KEIKKA-hankkeessa edetään innovaatioalustan hankinnalla ja verkostoyhteistyöllä

Helmikuun hulinat

Helmikuussa KEIKKA-hanke käynnistyi vauhdikkaasti. Ensimmäiset viikot kuluivat tutustuessa toisiimme ja hankkeen suunnitelmiin, sekä laatiessa projektisuunnitelmaa ja viestinnän suunnitelmia. Vaikka Pohjois-Savossa on aiemminkin ollut innovaatioita kehittävää toimintaa, alueelta on puuttunut innovaatioiden systemaattinen keräys ja kaupallistaminen. Aalto-yliopiston Innovaatio-ekosysteemissä kaupallistamisen polut on kuvattu erittäin selkeästi, ja vastaavia selkeitä prosesseja kaivataan myös meidän alueellamme.

Sähköisen innovaatioalustan hankinta

Maaliskuussa sähköisen innovaatioalustan hankinta nousi keskiöön. Selvitystyöhön kuului muun muassa porttikäsittelyn aloittaminen, projektikortin täyttäminen ja tiivis yhteydenpito ICMT-hankepalveluiden kanssa. He ovat opastaneet meitä yksityiskohtaisesti ja kärsivällisesti hankinnan edistämisessä. Suurkiitos heille sujuvasta yhteistyöstä! 

Sopimusneuvottelut innovaatioalustasta ovat vielä kesken. Innovaatioalustan pilotoinnin hankinta on edennyt kuitenkin vauhdikkaasti ja tavoitteenamme on saada alusta käyttöön Pohjois-Savon hyvinvointialueelle kesäkuussa 2025.

Muita maaliskuun kuulumisia

Maaliskuussa osallistuimme Johnson & Johnsonin, Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyöpäivään. Tapahtuma oli erittäin antoisa, ja saimme tutustua uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin ja palveluihin sekä keskustella innovatiivisista hankinnoista.

Vaikka toimintamme on vielä alkuvaiheessa, hanke on herättänyt kiitettävästi kiinnostusta. Olemme pitäneet jo lukuisia yhteistyötapaamisia ja sopineet runsaasti lisää keskusteluja muiden hyvinvointialueiden ja innovaatiotoimijoiden kanssa. Usean eri organisaation kanssa tehty yhteistyö auttaa meitä hahmottamaan innovaatiotoiminnan nykytilaa, kehittymismahdollisuuksia ja vältettäviä sudenkuoppia.

Tulevaisuuden suunnitelmia

Olemme pohtineet Pohjois-Savon hyvinvointialueen innovaatiotoiminnan brändäystä ja nimeä. Muutama hyvä idea onkin jo syntynyt, niistä lisää myöhemmin! Olemme myös hahmotelleet alustavaa innovaatioiden kaupallistamisen toimintamallia, josta yhdessä verkostojen kanssa tutkija-innovaattori kasvupolkua on hyvä lähteä rakentamaan eteenpäin. Olemme tutustuneet patentti- ja keksintösäädöksiin sekä Pohjois-Savon hyvinvointialueen nykyisiin keksintöohjeistuksiin. Myös innovaatiokilpailun alustavia suunnitelmia on jo tehty.
 

Sonja Reinikka
Projektikoordinaattori
Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA)

Seuraa blogiamme saadaksesi ajankohtaisia päivityksiä hankkeen etenemisestä. Tutustu myös: Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA) - Pohjois-Savo

__

KEIKKA-hanketta osarahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Rahoituksen myöntäjänä toimii Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
 

Opetusvastaanotto 2.0 - Esittelyssä yleislääketieteen ylilääkäri Sonja Soininen

Olen Sonja Soininen ja toimin osana OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta perustetulla opetusvastaanotto 2.0:lla yleislääketieteen ylilääkärin virassa (50 %). Toiset 50 % työskentelen Itä-Suomen yliopiston yleislääketieteen apulaisprofessorin tenure track-tehtävässä.

