Eturauhassyövän hoitosuosituksen diagnostiikkaosuus päivittyi

Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä. Suomalaisen asiantuntijatyöryhmän laatima eturauhassyövän Käypä hoito -suosituksen päivitys pohjautuu nyt ensimmäistä kertaa vuosittain päivittyvään Euroopan urologiyhdistyksen ja eurooppalaisten syövänhoitoyhdistysten hoitosuositukseen. Käypä hoito -suosituksesta julkaistiin nyt ensimmäinen, diagnostiikkaan liittyvä osa. 

Suositus täydentyy hoitoon ja seurantaan liittyvällä osalla kevään 2023 aikana.

Tutustu tästä päivitettyyn eturauhassyövän Käypä hoito -suositukseen

Kansallinen syöpästrategiatyö käynnistyy

Kansallisen syöpästrategian tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti yhdenvertainen ja laadukas syöpäpotilaiden hoito.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on antanut Kansalliselle syöpäkeskukselle FICANille tehtäväksi Kansallisen syöpästrategian laatimisen. Syöpästrategia tulee kattamaan koko syöpään liittyvän polun: syövän ehkäisyn, syöpäseulonnat, diagnostiikan, syöpähoidot, potilaiden kuntoutumisen tuen ja psykososiaalisen tuen, palliatiivisen ja saattohoidon sekä syöpätutkimuksen. Työssä huomioidaan ansiokas pohjatyö ja nykytila kansallisesti.  

“Hienoa, että työ saadaan vihdoin käyntiin. Kansallinen syöpästrategia on välttämätön työkalu tilanteessa, jossa syöpätapausten määrä kasvaa ja tehokas hoito edellyttää yhä yksilöllisempää diagnostiikkaa ja hoitoa. Samaan aikaan terveydenhuollossa tasapainoillaan resurssien riittävyyden suhteen”, korostaa Kansallisen syöpäkeskuksen FICANin johtaja Tomi Mäkelä.  

“Syöpään liittyy sekä alueellisia, syöpäkohtaisia että sosioekonomisia eroja. Syöpästrategian keskeisenä tavoitteena on parantaa potilaiden yhdenvertaisuutta ja elämänlaatua sekä vähentää syöpäkuolemia” toteaa Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Juha Pekka Turunen.  

Yhdessä laadittava syöpästrategia valmistuu keväällä 2025 

Syöpästrategiatyön etenemisestä vastaa ohjausryhmä, jossa on edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä, Kansallisesta syöpäkeskuksesta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Syöpäjärjestöistä. Syöpästrategia tullaan laatimaan tiiviissä yhteistyössä kaikkien kansallisten toimijoiden kanssa, mukaan lukien potilasjärjestöt. Yhdessä laadittu syöpästrategia sitouttaa kaikki oleelliset vastuutahot ja osapuolet yhteiseen kansalliseen ohjelmaan ja toimii näin tehokkaana työkaluna syövän torjunnassa, resurssien tehokkaassa kohdentamisessa sekä yhteistyön edistämisessä.  

“Erityisen iloinen olen siitä, että syövän ehkäisy on otettu syöpästrategiaan mukaan. Terveellisillä elintavoilla voidaan ehkäistä merkittävä osa syövistä” muistuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Satu Männistö. 

”Ministeriö pitää tärkeänä, että Suomella on kansallinen syöpästrategia, ja että nimenomaan Kansallinen syöpäkeskus FICAN koordinoi sen laatimisen. Suomen syövänhoidon ja –tutkimuksen taso on korkea ja syöpäpotilaiden yhdenvertainen ja paras hoito on turvattava myös tulevaisuudessa” toteaa sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Tuula Helander. 

Sopimus syöpästrategian laatimisesta on allekirjoitettu 2.5.2024. Syöpästrategia on sovittu valmistuvaksi keväällä 2025. Työn etenemistä voi seurata aiheeseen liittyvissä tapahtumissa sekä FICANin verkkosivuilla.  

Syöpästrategiatyö vahvistaa EU:n syöväntorjuntasuunnitelman ja EU:n syöpämission kansallista toteuttamista.  

Syöpästrategiatyön käynnistymisestä järjestetään tiedotustilaisuus Teamsissa maanantaina 27.5.2024 klo 15–16. Tilaisuus on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Lisätietoja tilaisuudesta: linkki.  

Lisätietoja: Johtaja Tomi Mäkelä, info@fican.fi

___________________________________________________________________________________________________________

Kansallisessa syöpäfoorumissa keskusteltiin syöpästrategiatyön etenemisestä

Kansallinen syöpäfoorumi kokosi yhteen Suomen syöpäkentän toimijoita keskustelemaan ensimmäisen kansallisen syöpästrategiatyön etenemisestä. Päivän aikana pureuduttiin strategian tavoitteisiin ja tulevaisuuden suuntaviivoihin.

