KYS syövänhoitokeskuksen vuosikertomus 2024 on julkaistu

KYS syövänhoitokeskus kokoaa monialaisesti yhteen Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston syövän hoidon ja tutkimuksen ammattilaiset. Syövänhoitokeskukselle laadittiin vuonna 2022 laaja kehittämisohjelma Eurooppalaisten syöpäinstituuttien järjestön OECI:n akkreditaation yhteydessä. Kesällä 2024 OECI:n 2-vuotisseurannassa todettiin Syövänhoitokeskuksen sitoutuneen kehittämisohjelmaan ja kehittämistoimenpiteiden edenneen suunnitellusti.

Tärkeitä edistysaskeleita vuonna 2024 ovat olleet mm. moniammatillisten kasvainryhmien toimintaa kehittävän ja koordinoivan hoitajan rekrytointi, kliiniseen syöpälääketutkimukseen kohdennettu strateginen rahoitus, potilastietojärjestelmään integroidun kliinisen syöpärekisteri-ilmoituksen käyttö, lymfooma- ja gynekologisten syöpien digihoitopolkujen käyttöönotto, potilaille ja omaisille suunnattujen ensitietopäivien aloittaminen uudelleen sekä geriatris-onkologisen toimintamallin pilotointi Syöpäkeskuksessa.

Lue lisää syövän hoidon kehittämis- ja tutkimustoiminnan kohokohdista KYS syövänhoitokeskus vuosikertomus 2024

___________________________________________________________________________________________________________

Kansallinen syöpästrategiatyö käynnistyy

Kansallisen syöpästrategian tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti yhdenvertainen ja laadukas syöpäpotilaiden hoito.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on antanut Kansalliselle syöpäkeskukselle FICANille tehtäväksi Kansallisen syöpästrategian laatimisen. Syöpästrategia tulee kattamaan koko syöpään liittyvän polun: syövän ehkäisyn, syöpäseulonnat, diagnostiikan, syöpähoidot, potilaiden kuntoutumisen tuen ja psykososiaalisen tuen, palliatiivisen ja saattohoidon sekä syöpätutkimuksen. Työssä huomioidaan ansiokas pohjatyö ja nykytila kansallisesti.  

“Hienoa, että työ saadaan vihdoin käyntiin. Kansallinen syöpästrategia on välttämätön työkalu tilanteessa, jossa syöpätapausten määrä kasvaa ja tehokas hoito edellyttää yhä yksilöllisempää diagnostiikkaa ja hoitoa. Samaan aikaan terveydenhuollossa tasapainoillaan resurssien riittävyyden suhteen”, korostaa Kansallisen syöpäkeskuksen FICANin johtaja Tomi Mäkelä.  

“Syöpään liittyy sekä alueellisia, syöpäkohtaisia että sosioekonomisia eroja. Syöpästrategian keskeisenä tavoitteena on parantaa potilaiden yhdenvertaisuutta ja elämänlaatua sekä vähentää syöpäkuolemia” toteaa Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Juha Pekka Turunen.  

Yhdessä laadittava syöpästrategia valmistuu keväällä 2025 

Syöpästrategiatyön etenemisestä vastaa ohjausryhmä, jossa on edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä, Kansallisesta syöpäkeskuksesta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Syöpäjärjestöistä. Syöpästrategia tullaan laatimaan tiiviissä yhteistyössä kaikkien kansallisten toimijoiden kanssa, mukaan lukien potilasjärjestöt. Yhdessä laadittu syöpästrategia sitouttaa kaikki oleelliset vastuutahot ja osapuolet yhteiseen kansalliseen ohjelmaan ja toimii näin tehokkaana työkaluna syövän torjunnassa, resurssien tehokkaassa kohdentamisessa sekä yhteistyön edistämisessä.  

“Erityisen iloinen olen siitä, että syövän ehkäisy on otettu syöpästrategiaan mukaan. Terveellisillä elintavoilla voidaan ehkäistä merkittävä osa syövistä” muistuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Satu Männistö. 

”Ministeriö pitää tärkeänä, että Suomella on kansallinen syöpästrategia, ja että nimenomaan Kansallinen syöpäkeskus FICAN koordinoi sen laatimisen. Suomen syövänhoidon ja –tutkimuksen taso on korkea ja syöpäpotilaiden yhdenvertainen ja paras hoito on turvattava myös tulevaisuudessa” toteaa sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Tuula Helander. 

Sopimus syöpästrategian laatimisesta on allekirjoitettu 2.5.2024. Syöpästrategia on sovittu valmistuvaksi keväällä 2025. Työn etenemistä voi seurata aiheeseen liittyvissä tapahtumissa sekä FICANin verkkosivuilla.  

