkioihin.

Lisäksi aluehallituksen esityslistalla 18.12.2024 on myös muun muassa Kiinteistö- ja toimitilastrategiset tavoitteet ja linjaukset 2025–2029, Tuoteluettelo ja hinnasto 2025, pelastustoimi ja turvallisuuspalvelut, Pohjois-Savon hyvinvointialueen investointisuunnitelma 2025, Pohjois-Savon hyvinvointialueen alustava investointisuunnitelma 2026–2029 sekä Pohjois-Savon hyvinvointialueen talouden toteuma tammi-marraskuu 2024.

Aluehallituksen esityslista on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

Aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2025 talousarvion ja asiakasmaksujen korotukset

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 16. joulukuuta ensi vuoden talousarvion. Talousarvioon sisältyy asiakasmaksujen korotuksia, jotka pohjautuvat sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuasetuksen korotuksiin. 

Aluevaltuusto hyväksyi myös perhe- ja vammaispalveluiden uudistuksen, joka on osa palvelujärjestelmän kokonaisuudistusta. Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi muun muassa hallintosäännön muutokset 17.12.2024 lukien, osavuosikatsauksen tammi-syyskuulta 2024, talousarviomuutokset 2024, omaishoitajan lakisääteisen vapaan sijaishoidon asiakasmaksun ja suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi. 

Talousarviossa keskeistä talouden tasapainottaminen ja palvelujärjestelmän uudistaminen

Pohjois-Savon hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarvio on jatkoa aluevaltuuston kesäkuussa 2024 linjaamille palvelujärjestelmäuudistuksille. Uudistusten toimeenpano on käynnissä ja lisätoimia valmistellaan parhaillaan. Vuoden 2025 talousarvion suuruus on 1,5 miljardia euroa, ja se on 46,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. 

Hyvinvointialueen taloudellinen tilanne jatkuu haastavana, mutta sopeutustoimet ovat tuottamassa tuloksia ja ensi vuoden arvioitu alijäämä on kuluvaa vuotta huomattavasti matalampi. Talousarvio sisältää kaikkiaan 52 miljoonan euron säästö- ja tehostamistoimet.  Pohjois-Savon hyvinvointialueen tavoite on kattaa kertyneet alijäämät vuoteen 2029 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että toimintamenojen on alennuttava kahdella prosentilla vuosittain vuodesta 2026 alkaen.

Lue lisää vuoden 2025 talousarviosta tiedotteesta 27.11.2024: Pohjois-Savon hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarvio: palvelujärjestelmäuudistuksen toimeenpano keskiössä

Asiakasmaksuihin korotuksia, mutta maksukatto säilyy ennallaan

Valtioneuvosto on antanut 3.10.2024 asetuksen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksen muuttamisesta, mikä korottaa asiakasmaksuasetuksessa säädettyjen maksujen enimmäismääriä 1.1.2025 alkaen. 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarviossa on huomioitu asiakasmaksujen korotukset, jotka perustuvat valtioneuvoston asiakasmaksuasetukseen. Asetukseen pohjautuvien asiakasmaksujen enimmäismäärien korotuksia vastaava summa on vähennetty hyvinvointialueille annettavasta ensi vuoden rahoituksesta.  

Perusterveydenhuollon maksuja korotetaan 22,5 prosentilla ja erikoissairaanhoidon maksuja 45 prosentilla. Maksukatto säilyy kuitenkin ennallaan 762 eurossa kalenterivuodessa. Sen jälkeen, kun maksukatto on täyttynyt, on asiointi julkisessa terveydenhuollossa saman kalenterivuoden aikana pääosin maksutonta.

Aluevaltuusto hyväksyi Keskustan, Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraattien aluevaltuustoryhmien valtuustoaloitteen: Selkokielinen ohjeistus maksukaton seurantaan sekä mahdollisuuteen hakea asiakasmaksun alentamista tai perittämättä jättämistä.

Lue lisää vuoden 2025 asiakasmaksuista tiedotteesta 16.12.2024: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin muutoksia 1.1.2025 

Perhe- ja vammaispalvelujen uudistuksen tavoitteena tarjota entistä varhaisempaa tukea

Perhe- ja vammaispalvelujen uudistuksella tähdätään palvelurakenteen keventämiseen, oman palvelutuotannon vahvistamiseen sekä ostopalveluiden vähentämiseen. Keskeistä on palvelujen entistä vahvempi integraatio ja toimintamallien yhtenäistäminen. Tavoitteena on tarjota entistä varhaisempaa tukea lapsille ja perheille sekä yksilöllisempiin tarpeisiin perustuvia palveluja vammaisille henkilöille. 

