• Pohjoissavolaisten terveys, hyvinvointi ja turvallisuus paranevat.
• Kannustamme ja tuemme asukkaitamme osallisuuteen ja omatoimisuuteen.

Toimimme Pohjois-Savon ja sen ihmisten hyväksi.

Tunnistamme erilaiset tarpeet ja edistämme tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. 

Pyrimme hyvinvointi- ja turvallisuuserojen kaventamiseen. 

Työskentelemme tiiviissä yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa.

• Vahvistamme ennaltaehkäiseviä ja perustason palveluita.
• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat toimintamme perusta.
• Työmme on laadukasta ja asiakaslähtöistä.
• Yhteensovitamme erilaiset palvelut vastaamaan asukkaidemme tarpeita.

Usein tarvittavat, kattavat ja tasalaatuiset terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja pelastustoimen palvelut tuotetaan lähellä asukkaita koko Pohjois-Savon alueella. Toteutamme niitä itse ja yhdessä yritysten, järjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa.

Keskitetyt erityistason palvelupisteet sijaitsevat Iisalmessa, Varkaudessa ja Kuopiossa. Erityisen vaativat sairaanhoidon palvelut toteutetaan Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. 

Toimiva palveluiden porrastus ja kuntouttava ote ohjaavat työtämme.

Kehitämme digitaalisia palveluja. Yhtenäinen, asiakastyön näkökulmasta toimiva tietojärjestelmä on sujuvan palvelun edellytys.

• Meillä on hyvinvoiva, motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilöstö.
• Panostamme työntekijöiden osaamisen vahvistamiseen ja valmentavaan johtamiseen.

Haluamme, että henkilöstömme kokee työssään arvostusta ja iloa.

Tuemme työntekijöiden urakehitystä koulutuksen ja työkykyjohtamisen avulla.

Hyvä työyhteisö on avoin, keskusteleva ja innovatiivinen. Vahvistamme henkilöstön osallisuutta oman työnsä suunnitteluun ja koko hyvinvointialueen toiminnan kehittämiseen.

• Vahvistamme kansainvälisen tason koulutusta, tutkimusta ja osaamista.
• Toimintamme parantaa sosiaalista ja ekologista kestävyyttä.
• Varaudumme kriiseihin ja lisäämme huoltovarmuutta.

Hyvinvointialueet, Kuopion yliopistollinen sairaala ja korkeakoulut toimivat Itä- ja Keski-Suomen sosiaali- ja terveystieteiden innovaatiotoiminnan vetureina.

Tiivistämme kumppanuutta oppilaitosten, tutkimuslaitosten, viranomaisten ja muiden hyvinvointialueiden kanssa. 

Parannamme alueellista kokonaisturvallisuutta.

Sitoudumme edistämään YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.

• Vaikuttavuus ja  vastuuntunto ohjaavat taloudellista päätöksentekoa.
• Talous on tasapainossa. 

Hyvinvointialueen toiminta perustuu eettisyyteen ja kustannustietoisuuteen.

Tieto ohjaa talouden ja investointien suunnittelua. Voimavarojen kohdentamisessa kuuntelemme palvelujen käyttäjiä ja työntekijöitä.

Hyvinvointialueen strategiset tavoitteet ulotetaan sen omistamien yritysten ohjaamiseen.

Hankinnoissa huomioimme koko alueen ja yritysten elinvoiman.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelustrategia syventää hyvinvointialuestrategian palveluiden järjestämiseen liittyviä linjauksia ja toimii strategian toimeenpano-ohjelmana. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä määrittää palvelustrategian sisältöä. Palvelustrategiassa tulee huomioida sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset strategiset tavoitteet.  

Palvelustrategia on valmisteltu yhteistyössä hyvinvointialueen toimielimien, asukkaiden ja henkilöstön sekä alueen järjestöjen, yritysten ja kuntien kanssa. 

Palvelustrategiassa kuvataan sote-palvelutoimialojen yhteiset ja toimialakohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet sekä periaatteet, joilla rakenteellisia muutoksia tehdään. Palvelustrategia sisältää myös tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman mukaisia palveluiden järjestämistä koskevia toimenpiteitä. Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma toimii valtiovarainministeriön hyvinvointialueelle myöntämän lisälainanottovaltuuden ehtona. Valtionvarainministeriö seuraa ohjelman etenemistä.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia (pdf)
 

Henkilöstövoimavarojen kehittäminen ja vahvistaminen -ohjelman (henkilöstöstrategia) lähtökohta on paremminvoiva henkilöstö, uuden toimintaympäristön vaatimuksia vastaava johtamis- ja henkilöstörakenne sekä tuottavuuden kehityksen huomioiva henkilöstösuunnittelu sekä työtä motivoiva palkitseminen. 