Rohkeutta ja konkretiaa strategian tavoitteisiin
Paneelikeskustelussa kuultiin johtaja Tuula Helanderin (STM) johtaja Tomi Mäkelän (FICAN) kansanedustaja Sari Sarkomaan, tutkimuspäällikkö Satu Männistön (THL) sekä pääsihteeri Juha-Pekka Turusen (Syöpäjärjestöt) ajatuksia siitä, mitä syöpästrategialla tavoitellaan. Keskustelijat korostivat, että Suomen ensimmäinen kansallinen syöpästrategia vaatii konkreettisia ja selkeitä tavoitteita, jotta se voi ohjata terveydenhuollon kehitystä syövän osalta seuraavan vuosikymmenen ajan.

Syöpästrategian tarvetta jo pitkään esille tuonut kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsi siitä, että rahoitus syöpästrategian valmisteluun on viimein saatu. Olennaista on myös toimeenpanon varmistaminen esimerkiksi suuntaamalla TKI-rahoitusta syövän hoidon ja tutkimuksen kehittämiseen. Tuula Helander peräänkuulutti rohkeutta strategian laadinnassa ja toivoi, että strategiassa esitetään uusia ratkaisuja syövän ehkäisyyn, esimerkiksi hyödyntämällä entistä paremmin diagnostiikkaa tai omiikkaa korkean riskin potilaiden kohdalla ja räätälöimällä kohdennetusti ennaltaehkäisyn toimenpiteitä.

“Odotukset syöpästrategialle ovat korkealla. Toivoisin, että strategia toisi jotain ehkä yllättävääkin, uusia kulmia, joita emme ole osanneet aiemmin ajatella” tiivisti tutkimuspäällikkö Satu Männistö.

Paneelissa käytiin läpi myös alueellisten erojen ja syövän torjunnan kysymyksiä. Sari Sarkomaa painotti, että syövän ennaltaehkäisyssä tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä muiden tarttumattomien tautien torjunnan kanssa, ja että sote-uudistuksen rahoitusmallien tulee varmistaa ennaltaehkäisyn ja seulonnan järjestäminen tehokkaasti.

Lisäksi keskustelussa nousi esiin, että ensimmäistä kansallista syöpästrategiaa luotaessa on ensisijaisen tärkeää osata priorisoida, mihin seuraavan 5-10 vuoden aikana keskitytään. ”Oppia työhön tulee ottaa myös kumppaneilta, kuten jo viidettä strategiaansa laativalta Tanskalta”, korosti Juha-Pekka Turunen.

Keskustelussa nousi esiin vahvasti myös tulevaisuuden kehityssuunnat, kuten täsmälääketieteen ohjelman käynnistäminen osana laajempaa ”precision health” -strategiaa, joka tähtää yksilöllistettyihin hoitomalleihin ja parempaan hoidon vaikuttavuuteen. Tomi Mäkelä korosti, että täsmälääketiede voisi olla Suomelle merkittävä kilpailuetu ja houkutella myös uusia investointeja alalle. Paneelin keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että tämänkaltaiset avaukset edellyttävät vahvaa kansallista sitoutumista ja resurssien varmistamista.

Työryhmien näkemykset esillä
Tilaisuuteen osallistuneet työryhmien puheenjohtajat tarkastelivat yhteisessä keskustelussa syöpästrategian eri osa-alueiden edistymistä. Työryhmien toiminta on lähtenyt aktiivisesti käyntiin, ja mukana on yli 200 asiantuntijan joukko pohtimassa strategian osatavoitteita ja niiden toteuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

Varhaisen toteamisen ja seulonnan -työryhmä on keskittynyt toistaiseksi kolmeen pääalueeseen: seulontojen ohjaukseen, lainsäädäntöön ja toteutukseen. ”Meillä on olemassa kansallinen syöpäseulontojen ohjausryhmä ja tähän linkittyvät asiantuntijaryhmät, mutta toiminta ei ole vielä kovinkaan pitkäjänteistä; vastuut ja velvollisuudet tulee selkeyttää ”, korosti työryhmän puheenjohtaja Tytti Sarkeala.

Työskentelyn keskiössä korostuu vahvasti sujuvat hoitoketjut sekä hoitoonpääsy, ja niiden edesauttaminen. Vaikka hoitotakuulainsäädäntö on olemassa, se ei tällä hetkellä palvele syöpäpotilaita tarpeeksi hyvin.  Lisäksi tämän osalta strategiaan nousee pohdittavaksi, miten syövän hoito saadaan integroitua sujuvasti hyvinvointialueiden palvelujärjestelmään, jotta resurssit perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon osalta saadaan hyödynnettyä tehokkaasti. Tämä edellyttää sitoutumista yhteisiin käytäntöihin. ” Yhtenäiset hoitosuositukset ja toimintamallit ovat välttämättömiä, ja niiden toteutumista täytyy myös pystyä mittaamaan”, totesi diagnostiikka, hoito & seuranta -työryhmän puheenjohtaja Mika Matikainen.