Opetusvastaanotolla tehtäväni keskittyvät perusterveydenhuollon toiminnan, tutkimuksen ja opetuksen kehittämiseen, ulkoisen tutkimusrahoituksen hankintaan sekä Opetusvastaanotto 2.0 -toiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen yhdessä projektitiimimme kanssa. Tavoitteena on edistää ja kehittää perusterveydenhuollon ja hyvinvointialueen palvelutuotantoa tukevaa tutkimusta ja perusterveydenhuollon toimintamalleja, sekä vahvistaa yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston, Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yhteistyöalueen välillä. Olemmekin suunnittelemassa opetusvastaanoton yhteyteen perustettavaa uutta monialaista perusterveydenhuollon, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tutkimuskeskusta. Tämä Health Hub tulee toimimaan tutkimuksen, koulutuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan alustana ja linkkinä erikoisalojen kliiniseen tutkimukseen, tutkimusryhmiin, Itä-Suomen yhteistyöalueen muihin perusterveydenhuollon yksiköihin, yrityksiin ja kolmannen sektorin toimijoihin.

Taustaltani olen lääketieteen tohtori ja yleislääketieteen erikoislääkäri. Olen tehnyt yli 10 vuotta kliinistä työtä perehtyen erityisesti diabeteksen hoitoon. Tutkimustyöstä innostuin jo lääketieteen opintojen aikana aloittaessani Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus- tutkimuksessa vuodesta 2006. Mielestäni on tärkeää, että opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus osallistua erilaisten tutkimusten toteuttamiseen. Opetusvastaanotto Osmo mahdollistaa tutkimuksellisten opinnäytetöiden tekemisen ja tieteellisen ajattelutavan kehittymisen.

OTSO-hankkeessa olemme kehittäneet OmaTiimi-mallia, jossa potilaan hoidon tukena on omalääkäri, OmaTiimin lääkäri, omahoitaja sekä monialainen tiimi. Opetusvastaanotto Osmo, joka kouluttaa tulevia terveydenhuollon ammattilaisia, on suunniteltu juurruttamaan tätä mallia. Toisaalta opetusvastaanotolla voidaan kehittää monialaista työskentelyä sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyömalleja, jotka voidaan vuorostaan jalkauttaa palvelujärjestelmään.
Opetusvastaanotto on konseptina uusi, ja on mahtavaa päästä mukaan tiimiin. Toivon, että tästä kehityksestä ja yhteistyöstä tulevat hyötymään niin koko sosiaali- ja terveydenhuollon kenttä kuin kolmas sektori ja palveluita käyttävät Pohjois-Savon asukkaat.

Lue lisää:
Opetusvastaanotto - Pohjois-Savo 2.0 (pshyvinvointialue.fi)
OTSO-hanke (pshyvinvointialue.fi)

Yhteystiedot:
Sonja Soininen, yleislääketieteen ylilääkäri
sonja.soininen@pshyvinvointialue.fi

Opetusvastaanotto 2.0 -projekti on osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee täysin EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Hankkeen aikana on tarkoitus pilotoida ja käynnistää opetusvastaanotto Osmon toiminta.

Asiakasraati opetusvastaanotto Osmon kehittämisen tukena

Pohjois-Savon hyvinvointialue hyödyntää asiakasraateja palveluidensa kehittämisessä. Asiakasraadissa toimivaksi kehittäjäasiakkaaksi voi päästä esimerkiksi työntekijän suosituksesta tai avoimen haun kautta.

Opetusvastaanotto Osmon ja OmaTiimi-mallin yhteinen asiakasraati koostuu asiakkaista, joilla on oma lähiajan kokemus sairaudesta tai vammasta, ja jotka haluavat jakaa tietojaan palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Nämä kehittäjäasiakkaat voivat osallistua raatiin ilman erityistä koulutusta tai valmennusta.

Opetusvastaanotto Osmo on tulevaisuuden monialainen oppimisyksikkö, joka kouluttaa tulevia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ja tarjoaa kokonaisvaltaisia palveluita pohjoissavolaisille. Vastaanoton toimintaa pilotoidaan syksyllä 2025. Miten asiakasraati käytännössä kehittää opetusvastaanoton toimintaa?