Henkilöstöstrategian keskeisimpiä kehittämiskohteita ovat vuosina 2023–2025:

• Työhyvinvoinnin säännöllinen arviointi ja mittaaminen
• Sairauspoissaolojen hallintaan liittyvät toimintamallit
• Palkitsemisen ja kannustimien huomioiminen osana tuottavuuden kehittymistä 
• Ennakoiva ja palvelutarvelähtöinen henkilöstösuunnittelu
• Johtamis- ja henkilöstörakenteen säännöllinen arviointi ja kehittäminen
• Valmentavan johtamisen juurruttaminen
   
• Henkilöstövoimavarojen kehittäminen ja vahvistaminen -strateginen ohjelma 2023-2025 (PDF)
   

Hallinto, hankinnat ja tilat -strateginen ohjelma kokoaa keskeiset seuraavien vuosien hallintopalveluiden, hankintapalveluluiden, talouspalveluiden sekä kiinteistöpalvelun kehittämiskohteet ja hallinnon prosessien uudistamistarpeet. Lisäksi ohjelmassa kuvataan viestinnän ja markkinoinnin painopisteet kehittämiselle. 

• Hallinto, hankinnat ja tilat -strateginen ohjelma 2023-2025 (PDF)

Katso myös: Hankintojen strategiset linjaukset (PDF)
 

TKKI-toiminnan strategisessa ohjelmassa esitetään yhdeksän konkreettista toimenpidettä, joilla mahdollistetaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen yliopistollisen statuksen vahvistuminen, veto- ja pitovoiman paraneminen, henkilöstön riittävyyden turvaaminen, tulopohjan merkittävä laajentuminen sekä alueellisen elinvoiman merkittävä kehittyminen. 

Toimenpiteet ovat linjassa kansallisen TKI-tiekartan (Valtioneuvosto, 2020 ja 2021) sekä Suomen terveysalan kasvun ja kilpailukyvyn visio 2030 (Sitra, 2023) kanssa.

Ohjelman toimenpiteet:

• Pohjois-Savon hyvinvointialueen nostaminen tieteellisesti heikoimman yliopistollisen hyvinvointialueen asemasta ja tieteellisen tutkimuksen levittäminen koko hyvinvointialueelle.
• Sosiaali- ja hyvinvointipalvelujen, hoitotieteen sekä sosiaali- ja terveysjohtamisen tutkimusedellytysten luonti ja tutkimustiedon hyödyntäminen osana palvelujärjestelmää ja päätöksentekoa.
• Yritysyhteistyön ja kliinisten lääketutkimusten määrän moninkertaistaminen.
• Ulkoisen tutkimusrahoituksen määrän moninkertaistaminen.
• Avoimen innovaatioekosysteemin perustaminen ja keksintöilmoitusten määrän moninkertaistaminen.
• Tutkimus-, koulutus-, ja terveyspalvelujen tuottamisen yhtiöittämisen selvittäminen.
• Pohjois-Savon hyvinvointialueen koulutuksen ekosysteemin vahvistaminen.
• Opiskelijoiden koulutuksen ja harjoittelupaikkojen laadun ja riittävyyden varmistaminen.
• Kehittämisen kyvykkyyden kasvattaminen ja kehittämistoiminnan tukeminen.
   
• Tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKKI-toiminta) -strateginen ohjelma 2023-2025 (PDF)

• Digitaalisten palvelujen ohjelma näyttää suuntaa digikehittämiselle Pohjois-Savon hyvinvointialueella.
• Digitalisaatiolla toteutetaan osaltaan hyvinvointialueen strategiaa ja se integroidaan osaksi toimintaa ja palveluprosesseja.
• Digitalisaation avulla tuotetaan asiakaslähtöisiä palveluita kustannustehokkaalla tavalla (saatavuus ja saavutettavuus).
• Digitalisaation mahdollistamalla toiminnan tehostamisella ja automatisoinnilla parannetaan resurssien tehokasta allokointia (esim. vapautetaan ammattilaisia henkilöintensiivisiin työtehtäviin).
• Digitalisaatiolla kehitetään palveluverkon ja työympäristön suunnittelua, hallintaa ja tuottavuutta.

Digitaalisten palveluiden kehittämisen ohjelma (pdf)