Perhekeskuspalveluja järjestetään jatkossakin jokaisessa Pohjois-Savon kunnassa. Palveluita järjestetään lähipalveluina, jalkautuvina palveluina sekä etä- ja digipalveluina. Palvelut järjestetään kolmen tasoisissa toimipisteissä:
1.    laajat perhekeskukset (5)
2.    perustason perhekeskukset (11)
3.    perhekeskusten palvelupaikat (11)

Vammaispalveluiden uudistuksen tavoitteena on asiakaslähtöisempi palvelurakenne, jolloin jokaiselle asiakkaalle asuminen järjestetään yksiköllisen toimintakyvyn ja palvelutarpeen perusteella. Asumispalveluissa vähennetään ostopalveluiden käyttöä ja vahvistetaan omaa tuotantoa. Ympärivuorokautista palveluasumista sekä laitoshuoltoa vähennetään ja lisätään yhteisöllistä asumista sekä tuettua kotona asumista.

Lue lisää perhe- ja vammaispalveluiden uudistuksesta tiedotteesta 28.11.2024: 
 Hyvinvointialuejohtajan esitys perhe- ja vammaispalveluiden uudistamiseksi 

Kokousaineisto on luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen tarkastuksen jälkeen. Aluevaltuuston kokous striimattiin ja tallenne julkaistaan hyvinvointialueen Dreambroker-kanavalla.  
 

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin muutoksia 1.1.2025

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut muuttuvat 1.1.2025. Valtioneuvosto on antanut 3.10.2024 asetuksen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksen muuttamisesta, mikä korottaa asiakasmaksuasetuksessa säädettyjen maksujen enimmäismääriä 1.1.2025 alkaen. Asetukseen pohjautuvien asiakasmaksujen enimmäismäärien korotuksia vastaava summa on myös vähennetty hyvinvointialueille annettavasta ensi vuoden rahoituksesta.

Perusterveydenhuollon ja lyhytaikaisen laitoshoidon maksuja korotetaan 22,5 prosentilla ja erikoissairaanhoidon maksut nousevat 45 prosentilla. 1.1.2025 alkaen terveyskeskuslääkärin vastaanottomaksu 18 vuotta täyttäneille nousevat 23 eurosta 28,20 euroon. Maksu peritään kolmelta ensimmäiseltä terveyskeskuskäynniltä kalenterivuodessa ja se on hyvinvointialuekohtainen.

Päivystyskäynti terveyskeskuksessa maksaa 1.1.2025 alkaen 18 vuotta täyttäneiltä 38,70 euroa, kun se vuonna 2024 on ollut 31,60 euroa. Päivystysmaksu peritään myös henkilöltä, joka on jo maksanut kolme 28,20 euron suuruista terveyskeskuksen vastaanottomaksua.

Kotisairaanhoitoon liittyvä lääkärin tai hammaslääkärin käynnin hinta nousee 21,10 eurosta 25,80 euroin käynniltä. Muun henkilön kotisairaanhoidon käynti, esimerkiksi hoitajan käynti, maksaa 16,40 euroa, kun hinta v. 2024 on ollut 13,40 euroa.

Myös suun terveydenhuollon tutkimusten hinnat nousevat

Suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta perittävät maksut nousevat myös 22,5 prosentilla kaikilla 18 vuotta täyttäneillä. Suuhygienistin perusmaksu on 1.1.2025 alkaen 13,80 euroa (v. 2024 11,30 euroa), hammaslääkärin perusmaksu nousee 14,60 eurosta 17,90 euroon, ja erikoishammaslääkärin perusmaksu 21,50 eurosta 26,30 euroon.

Perusmaksun lisäksi asiakkaalta peritään maksu kuvantamistutkimuksista, suun ja hampaiden tutkimuksesta, hammastarkastuksesta ja sairauksien hoidon toimenpiteeltä vaativuusluokan mukaan (taulukko liitteenä, pdf). Myös niiden hinnat korottuvat 22,5 prosentilla vuoden 2025 alusta.

Erikoissairaanhoidon poliklinikkamaksu on jatkossa 66,70 euroa, kun se v. 2024 on ollut 46,00 euroa. Päiväkirurginen käyntimaksu nousee 150,80 eurosta 218,70 euroon.