– Meidän asiakasraadin tavoitteena on arvioida, suunnitella ja kehittää pohjoissavolaisten asukkaiden hoidon jatkuvuutta sekä perustason palveluita hoitopolun eri vaiheissa asiakasnäkökulmasta. Raadin kanssa on pohdittu muun muassa, millaisissa tilanteissa perusterveydenhuoltoon hakeutuva asiakas voisi asioida moniammatillisen opiskelijatiimin vastaanotolla ja milloin olisi tärkeää päästä tutun ammattilaisen vastaanotolle, kertoo projektisuunnittelija ja asiakasraadin puheenjohtaja Henna Oikarinen. 

Asiakasraadilta saadaan siis arvokasta tietoa toiminnan kehittämiseksi. Esimerkiksi suurin osa asiakasraadista olisi valmis tulemaan moniammatillisen opiskelijatiimin vastaanotolle, kun hoidon syy olisi jokin seuraavista:

1. Pitkäaikaissairaus ja sen lääkehoito, kun potilaan tilanne on muuttunut.
2. Vanhan tuki- ja liikuntaelinoireen vaikeutuminen
3. Virtsatie-, silmä- tai kynsivallintulehdus

Sen sijaan oma tuttu ammattilainen toivotaan vastaanotolle silloin, kun kyse on mieliala-asioista, seksuaaliterveysasioista tai useammasta terveysongelmasta. Nopea hoitoon pääsy katsottiin tärkeäksi muun muassa tulehdusasioissa sekä mieliala-asioissa.

Alla olevasta kuvasta löydät koosteen asiakasraadin ajatuksista opetusvastaanotolla asioimiseen liittyen. Seuraavan kerran raati kokoontuu toukokuussa 2025. Pysyhän kuulolla tulevasta!

”Opetusvastaanotto 2.0 -projekti on osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee täysin EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Hankkeen aikana on tarkoitus pilotoida ja käynnistää opetusvastaanotto Osmon toiminta.”

KEIKKA-hanke: Innovaatioiden ja kaupallistamisen uusi aikakausi Pohjois-Savossa

Pohjois-Savon hyvinvointialueella on käynnistynyt uusi ja innostava hanke, joka lupaa mullistaa alueen innovaatio- ja kehitystoiminnan. Keksi, kehitä ja kaupallista (KEIKKA) -hanke on saanut alkunsa tarpeesta lisätä innovaatioiden ja keksintöjen määrää sekä kasvattaa uusien yritysten lukumäärää Savilahden alueella. Tämä hanke tähtää erityisesti terveysteknologian ja terveysalan innovaatioiden, tutkimuksen ja kehityksen edistämiseen.

Innovaatioiden ekosysteemin vahvistaminen

KEIKKA-hankkeen ytimessä on TKIO-ekosysteemin (tutkimus, kehitys, innovaatio ja opetus) vahvistaminen. Tämä ekosysteemi on olennainen osa erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistusta. Innovaatioiden vahvistuminen ei ainoastaan paranna terveydenhuollon palveluiden laatua ja saatavuutta, vaan myös tehostaa potilasprosesseja ja hoitopolkuja, lisäten samalla tuottavuutta.

Yhteistyö ja koordinaatio avainasemassa

Pohjois-Savon alueella on havaittu, että innovaatiotoiminta ei ole riittävän koordinoitua, eikä yhteisiä toimivia palveluita ja prosesseja ole tarpeeksi. KEIKKA-hanke pyrkii ratkaisemaan tämän luomalla yhteisen sähköisen järjestelmän, joka mahdollistaa innovaatioiden keräämisen, kehittämisen ja hallinnoinnin. Tämä alusta tuo ideat näkyviksi niille tahoille, joilla on valmiudet jatkokehittää niitä. Lisäksi eri toimijoille ja organisaatioille luodaan kannustimet innovaatiotoimintaan.

Innovaatioiden kaupallistaminen

Hankkeen aikana luotu prosessi innovaatioiden kaupallistamiseksi kirjataan näkyväksi, ja tämän kehittämistä jatketaan myös hankkeen päätyttyä. Pohjois-Savon hyvinvointialue jatkaa yhteistyötä yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa varmistaakseen, että kehitetyt innovaatiot pääsevät markkinoille ja hyödyttävät laajasti terveysalaa.