Syöpästrategiatyö vahvistaa EU:n syöväntorjuntasuunnitelman ja EU:n syöpämission kansallista toteuttamista.  

Syöpästrategiatyön käynnistymisestä järjestetään tiedotustilaisuus Teamsissa maanantaina 27.5.2024 klo 15–16. Tilaisuus on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Lisätietoja tilaisuudesta: linkki.  

Lisätietoja: Johtaja Tomi Mäkelä, info@fican.fi

___________________________________________________________________________________________________________

Eturauhassyövän hoitosuosituksen diagnostiikkaosuus päivittyi

Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä. Suomalaisen asiantuntijatyöryhmän laatima eturauhassyövän Käypä hoito -suosituksen päivitys pohjautuu nyt ensimmäistä kertaa vuosittain päivittyvään Euroopan urologiyhdistyksen ja eurooppalaisten syövänhoitoyhdistysten hoitosuositukseen. Käypä hoito -suosituksesta julkaistiin nyt ensimmäinen, diagnostiikkaan liittyvä osa. 

Suositus täydentyy hoitoon ja seurantaan liittyvällä osalla kevään 2023 aikana.

Tutustu tästä päivitettyyn eturauhassyövän Käypä hoito -suositukseen

Positiivinen elämänasenne ja lääketutkimus auttavat eturauhassyöpään sairastunutta kuopiolaismiestä

Kuopiolaisen Risto Pellin elämänlaatu on parantunut merkittävästi kliinisen lääketutkimuksen ansiosta. Hän on ylpeä siitä, että lähti rohkeasti mukaan tutkimukseen. Sen avulla selvitetään, onko tutkimuslääke turvallinen ja auttaako se eturauhassyöpäpotilaita tulevaisuudessa. Pellin mielestä on uskomattoman hienoa, että Kuopion kokoisesta kaupungista löytyy kansainvälistä tutkimusta, jota rahoittaa maailmanlaajuinen lääkeyhtiö.

​​​Pelli (64) hakeutui oma-aloitteisesti PSA-testiin. PSA on eturauhasvaivoissa käytettävä verikoe, jonka avulla myös oireeton eturauhassyöpä voidaan havaita heti varhaisvaiheessa.

Seuraavana vuonna Pellin PSA-arvo alkoikin nousta. Syöpä diagnosoitiin keväällä 2013 Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS). Eturauhanen poistettiin leikkausrobotin avulla kesäkuussa 2013 Tampereella. Heinäkuun lopussa tuli tieto, että syöpäsoluja oli vielä jäljellä. Siitä alkoi seuranta ja yli 30:n sädehoitokerran jakso. 2015 löytyi etäpesäke selkärangasta. Se hoidettiin onnistuneesti CyberKnife-tarkkuussädehoitolaitteella KYSissä.

Meni muutamia vuosia, kunnes PSA-arvo lähti taas nousuun. Sillä kertaa etäpesäkkeitä löytyi luustosta.  Kesäkuussa 2020 KYSin syöpätautien poliklinikan erikoistuva lääkäri Okko Kääriäinen ehdotti, että Pelli lähtisi mukaan TALAPRO-2-tutkimukseen. – Taudinkuvani oli niin alkuvaiheessa, että halusin kaiken, mitä KYSin kautta voi saada. En oikeastaan epäröinyt hetkeäkään lääketutkimukseen mukaan lähtemistä, Pelli muistelee reilun kahden vuoden takaista hetkeä.

Kansainväliseen TALAPRO-2-tutkimukseen rekrytoidaan levinnyttä eturauhassyöpää sairastavia potilaita, joiden tauti on edennyt hormonaalisesta hoidosta huolimatta. Tutkimuksessa verrataan talatsoparibin ja entsalutamidin yhdistelmähoitoa entsalutamidi-hoitoon, joka on nykyinen standardihoito. Tutkimuspotilaana Pelli ottaa normaalin hormonilääkityksen lisäksi päivittäin kaksi tablettia talatsoparibi-lääkettä tai lumelääkettä. Hän ei itsekään tiedä, kumpaanko ryhmään kuuluu.

– Kotona käytössäni on tablet-tietokone, joka hälyttää joka aamu ja muistuttaa lääkkeistä. Tietokoneelle kuittaan, milloin lääkkeet otan. Viikkoa ennen jokaista lääkäriaikaa vastaan tietokoneen avulla myös kipu- ja tunnekyselyyn, jonka tulokset menevät suoraan tutkimushenkilöstölle.