Sarjassa annettavan hoidon maksut, esimerkiksi fysioterapia, dialyysihoito ja ravitsemusterapia, nousevat sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa 45 prosentilla 18,60 euroon/käynti. Vuonna 2024 maksu on ollut 12,80 euroa.

Lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään hoitopäivämaksua, joka 1.1.2025 alkaen on 66,90 euroa/hoitopäivä, ja vuonna 2024 maksun suuruus on ollut 54,60 euroa. Psykiatrisesta lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään 30,70 euroa/hoitopäivä, kun se vuonna 2024 on ollut 25,10 euroa.

Maksukatto säilyy ennallaan

Maksukatto säilyy ennallaan vuoden 2024 tasolla, jolloin maksukatto on 762 euroa kalenterivuoden aikana. Kun maksukatto on täyttynyt, ovat maksukattoon sisältyvät palvelut maksuttomia kalenterivuoden loppuun saakka.  Lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään kuitenkin alennettua hoitopäivämaksua kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä, joka vuonna 2025 on 25,10 euroa hoitopäivältä, eli sama kuin vuonna 2024.

Maksuihin mahdollista hakea tarvittaessa alennusta tai vapautusta

Asiakkaan on mahdollista hakea kaikkiin sosiaalihuollon maksuihin ja terveydenhuollon tasasuuruisiin maksuihin alennusta tai vapautusta, mikäli maksun periminen vaarantaa asiakkaan tai perheen toimeentuloa tai lakisääteistä elatusvelvollisuutta. Tasasuuruisia terveydenhuollon maksuja ovat muun muassa poliklinikkamaksu, terveyskeskuksen käyntimaksu ja lyhytaikaisen laitoshoidon hoitopäivämaksu.

Hakemus voi olla vapaamuotoinen tai asiakas voi käyttää hakemuspohjaa, jonka saa tulostettua hyvinvointialueen Asiakasmaksut -verkkosivuilta. Terveydenhuollon tasasuuruisiin maksuihin haetaan maksuhuojennusta laskukohtaisesti. Sosiaalihuollon maksuihin on mahdollista hakea huojennusta myös määräajalle, mutta pääsääntöisesti ei takautuvasti. Tärkeää on toimittaa hakemuksen mukana kaikki vaadittavat liitteet, jotta hakemus voidaan käsitellä, eikä käsittelyaika tarvittavien tietojen puuttumisen vuoksi pitkity.

Tarkemmat ohjeet asiakasmaksujen alentamisen tai perimättä jättämisen hakemisesta löytyvät hyvinvointialueen nettisivuilta Asiakasmaksut - Pohjois-Savo kohdasta asiakasmaksun alentaminen ja perimättä jättäminen.

Muutoksia Chat-palveluun Pohjois-Savon hyvinvointialueella

Pohjois-Savon hyvinvointialueen Ylä-Savon kuntien (Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä) asukkaille suunnattu chat-palvelu päättyy 31.12.2024. Uusi, koko hyvinvointialueen asukkaille tarkoitettu chat-palvelu avautuu 13.1.2025.

– Chat-palvelu on ollut suosittu ja nopea yhteydenottokanava terveydenhuoltoon sekä arkisin että viikonloppuisin. Chat-palvelun käyttöön tulee nyt parin viikon katkos, kunnes koko hyvinvointialueen Sotekeskuksen chat avautuu. Ensimmäisenä otetaan käyttöön sairaanhoitajan chat-palvelu, joka palvelee aluksi arkipäivisin. Sotekeskuksen Chat-palvelu laajenee keväällä, jolloin sen aukiolo mahdollisesti laajentuu. Myös videovastaanotot otetaan käyttöön keväällä, kertoo pohjoisen sotekeskuksen alue-esihenkilö Sari Karhinen.

– Tammikuun kahden ensimmäisen viikon aikana, kun chat-palvelua ei ole tarjolla, yhteydenotot ovat mahdollisia ainoastaan puhelinpalvelun kautta. Takaisinsoittopalveluissa aiemmin ollutta viivettä on saatu loppusyksyn aikana korjattua ja puhelut pyritään soittamaan saman päivän aikana takaisin. Arkipyhinä ja viikonloppuisin asiakkaat voivat soittaa kiireellisissä asioissa. Kiireettömät asiat, esimerkiksi tutkimustulosten kyselyt ja reseptien uusinnat hoidetaan arkipäivisin, Karhinen jatkaa.