Laadukkaampia palveluita ja strategista kehitystä

KEIKKA-hankkeen toimenpiteet ja kehitettävät palvelut sekä innovaatiojärjestelmä parantavat palvelujen laatua ja saavutettavuutta. Ne tekevät hyvinvointialueen uudistamisesta hallittua, strategista ja pitkäjänteistä sekä edistävät kehitettyjen toimenpiteiden juurruttamista käytäntöön. Tämä hanke on merkittävä askel kohti Pohjois-Savon alueen innovointivalmiuksien ja edellytysten kasvattamista.

Hankkeen uutuusarvo

Uusi toimintamalli: Selkeä palveluprosessi ideoiden kaupallistamiseksi (ideasta markkinoille).
Laajempi innovaatioekosysteemi: TKI-, yritys- ja hyvinvointialueen yhteistyö tiivistyy.
Tarvelähtöiset ratkaisut: Asukkaiden, hyvinvointialueen työntekijöiden ja tutkimustyötä tekevien sekä opiskelijoiden ideat nousevat osaksi kehitystyötä.
Konkreettiset yrityskumppanuudet: Pohjois-Savon hyvinvointialueella kaupallisesti edistettävät innovaatiot jalostuvat yhdessä alueen yritysten kanssa. Hankkeen myötä innovaatiotietoisuus ja –myönteisyys lisääntyvät ja tuotoksena syntyy innovaation kehittämisen tiekartta.
 

Taustalla vahva pohjustus

Pohjois-Savon hyvinvointialue oli osatoteuttajana vuosina 2023-2024 Terveys- ja hyvinvointiteknologia Kuopion ekosysteemisopimuksessa, jossa kartoitettiin alueen kriittisin tutkimusinfrastruktuuri. Tämä hanke pohjusti KEIKKA-hanketta selvittämällä, kuinka yritykset voisivat hyödyntää tietoja hyvinvointialueen tutkimusinfrastruktuurista tutkimus- ja kehitystyössä.

KEIKKA-hanke on siis alkanut lupaavasti, ja sen vaikutukset tulevat näkymään laajasti Pohjois-Savon alueella. Innovaatioiden ja kaupallistamisen uusi aikakausi on täällä, ja se tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia ja parannuksia terveysalalle. Seuraa hankkeen etenemistä ja ole mukana luomassa tulevaisuuden terveydenhuoltoa!
 

Sonja Reinikka
Projektikoordinaattori
Keksi, kehitä ja kaupallista hanke (KEIKKA)
 

• Katso lisää Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA) - Pohjois-Savo ja seuraa KEIKKA-hankkeen blogia saadaksesi ajankohtaisia päivityksiä hankkeen etenemisestä.

_

KEIKKA-hanketta osarahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Rahoituksen myöntäjänä toimii Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Sosiaalityön kansainvälinen päivä tänään 18.3.

Näin heti alkuun: Oikein hyvää kansainvälistä sosiaalityön päivää kaikille hyvinvointialueen sosiaalityöntekijöille, ja kaikille, ketkä tätä blogia lukevatkaan ─ toivottavasti myös monet yhteistyökumppanit ja päättäjätkin!

Sosiaalityö on niin suomalaisittain kuin myös kansainvälisesti sekä oppiaine/tieteenala että käytäntö. Vaikka itsenäisenä oppiaineena se on alkanut esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa (silloinen Kuopion yliopisto) vasta 1990-luvulla, sosiaalityöllä on pitkät perinteet niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Suomessa sosiaalityöntekijän koulutuksena on ylempi korkeakoulututkinto, joka sisältää laaja-alaisesti sosiaali- ja yhteiskuntatieteellisiä opintoja, juridishallinnollisia opintoja, etiikkaa, sekä kieli- ja viestintäopintoja, myös vapaavalintaisesti voi valita sivuaineopintoja. Lisäksi opinnäyte eli pro gradu -tutkielma kuuluu kokonaisuuteen.  Valmistuneen sosiaalityöntekijän on haettava rekisteröinti Valvirasta, jotta voi toimia laillistettuna sosiaalityöntekijänä. Kaikkialla maailmassa koulutus ei ole näin korkea ja monipuolinen; voimme olla siis ylpeitä suomalaisesta sosiaalityön maisterikoulutuksesta.

