Palvelujärjestelmän uudistus

Erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistusehdotukset julkaistaan tiistaina 12. helmikuuta 2025.

Tämän jälkeen alkaa henkilöstön, asukkaiden, asiakkaiden ja sidosryhmien kuuleminen. Henkilöstöltä ja asukkailta kerätään palautetta ja kehittämisehdotuksia kyselyin helmi-maaliskuussa. Alueelliset kuulemistilaisuudet järjestetään henkililöstölle iltapäivisin ja asukkaille&sidosryhmille iltaisin Kuopiossa 19.2., Varkaudessa 25.2. ja Iisalmessa 27.2. 

Ehdotuksiin pyydetään lausunnot kunnilta, järjestöiltä, yrityksiltä ja muilta sidosryhmiltä sekä hyvinvointialueen lautakunnilta ja vaikuttamistoimielimiltä.

Päätöksenteon aika on keväällä 2025, jolloin aluehallitus tekee esityksen uudistuksesta aluevaltuustolle 23.4.2025 ja aluevaltuusto päättää asiasta kokouksessaan 5.5.2024.

Asukas- ja sidosryhmätilaisuudet

Järjestämme kaikille avoimia erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistusta käsitteleviä asukastilaisuuksia Pohjois-Savon hyvinvointialueen kolmella palvelualueella Kuopiossa 19.2., Varkaudessa 25.2. ja Iisalmessa 27.2.

Tilaisuuksissa on paikalla erityispalveluiden ja Kuopion yliopistollisen sairaalan johtoa esittelemässä palvelujärjestelmän uudistamisehdotuksia ja keskustelemassa aiheesta osallistujien kanssa.

Tilaisuuksiin ovat tervetulleita Pohjois-Savon alueen kaikkien kuntien asukkaat ja kuntien edustajat, hyvinvointialueen henkilöstö sekä sidosryhmien, kuten järjestöjen ja yritysten edustajat ja muut kumppanit. Tilaisuuksiin on mahdollista osallistua sekä paikan päällä läsnä että etäyhteyksin. 

Asukastilaisuuksien aikataulu

• Keskiviikko 19.2. kello 18.00-20.00 Kuopio
  Paikka: Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS), Auditorio, M-rakennus (Osoite: Puijonlaaksontie 2, Kuopio)
• Tiistai 25.2. kello 18.00-20.00 Varkaus
  Paikka: Varkauden sairaala, Aalto Hyvinvointikeskus (Savontie 55, Varkaus)
• Torstai 27.2. kello 18.00-20.00 Iisalmi
  Paikka: Iisalmen sairaala (Riistakatu 21, Iisalmi)

Palvelujärjestelmän uudistuksesta kerrotaan myös hyvinvointialueen päätöksenteon uutiskirjeessä. Uutiskirje julkaistaan noin kerran kuukaudessa. 

Tilaa uutiskirje sähköpostiisi: https://uutiskirje.pshyvinvointialue.fi/

Lue aiemmin julkaistuja päätöksenteon uutiskirjeitä.

Blogit

• Aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikaisen blogi: Löydämmekö yhdessä paremman?
• Hyvinvointialuejohtaja Marko Korhosen blogi: Alkuvuosi 2024 jätti jälkeensä monia avoimia kysymyksiä
• Korkeakouluharjoittelija Linda Piirosen blogi: Miltä tuntuu lähteä ihan nollista −ja onnistua?
• Muutosjohtaja Leila Pekkasen blogi: Merkittävimmät kustannusvaikutukset saavutetaan turvaamalla henkilöstön riittävyys ja uudistamalla palvelutoimintaa
• Hyvinvointialuejohtaja Marko Korhosen ja strategiajohtaja Jussi Lammen blogi: Väestön hyvinvoinnin ja kuntien elinvoiman turvaaminen on yhteinen tehtävämme
• Aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikaisen blogi: Kuka saa päättää, kenet jäävätään?
• Aluevaltuuston puheenjohtaja Hannu Tsuparin blogi: Julkisuuskuva hyvinvointialueista on palveluja karsiva
• Aluevaltuuston puheenjohtaja Hannu Tsuparin blogi: Esteellisyys hyvinvointialueilla puhuttaa
• Strategiajohtaja Jussi Lammen blogi: Nyt on aika vaikuttaa palvelujärjestelmän uudistamiseen
• Aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikaisen blogi: Hyvinvointialueen palveluissa suunta kohti 2030-lukua
• Aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikaisen blogi: 2024 – käynnistymisestä kehittämiseen