Kuntoutus ja psykososiaalinen tuki -työryhmässä on noussut esille etenkin syöpäpotilaiden psykososiaalisen tuen puutteet. Tuen tarpeet vaihtelevat suuresti potilaskohtaisesti, mutta tällä hetkellä tuen tarjoaminen on pirstaloitunutta eri sektoreille, eikä potilailla ole systemaattista tukea tarjolla. ”Meidän on löydettävä keinoja tunnistaa potilaiden yksilölliset tuen tarpeet ja kohdentaa apua oikeaan aikaan. Tämä vaatii myös ammattilaisten osaamisen vahvistamista psykososiaalisen tuen tarjoamisessa”, painotti työryhmän puheenjohtaja Marika Skyttä.

Lääkkeiden arviointitoiminnan uudistaminen on yksi hallitusohjelman tavoitteista, ja se on yksi teemoista myös syöpästrategiatyön Uudet menetelmät -työryhmässä. Työryhmän puheenjohtaja Olli Tenhunen tiivisti ryhmän teemat Y-kirjaimeen: yhdenvertaisuus eri menetelmien, yksilöiden ja alueiden välillä, yhtenäisyys eri menetelmien käyttöönotossa, yksikanavaisuus ja ympäröivän yhteiskunnan huomioiminen sekä yhtenä merkittävänä haasteena se, miten sovitetaan yhteen yhä yksilöllistyvä hoito ja yhdenvertaisuus.

Vaikuttavuuteen ja toimintamalleihin paneutuvan työryhmän puheenjohtaja Paulus Torkki nosti esiin vaikuttavuuden merkityksen strategian toteutuksessa. Vaikuttavuuden johtaminen ja mittaaminen ovat keskeisiä elementtejä, jotka auttavat varmistamaan, että strategian toimenpiteet tuottavat konkreettisia tuloksia.

Potilasnäkökulma strategian keskiössä: osallisuus ja jaettu päätöksenteko
Potilaiden ja läheisten osallisuus on huomioitu vahvasti syöpästrategian valmistelussa. Strategian yksi päätavoitteista on osallisuuden vahvistaminen ja ihmislähtöisten palveluiden kehittäminen. Potilasedustajia on lisäksi mukana jokaisessa työryhmässä.

Toiminnanjohtajat Jenni Tamminen-Sirkiä (Suomen Syöpäpotilaat ry) ja Anu Niemi (Europa Donna Finland ry) keskustelivat potilaan ajatuksista ja toiveista syöpästrategialle. Potilaat toivovat yksilöllisiä hoitopolkuja, kokonaisvaltaista tukea hoitojen jälkeen sekä psykososiaalisen tuen vahvempaa integroimista hoitoprosessiin. Keskustelussa nousi myös esiin jaettu päätöksenteko, jonka myötä potilaalla on mahdollisuus osallistua oman hoitonsa suunnitteluun yhdessä lääkärin kanssa. Tämä varmistaa, että hoidossa on kliinisten näkökulmien lisäksi huomioitu potilaan elämäntilanne ja henkilökohtaiset tarpeet.

Tilaisuuden päätteeksi keskusteltiin siitä, miten varmistetaan strategian onnistunut toimeenpano ja resurssien riittävyys.  Osallistujat painottivat, että strategian tulee olla sekä realistinen että kunnianhimoinen, jotta sen avulla voidaan saada aikaan todellisia muutoksia syövän hoidossa, tutkimuksessa ja ennaltaehkäisyssä.

Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä ECHOS National Cancer Mission Hubs -hankkeen suomalaiset kumppanit Syöpäjärjestöt ja FICAN.

___________________________________________________________________________________________________________

KYS aloitti uuden lutetium-hoidon levinneeseen eturauhassyöpään

Kuopion yliopistollinen sairaala tarjoaa uutta lutetium-hoitoa levinneeseen eturauhassyöpään. Hoidot aloitettiin maaliskuussa 2020, kun kansainvälisistä lääketutkimuksista saatiin ensimmäisiä tuloksia hoidon hyödyistä. Nyt hoitoa on saanut KYSissä kolmisenkymmentä potilasta.

Lue koko juttu PSSHP uutisista: TÄÄLTÄ

KYS Syövänhoitokeskuksen vuosikertomus 2025

KYS syövänhoitokeskus kokoaa monialaisesti yhteen Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston syövän hoidon ja tutkimuksen ammattilaiset.

Syövänhoitokeskuksen vuosikertomuksesta pääset lukemaan poimintoja toiminnasta vuonna 2025 – mm. Syöpätietopöytä-hankkeesta, moniammatillisten hoidonsuunnittelukokousten kehittämisestä, kliinisten syöpälääketutkimusten edistämisestä sekä kansainvälisen arviointiryhmän näkökulmia syöpätutkimuksestamme.

Löydät vuosikertomuksemme täältä: KYS Syövänhoitokeskus vuosikertomus 2025

Lisätietoja: 

Jenni Nyrkkö, kehittämiskoordinaattori, jenni.nyrkko@pshyvinvointialue.fi