Sosiaalityö omaa tietyn yhteisen teoria- ja tietoperustan, mutta sosiaalityötä on monenlaista: on sosiaalihuollossa tehtävä sosiaalityö eri toimialoineen tai asiakasryhmineen (esim. sosiaalityö työikäisten, ikäihmisten tai vammaisten parissa, perhesosiaalityö ja lastensuojelu), mutta on myös terveyssosiaalityö sekä muun muassa puolustusvoimissa, vankiloissa ja kouluissa tehtävä sosiaalityö. Nämä työn eri alueet vaativat yhteisen perustan päälle tulevaa, spesifiä osaamista, mikä kehittyy ja lisääntyy juuri kyseessä olevalla alueella työskenneltäessä (vrt. lääketieteen eri osa-alueet).

Joskus kuulee joidenkin henkilöiden, jopa itse sosiaalityöntekijöiden tai muiden sosiaalialan toimijoiden, arvottavan erityisesti jonkin tietyn työalueen tärkeyttä. Monesti olen esimerkiksi kuullut, että erityisesti sosiaalihuollossa tehtävää sosiaalityötä pidetään tärkeänä juuri sen päätösvallan vuoksi. Tämä on hyvin eriskummallinen ajatus. Sosiaalityö on sisällöltään niin paljon muutakin kuin hallintopäätöksiä. Se on monenlaista asiantuntijatyötä: vaativia elämäntilanne- ja muita arviointeja, psykososiaalista tukemista ja työskentelyä asiakkaan kanssa usein ihmiselämän haastavimmissa ja vaikeimmissa tilanteissa (kuoleman lähestyminen, vakava sairaus tai vammautuminen, asunnottomuus, addiktiot, kaltoinkohtelun tai väkivallan uhriksi joutuminen, työttömyys, rahattomuus, näköalattomuus jne.). Se on asiakkaan osallisuuden ja voimaantumisen tukemista, moniammatillista ja monialaista yhteistyötä asiakkaiden hyväksi ja monenlaista muuta.

Itse ajattelen, että kaikki sosiaalityön osa-alueet ja kontekstit ovat yhtä arvokkaita. On erilaisia ja eri-ikäisiä asiakkaita erilaisine tarpeineen, jolloin eri alueiden erityisosaamista ‒ siis erilaista sosiaalityötä ‒ tarvitaan. Sosiaalityöntekijän ammatti ja työ on varsinainen näköalapaikka: Voin ihan käsi sydämellä todeta, että harvassa ammatissa pystyy näkemään sen ihmiselämän kirjon, mitä sosiaalityössä näkee ja kokee.

Olkaamme ylpeitä sosiaalityön laaja-alaisesta ja monimuotoisesta työstä ja osaamisesta; sosiaalityö ja sosiaalityöntekijät ovat päivänsä ansainneet!

Sointu Riekkinen-Tuovinen
YTT, tutkija, laillistettu sosiaalityöntekijä

Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: Aulapalvelut ja puhelinvaihde ovat koko hyvinvointialueen sydän

TET-kierroksellani, tutustuessani aulapalveluihin ja puhelinvaihteeseen huomasin, että ne ovat asiakaspalvelumme sydän ja käyntikortti. Moni asiakkaamme on ensikontaktissa juuri tähän tukipalveluumme, joko puhelimitse tai kasvotusten.

​​​​​​​

Näissä palveluissa työskentelee yhteensä 28 henkilöä, jotka hoitavat moninaisia tehtäviä. Yksikössä työskentelee myös useita henkilöitä, jotka ovat tarvinneet kevyempää työtä terveydenhuollosta ja ovat erittäin ammattitaitoisia.  

Puhelinvaihteessa on kahdeksan työskentelypistettä. Puhelinpalveluissa ylläpidetään myös sisäistä puhelinluetteloa, joten on tärkeää ilmoittaa muutokset heille. Näin vaihteen työ helpottuu, kun oikeat henkilöt löytyvät ajantasaisen tiedon avulla. Puhelinvaihteessa huomataan nopeasti, jos jossain päin aluettamme on ongelmia puhelinliikenteessä, ja silloin vaihteeseen soitetaan normaalia enemmän.