Tiedotteet

• Hyvinvointialuejohtajan esitys perhe- ja vammaispalveluiden uudistamiseksi: tavoitteena saavutettavat ja asiakaslähtöiset palvelut
• Vastaa kyselyyn perhe- ja vammaispalveluiden uudistuksesta
• Lausuntopyyntö sidosryhmille perhe- ja vammaispalveluiden uudistamisesta
• Lue perhe- ja vammaispalveluiden uudistuksesta selkokielellä
• Perhe- ja vammaispalveluiden uudistuksessa keskeistä palvelurakenteen keventäminen ja oman tuotannon vahvistaminen
• Aluehallitus asetti palvelurakenneuudistukselle 50 miljoonan euron vuosittaisen säästötavoitteen
• Aluevaltuusto päätti palvelujärjestelmän uudistuksesta -jokaisessa Pohjois-Savon kunnassa sosiaali- ja terveyskeskus tai -asema
• Aluehallitus käsittelee palvelurakenneuudistuksen säästötavoitteita
• Aluevaltuusto päättää palvelujärjestelmäuudistuksesta 17. kesäkuuta
• Aluehallitus muutti hyvinvointialuejohtajan palvelujärjestelmän uudistusehdotusta
• Hyvinvointialuejohtajan esitys palvelujärjestelmän uudistamiseksi aluehallituksen käsiteltäväksi
• Aluehallitus päätti uudestaan palveluverkkouudistuksesta huomioiden esteellisyyslinjaukset: päätökseen ei muutoksia
• Palvelujärjestelmän uudistaminen tärkeää henkilöstön saatavuuden vuoksi
• Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi
• Vastaa kyselyyn palvelujärjestelmän uudistamisesta
• Lausuntopyyntö sidosryhmille Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelujärjestelmän uudistamisesta
• Pohjois-Savon hyvinvointialueen alueelliset kuulemistilaisuudet palvelujärjestelmäuudistuksesta
• Palvelujärjestelmän uudistamisen taustalla laaja tietopohja
• Digitaaliset, liikkuvat ja kotiin tuotavat palvelut keskeisiä palvelujärjestelmän uudistamisessa
• Palvelujärjestelmän uudistaminen on alkanut
• Aluehallitus päätti aloittaa palvelujärjestelmän uudistamisen valmistelut

Palvelujärjestelmä koostuu hyvinvointialueen palveluverkon toimipisteistä, etä- ja digipalveluista, liikkuvista palveluista ja asiakkaalle kotiin vietävistä palveluista.

Saatavuudella tarkoitetaan sitä, että asiakkaan tarpeisiin vastaavia sosiaali- ja terveyspalveluja on riittävästi tarjolla ja oikea-aikaisesti käytettävissä.

Saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että asiakkaan pääsy sosiaali- ja terveyspalveluihin on varmistettu ja asiakas pystyy hyödyntämään palveluja. Sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuuteen vaikuttaa se, missä palvelua tarjotaan (esim. välimatkat) ja kuinka helposti asiakas pääsee palvelua tarjoavaan paikkaan (digipalvelut, liikkumismahdollisuudet, elämäntilanne ja liikennepalvelujen tarjonta). 

Lähipalvelut on palveluja, jota annetaan asiakkaan päivittäisessä elinympäristössä tai tarjotaan asiakkaille helposti saavutettavana digipalveluna. Hyvinvointialueen lähipalveluja ovat etä- ja digipalvelut, liikkuvat palvelut ja kotiin vietävät palvelut.

Digipalvelut (digitaaliset palvelut) on digitaalisen viestintäkanavan tai alustan tuella toteutettuja sähköisiä palveluja. Digipalvelun toteutuksessa käytettävä viestintäkanava voi olla esimerkiksi verkkosivu, sovellus, ääni-, video- tai chattiyhteys tai sähköposti. Digitaalisia palveluja voidaan käyttää paitsi kotona myös hyvinvointialueen toimipaikassa.