Yhteydenotto puhelimitse Chat-palvelun katkoksen aikana

1. – 12.1.2025 välisenä aikana Ylä-Savon kuntien asukkaita palvelee sairaanhoitajan puhelinasiointi, (017) 272 4222

-    arkisin kello 8–15
-    arkipyhinä ja viikonloppuisin kello 9–12
-    puhelinpalvelussa on käytössä puheluiden takaisinsoittopalvelu.

Kiireellistä hoitoa vaativissa tilanteissa tulee soittaa Päivystysapuun, puhelin 116117.
Hätätilanteessa tulee soittaa hätänumeroon 112.

Vuodeosastotoiminnan uudistamisen rinnalla kehitetään kotiutusta ja kotiin vietäviä palveluja

Pohjois-Savon hyvinvointialueella on käynnissä laaja palvelujärjestelmän uudistamistyö. Aluevaltuusto hyväksyi kesäkuussa osastohoidon, asumisen ja kotiin vietävien palveluiden uudistuksen, johon liittyy terveydenhuollon vuodeosastotoiminnan keskittäminen ja liikkuvien palveluiden kehittäminen. (Katso aluevaltuuston 17.6.2024 kokouksen päätös.)

Aluevaltuuston päätöksen mukaisesti kuusi vuodeosastoa lakkautetaan vuosina 2024–2028: Pielavesi, Karttula, Kaavi, Tuusniemi, Lapinlahti ja Leppävirta. Lakkautettavien terveydenhuollon vuodeosastojen nykyiset potilaat sijoitetaan yksilöllisen palvelutarpeen mukaan tarvittaessa toiselle vuodeosastolle tai ikääntyneiden palveluihin, kuten ympärivuorokautisen hoiva-asumisen tai kotiin vietävien palveluiden piiriin. Uudistuksen jälkeen vuodeosastot sijaitsevat Kuopiossa (KYS), Iisalmessa, Varkaudessa, Siilinjärvellä, Suonenjoella ja Juankoskella.

Yleisten palveluiden lautakunta päätti kokouksessaan 12.12.2024 lakkauttaa Karttulan vuodeosaston terveydenhuollon yksikkönä 1.3.2025 alkaen. Osastopalvelut korvataan soveltuvin osin liikkuvilla palveluilla. Yksiköstä vapautuva henkilöstö sijoitetaan ensisijaisesti sekä alueella jo toimiviin palveluihin että alueelle muodostuviin korvaaviin palveluihin. Lue lisää yleisten palveluiden lautakunnan 12.12.2024 kokousaineistosta. 

Yleisten palveluiden lautakunnan aiemman päätöksen mukaisesti Pielaveden vuodeosaston toiminta on päätetty lakkauttaa 1.1.2025. (Katso yleisten palveluiden lautakunnan kokouksen 10.10.2024 päätös.) Pielaveden toiminta jatkuu ikääntyneiden palveluiden 15 paikkaisena lyhytaikaisasumisyksikkönä ja sen toimintaa arvioidaan vuosittain, jotta voidaan varmistaa yksikön tarpeellisuus alueen palvelujen tarve huomioiden. (Katso ikääntyneiden ja hoivapalveluiden lautakunnan 10.10.2025 kokouksen päätös.)

Kaavin ja Tuusniemen vuodeosastojen lakkautus tulee yleisten palveluiden lautakunnan käsiteltäväksi kevätkaudella 2025, ja lakkauttamisjärjestys sekä ajankohta tarkentuu myöhemmin. Lapinlahden ja Leppävirran vuodeosastojen lakkauttamisen aikataulutus suunnitellaan vuoden 2025 aikana ja näistä tehdään päätökset myöhemmin.

Kotiutusyksikkö, liikkuva sairaala ja alue-ensihoito tuovat hoidon kotiin

Nykyisin merkittävä ongelma on vuodeosastoilla jatkopaikkaa tai -hoitoa odottavien jono (noin 160 henkilöä). Tämän ja osastopaikkamäärien vähennyksen vuoksi kehittämisessä on panostettava jonoutumisen purkamiseen kotiuttamisen ja kotiin vietävien palveluiden toimintojen laajentamisella ja kehittämisellä. Kotiutusyksikön henkilöstöresurssi laajenee 30 henkilötyövuoteen ja liikkuvan sairaalan (entinen kotisairaala) potilasmäärää kasvatetaan 120 paikkaan (nykyisin noin 70 paikkaa).