Vaihteeseen soittavat myös apteekit ja konsultointia etsivät lääkärit, joten talon sisäisen puhelinluettelon ajantasaisuus.

Puhelinpalvelu tekee paljon asiakasohjausta ja neuvontaa, ja sinne soittavia neuvotaan olemaan yhteydessä oikeaan tahoon. Kuulin myös, että ihmisten yksinäisyys kuuluu puheluissa.

Asiakaskontakteja tulee päivän aikana satoja, ja vaihteeseen soitetaan monenlaisissa asioissa. TET-jakson aikana pääsin kuuntelemaan puheluita ja huomasin, että tässä työssä tarvitaan lähes salapoliisin taitoja. Vaihde sijaitsee Kuopiossa, mutta asiakkaat voivat kysyä apua esimerkiksi Varkaudessa oikean paikan löytämiseen.

Jokainen kysyjä kohdataan ihmisenä ja henkilönä, ja mietitään asiakaslähtöisesti, minne juuri tämän henkilön kuuluisi olla yhteydessä. Joskus puhelun aikana selviää, että soittaja on ohjattava eri paikkaan kuin alun perin ajatteli. Parasta tässä työssä on se, että asiakkaalle tuotetaan hyvä mieli.

Tämä yksikkö tuottaa myös aulapalveluita Kuopion yliopistollisella sairaalalla Pääsairaalassa, Kaarisairaalassa ja päivystyksessä.

Heidän työtehtäviinsä kuuluvat myös potilaiden ja asiakkaiden siirtojen järjestelyt takseilla eri laitosten välillä. Päivittäin tällaisia järjestelyitä hoidetaan 20-50. Lisäksi aulapalvelut, eli neuvontapisteet, vastaavat monenlaisiin pysäköintiin liittyviin kysymyksiin. Työssä on tärkeää löytää kultainen keskitie avunannossa ja opastamisessa. Tämä työyksikkö on oikea näköalapaikka, ja on oltava selvillä laajalti asioista.

​​​​​​​

Yksikössä vallitsee hyvä henki ja työntekijöiden pysyvyys on korkealla tasolla. Kun hyvinvointialue aloitti vuoden 2023 alussa, ensimmäiset puoli vuotta olivat melkoista ja neuvontamäärät korkeita. Tiimihenki kasvoi entisestään, kun autettiin toinen toistaan työtehtävästä riippumatta. Tiimin toimivuus korostui tuolloin erityisesti.

Työtehtäviä tälle yksikölle kuuluu todellakin laidasta laitaan ja joku saattoi unohtua mainitakin.

Tämä päivä oli silmiä avaava ja suuri kiitos perehdyttämisestä yksikköön.

Marko Korhonen
Hyvinvointialuejohtaja
marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi

OmaTiimi-blogi: OmaTiimi-malli edistää hoidon jatkuvuutta pienin askelin

Pohjois-Savon hyvinvointialueella otetaan käyttöön OmaTiimi-malli hoidon jatkuvuuden edistämiseksi. Mallin mukainen toiminta käynnistetään perusterveydenhuollon vastaanottopalveluissa vaiheittain vuosien 2024–2026 aikana. Tässä blogissa projektipäällikkö Mari Kiema kertoo ajatuksiaan hoidon jatkuvuuden edistämisestä.  

Miten OmaTiimi-malli parantaa hoidon jatkuvuutta?  

OmaTiimi-mallin tavoitteena on, että potilas tai asiakas saa tarvitsemansa palvelut sujuvasti yhtenä kokonaisuutena tutuilta ammattilaisilta. Potilaalle tai asiakkaalle nimetään omahoitaja ja mahdollisuuksien mukaan omalääkäri.   

Jatkuvuuteen liittyy tiiviisti hoitoon liittyvä kirjaaminen ja yhteistyö hoitavien tahojen kesken. Terveys- ja hoitosuunnitelma on tärkeä työkalu hoidon jatkuvuuden varmistamisessa ja hoitavien ammattilaisten välisessä viestinnässä. Pohjois-Savon mallissa omatiimin muut lääkärit ja hoitajat ottavat vastuuta hoidosta silloin, kun nimetty ammattilainen ei ole saatavilla. Hoitoa ohjaa omalääkärin ja/tai hoitajan laatima terveys- ja hoitosuunnitelma tai episodimaisen hoidon osalta jatkohoitosuunnitelma. Suunnitelman mukana hoidon punainen lanka jatkuu, vaikka hoitoa toteuttaa toinen ammattilainen.  