Liikkuvat palvelut ovat palveluita, jotka liikkuvat hyvinvointialueen eri palvelupaikkojen välillä. Esimerkiksi henkilöstö liikkuu tiettyinä aikoina tiettyihin toimipisteisiin tai liikkuvia palveluja järjestetään tietyissä paikoissa tiettyinä aikoina esimerkiksi liikuteltavien konttien tai popup-toiminnan avulla. Liikkuvia palveluita voidaan tarjota myös asiakkaan kotona, kuten liikkuvan sairaalan palvelut.

Kotiin vietävät palvelut ovat palveluita, jotka viedään asiakkaan kotiin, esimerkiksi kotihoito ja liikkuva sairaala.

Kotihoito on palvelu, joka vastaa toimintakyvyn ylläpitoon sekä hoitoon ja hoivaan liittyviin tarpeisiin asiakkaan kotona. Kotihoitoon sisältyy  kotona tapahtuva monialainen ohjaus ja kuntoutus, hoito ja hoiva, sairaanhoito sekä lääkärin lääketieteellinen hoito. Kotihoitopalvelua edeltää kuntouttava arviointijakso (ARVI). Asukkaan tukena voi toimia tuetun kotiutumisen palvelu, mikäli asukas tarvitsee päivystyksestä tai osastolta kotiutuakseen terveydenhuollon tukea esim. lääkityksen aloittamisessa. 

Liikkuva sairaala on sairaalatasoista hoitoa asukkaan kotona tai palveluasumisyksikössä. 

Toimipiste tai palvelupaikka on fyysinen paikka, johon toiminta- tai palveluyksikön toiminnot tai osa toiminnoista tai palveluista on sijoitettu, esimerkiksi sosiaali- ja terveyskeskus, perhekeskus, neuvola, paloasema.

Yhteisöllistä asumista järjestetään asiakkaille, jotka tarvitsevat hoitoa ja huolenpitoa sekä soveltuvan asunnon, mutta joilla ei ole tarve ympärivuorokautiselle palveluasumiselle. Yhteisöllinen asuminen tukee omannäköistä elämää sekä ylläpitää hyvinvointia, terveyttä ja ihmissuhteita.

Ympärivuorokautinen asuminen on kohdennettu henkilöille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa sairauden ja heikentyneen toimintakyvyn vuoksi, eivätkä he voi asua kotona esimerkiksi kotihoidon tai muiden kotiin järjestettävien palvelujen avulla.

Vuodeosastot:
Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) erityispalveluiden vuodeosastot vastaavat koko hyvinvointialueen ja osin myös yhteistoiminta-alueen (YTA-alue) erikoissairaanhoidon osastohoidosta.
Perusterveydenhuollon vuodeosastojen tehtävä on vastata potilaiden akuuttien sairauksien hoidosta ja niihin liittyvästä osastokuntoutuksesta. Lisäksi vuodeosastoilla toteutetaan mm. saattohoitoa. 

Kotiutusyksikkö avustaa muita ammattilaisia silloin, kun sairaalassa olevan kotiutuskyky ei ole selkeä. Kotiutumisyksikössä arvioidaan potilaan/asiakkaan kotikuntoisuuden edellytykset, mahdolliset kotiutumisen tueksi tarvittavat kotiin vietävät palvelut sekä arvio sen hetkisestä jatkotarpeesta, esimerkiksi onko kotiutuminen realistinen vaihtoehto vai tarvitseeko asiakas jatkossa tuetumpaa asumista yhteisöllisessä asumisessa tai ympärivuorokautisessa asumisessa.

Arviointi- ja kuntoutusosasto auttaa asiakasta silloin, kun kuntouttavan päivystys- tai osastohoidon jälkeinen jatkohoito ei onnistu omassa kodissa kotiutusyksikön tai liikkuvan sairaalan turvin. Arviointi- ja kuntoutusosastolla laaja-alainen mahdollisuus ja osaaminen geriatrisiin interventioihin sekä kuntoutukseen.