Uudistuksessa keskeistä on liikkuvien palveluiden laajentaminen ja kehittäminen koko hyvinvointialueelle. Liikkuvat terveydenhuollon palvelut tukevat sosiaalihuollon liikkuvia palveluja, kuten kotihoitoa ja sen henkilöstöä osana toimialat läpileikkaavaa liikkuvien palveluiden yhteensovittamista.

Kotiutusyksikön toiminta on liikkuvaa, asiakkaan kotiin jalkautuvaa palvelua. Kotiutusyksikön tuottamia palveluja ovat tuettu kotiutuminen ja väliaikainen säännöllinen kotihoito kotiutuksen yhteydessä. Niille asiakkaille, jotka eivät selviydy kotiutumisesta läheisten tai entisten palveluiden turvin, voidaan tarjota lyhytaikaista kotiutumisen tukea (1–14 vuorokautta). Kotiutusyksikköön ohjataan asiakkaaksi eri yksiköistä, kuten päivystyksistä, vuodeosastoilta tai kirurgisen toimenpiteen jälkeen.

Tavoitteena on, että kotiutusjakson jälkeen asiakas pärjää arjessa itsenäisesti tai entisten, jo olemassa olevien palveluiden turvin. Mikäli avuntarve ei väliaikaisilla tai entisillä palveluilla tule ratkaistuksi, selvitetään asiakkaan palveluntarve ja ohjataan hänet oikean palvelun piiriin. 

Liikkuva sairaala tarjoaa määräaikaista terveydenhuollon sairaalatasoista hoitoa yli 18-vuotiaille kotiin. Hoitotoimenpiteitä ovat esimerkiksi vaativat haava- tai lääkehoidot, kuten suonensisäiset lääkehoidot, palliatiivinen ja saattohoito sekä akuutin hoidon tarpeen arviot esimerkiksi asumispalveluyksiköihin, kotihoitoon ja omaishoitoon. Liikkuvaan sairaalaan asiakkaaksi ohjataan eri yksiköistä, kuten päivystyksistä, vuodeosastoilta tai hoidon tarpeen arviointikäynnin kautta. 

Liikkuva sairaala integroidaan Kuopion yliopistollisen sairaalan akuutti-palveluyksikön toiminnaksi maaliskuun alusta 2025 lähtien. Liikkuvan sairaalan toiminta alkaa viiden toimipisteen pohjalta ja toimintaa ja työskentelytapoja yhdenmukaistetaan vuoden 2025 aikana. Samalla selvitetään laajentumismahdollisuuksia ja -aikataulua.

Alue-ensihoidon laajentuminen alueellisesti kattavammaksi tukee myös liikkuvien palveluiden kehittämistä. Alue-ensihoito on yhden ensihoitajan muodostama ensihoitoyksikkö, joka lähtökohtaisesti ei kuljeta potilaita. Yksikkö vastaa potilaan hoidon tarpeen arvioinnista, välittömän hoidon aloituksesta sekä jatkohoidon toteutuksesta ja suunnittelusta tiiviissä yhteistyössä esimerkiksi kotihoidon, asumispalvelujen tai sosiaalipalvelujen kanssa. 

Alue-ensihoidolla on käytettävissä samat hoitolaitteet tai -välineet sekä lääkkeet ja vierianalytiikka kuin muillakin ensihoitoyksiköillä. Alue-ensihoitoyksikkö hoitaa alueensa ensihoitotehtäviä joko lähimmän yksikön periaatteen tai erillisen hälytysohjeen mukaisesti. Alue-ensihoitoyksikössä on perinteiseen ensihoitoyksikköön verrattuna laajempaa osaamista liikkuvan sairaalan tehtäviin ja se voi osin toteuttaa myös liikkuvan sairaalan palveluja.

Kuljettavat, kahden hengen ensihoitoyksiköt toteuttavat äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan hoidon tarpeen arviointia ja kiireellistä hoitoa terveydenhuollon hoitolaitosten ulkopuolella. Tarvittaessa yksiköt kuljettavat potilaan lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön. Lisäksi ensihoitoyksiköt tuottavat potilaan jatkohoitoon liittyviä siirtoja silloin, kun äkillisesti sairastunut tai loukkaantunut potilas tarvitsee siirron aikana vaativaa ja jatkuvaa hoitoa tai seurantaa. 

Lue lisää palvelujärjestelmän uudistuksesta pshyvinvointialue.fi/palvelujärjestelmän-uudistus.