Omatiimin keskeinen ajatus on, että potilaan tai asiakkaan hoito ohjautuu suppeammalle määrälle ammattilaisia kuin aikaisemmin. Erityisesti paljon palveluita käyttävillä tuttu ammattilainen toteuttaa hoitoa aiempaa useammin. Näin pyritään vähentämään hoidon pirstaloitumista ja tiedonkulun ongelmia. Mallissamme on pyritty ottamaan opiksi aikaisemmista kokemuksista erilaisista omalääkärimalleista.  

Miten konkreettisesti eteenpäin? 

Hoidon jatkuvuudesta puhuttaessa usein nousevat esille niukat resurssit ja ammattilaisten työmäärä. Tämä mielestäni nivoutuu aiempiin kokemuksiimme omalääkärimallista. Ajattelen kuitenkin, että hoidon jatkuvuutta voidaan hyvin edistää jo nykyisilläkin resursseilla. Itse asiassa ajattelen tutun ammattilaisen toteuttaman hoidon säästävän ammattilaisen aikaa ja muita resursseja. 

Meidän OmaTiimi-mallissamme jatkuvuutta edistetään askel kerrallaan paikalliset lähtökohdat huomioiden. Lopultahan on kysymys siitä, miten pyrimme ohjaamaan potilaidemme ja asiakkaidemme hoitopolkua siten, että jatkuvuus toteutuisi aiempaa paremmin. Yksiköt kehittävät toimintatapojaan siten, että ensin hoidon jatkuvuus toteutuisi yksittäisen sairausepisodin sisällä. Tämän jälkeen yksiköt lähtevät edistämään hoidon jatkuvuutta paljon palvelua tarvitsevien potilaiden tai asiakkaiden hoidossa. Isot terveyskeskukset tai -asemat voivat edistää hoidon jatkuvuutta myös organisoitumalla pienemmiksi tiimeiksi. Puhuisinkin meidän mallissamme ennemminkin hoidon jatkuvuuden mallista kuin omalääkärimallista. 

Pilottiyksiköt (Karttula, Lapinlahti, Siilinjärvi ja Varkaus) ovat ottaneet OmaTiimi-mallin käyttöön ja kehittävät hoidon jatkuvuutta askel askeleelta. Syksyn aikana yksiköt ovat tarkastelleet nykyistä vastaanottoprosessiaan jatkuvuuden näkökulmasta. Yksiköiden seuraavana tehtävänä on suunnitella, millaisella ”askelluksella” lähtevät jatkuvuutta edistämään. Kevään aikana kukin pilottiyksikkö kehittää vastaanottoprosessiaan jatkuvuutta tukevaksi. Ilahtuneena voin todeta, että hoidon jatkuvuuden lisääminen näyttää olevan ammattilaistemme sydäntä lähellä. Uskon, että potilaamme ja asiakkaamme voivat havaita jatkossa entistä useammin saavansa palvelua samalta ammattilaiselta.  

Lue lisää Varkauden sote-keskuksen kehittämistyöstä: OmaTiimi-blogi - Hoidon jatkuvuuden kehittäminen alkoi
 

Mari Kiema.

Muutos toteutetaan OmaTiimi Pohjois-Savossa eli OTSO-hankkeessa, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. OTSO-hankkeen aikana hoidon jatkuvuusmallin juurtumista tukee tulevia ammattilaisia kouluttava Opetusvastaanotto 2.0. Lisäksi vuonna 2025 käyttöönotettava Tarmoa-alusta sujuvoittaa asiakasohjausta ja neuvontaa mahdollistaen kolmannen sektorin toiminnan kiinnittämisen asiakkaan arjen tueksi.  
 

Seuraa blogiamme saadaksesi ajankohtaisia päivityksiä projektin etenemisestä ja hoidon jatkuvuusmallin kehittämisestä Pohjois-Savossa.