Geriatrinen poliklinikka on monialainen ikääntyneiden asiakkaiden palveluyksikkö, joka toimii yhteistyössä sosiaali- ja terveyskeskusverkoston sekä kuntoutus- ja arviointiosaston kanssa. Matalan kynnyksen muistipoliklinikat ovat osa geriatrista poliklinikkaa. Poliklinikkaa ympäröi verkostomainen ikääntyneiden arjen tuki, johon asukkaalla on matalan kynnyksen pääsy. 

Potilashotelli tukeutuu polikliinisiin palveluihin ja liikkuvaan sairaalaan. Potilashotelli on turvallinen vaihtoehto asiakkaalle, jonka ei hoitotoimenpiteen vuoksi ole välttämätöntä yöpyä sairaalassa. Se voi palvella monia potilasryhmiä (esim. synnyttäjät, pitkästä matkasta tulevat syöpäpotilaat, hyvinvointialueen reuna-alueilla asuvat omatoimiset potilaat, jotka tarvitsevat antibiootti- tai haavan hoitoa useita kertoja päivässä, eikä liikkuva sairaala ole mahdollinen pitkän matkan vuoksi).  Myös läheisillä on mahdollisuus yöpyä potilashotellissa. 

Palveluohjaus on yksilötyötä, jossa palveluohjaaja kartoittaa asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaisesti, ottaa vastuun asiakkaan palvelukokonaisuudesta, huolehtii asiakkaan kanssa hänen tarvitsemiensa palvelujen suunnittelusta, hankkimisesta ja yhteensovittamisesta sekä valvoo, että asiakkaan asiat etenevät suunnitelman mukaisesti. 

Suunnitelmallista sosiaalityötä edeltää tilanteen arviointi, jossa keskeistä on asiakkaan kokema tarve. Työskentely perustuu asiakassuunnitelmaan, jossa sovitaan tavoitteista, työskentelystä (toimenpiteet ja keinot) ja arvioinnista. Suunnitelmaan kirjoitetaan ne olosuhteet ja asiat, joihin halutaan vaikuttaa, tuen tarve, palvelut ja tukitoimet sekä aika, jossa tavoitteet halutaan saavuttaa.

Kuntouttavia sosiaalipalveluja ovat kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus. 

Kuntouttava työtoiminta on pitkään työttömänä olleille henkilöille, jotka eivät työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen perustuu aktivointisuunnitelmaan, jonka työ- ja elinkeinotoimisto ja hyvinvointialue laativat yhdessä henkilön kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan palvelukokonaisuuteen tulee kuulua henkilön elämänhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä edistäviä palveluita. 

Sosiaalisen kuntoutus on tarkoitettu täysi-ikäisille henkilöille, jotka eivät ole työelämässä, ja jotka toivovat löytävänsä itselleen sopivia toimintamahdollisuuksia. Asiakkaan henkilökohtainen palvelukokonaisuus muodostuu palveluohjaajien tarjoamasta yksilöohjauksesta sekä asiakkaan toimintasuunnitelman mukaisten palvelujen mahdollistamisesta. Tukea voi saada esimerkiksi arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan sekä vuorovaikutussuhteisiin.

Kotouttavan sosiaalityön asiakkaana ovat kansainvälistä suojelua saavat henkilöt ja perheet sekä perheenyhdistämisen kautta tulleet perheenjäsenet. Kotoutumista edistävä sosiaalityö ohjaa ja neuvoo sekä tekee suunnitelmallista yksilö- ja perhekohtaista sosiaalityötä, joka perustuu palvelutarpeen arviointiin ja asiakassuunnitelmaan. Yhteistyötä tehdään tiiviisti kunnan eri toimialojen ja järjestökentän kanssa ja asiakkaat ohjataan tarpeen mukaisesti muihin ensisijaisiin tai erityispalveluihin. Asiakkaalle laaditaan kotoutumissuunnitelma yhdessä TE-toimiston kanssa.

Päiväkeskuspalvelu on lakisääteinen päihteitä ongelmallisesti käyttäville henkilöille suunnattu palvelu, jossa perustarpeisiin vastaamisen lisäksi tarjotaan sosiaaliohjausta ja viriketoimintaa.
 

Lisää määritelmiä voit lukea THL:n Sote-sanastot -palvelusta.