Prosessin alussa Pelli sai erinomaisen perehdytyksen. Ensimmäinen puolen vuoden jakso oli tiivis ja rankka. Se kuitenkin kannatti. Pelli laskee käyneensä reilun kahden vuoden aikana 56 kertaa KYSissä. Elämänhallintaa on auttanut selkeä viikko-ohjelma ja suorat numerot, joihin ottaa yhteyttä voinnin huonontuessa. Seuranta on ollut hyvin tiivistä ja hoitavat lääkärit ovat pysyneet samoina. – Tutkimuspotilaiden kohdalla lääkäri-potilassuhde kehittyy tyypillisesti hyvin läheiseksi, kertoo Kääriäinen (kuvassa).

​​​​Tuoreimpien tulosten mukaan Pellin syövän eteneminen on tällä hetkellä pysähtynyt. Itse hän ajattelee, ettei syöpää selätetä koskaan, mutta sen kanssa oppii ja pystyy elämään. Tutkimuksen ansiosta Pelli on jaksanut käydä koko ajan osittain töissä. Lisääntyneestä unentarpeesta huolimatta hän jaksaa huolehtia myös fyysisestä kunnostaan omakotitalon puuhilla, hiihtolenkeillä, kalastelemalla ja retkeilemällä. Mahdollisena sivuoireena selkärangasta on löytynyt osteoporoosia, mutta kirurgin mielestä selkäkin saadaan vielä laskettelukuntoon.

Pellin mielestä potilas on KYSin tutkimushenkilöstölle ykkösasia ja toiminta äärettömän täsmällistä. Hän arvostaa tutkimustyön korkealle ja toivoo tutkimuspuolelle lisää resursseja. Hän kannustaa myös muita avoimin mielin mukaan tutkimuksiin ja palvelujen pariin. – Mielestäni lääkäriin menokynnystä ei pitäisi olla ollenkaan. Sairaanhoito tulee kalliiksi, jos syöpä on edennyt kohtuullisen ajan. Eikä myöskään kannata jäädä yksin, sosiaalinen verkosto ja positiivisuus ovat kullanarvoisia.

KYSin tavoitteena lisätä lääketutkimuksien määrää merkittävästi

Toukokuussa 2022 Euroopan syöpäinstituuttien järjestö OECI myönsi KYSissä ja Itä-Suomen yliopistossa (UEF) tehtävälle syövän hoidolle ja tutkimukselle Cancer Centre (CC) -akkreditaation. Tunnustus on merkki siitä, että syövän hoito ja syöpätutkimus Kuopion alueella ovat eurooppalaista huipputasoa. – Vertaisarvioinnissa yhdeksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi nousi kliinisen syöpätutkimuksen tehostaminen, kertoo Itäisen syöpäkeskuksen johtaja Timo Nykopp.

– Tavoitteenamme on lisätä kliinisten lääketutkimuksien määrää, jotta mahdollisimman moni Pohjois-Savon hyvinvointialueen potilas saisi uusia hoitoja, jotka voivat parantaa elämänlaatua tai pidentää elämää. Tämä voi olla osalle potilaista elämän ja kuoleman kysymys. Jokaisella potilaalla tulisi olla oikeus päästä kliinisiin lääketutkimuksiin, toteaa KYSin tutkimus- ja innovaatiojohtaja Juha Töyräs.

KYSissä tehdään jo nyt vuosittain merkittävä määrä yrityslähtöisiä kliinisiä lääketutkimuksia. Kliinisillä lääketutkimuksilla on merkittävä rooli potilaiden hyvässä hoidossa ja terveydenhuollon vaikuttavuuden kehittämisessä. Tutkimustyön ansiosta saadaan käyttöön esimerkiksi kokonaan uusia, turvallisempia, tehokkaampia ja yksilöllisempiä hoitoja. Monesti tutkimuskohteena on uusi lääke, jolla ei vielä ole myyntilupaa. Terveydenhuollon resursseja vapautuu muiden potilaiden hoitamiseen, kun kokeellisilla lääkkeillä hoidettujen potilaiden terveys paranee.

Tästä aiheutuu positiivisten vaikutusten kertautuminen, joka johtaa erittäin merkittävään toiminnalliseen, taloudelliseen ja terveydelliseen kokonaishyötyyn. Juuri valmistuneen selvityksen mukaan sponsoroitujen kliinisten lääketutkimuksien tuottama kokonaishyöty KYSissä oli vuonna 2021 noin 20 miljoonaa euroa, josta ilmaiseksi saatujen lääkkeiden arvo oli noin 4 miljoonaa euroa. 

Suurin osa kliinisistä lääketutkimuksista on syöpähoitoja. – Tutkimuksen ansiosta potilaat pääsevät lääkehoitoihin jopa useita vuosia aiemmin, mikä voi olla selviämisen kannalta elintärkeää. Samalla sairaalan ammattilaisten osaaminen kehittyy, kun he saavat alan uusinta tietoa tehdessään kliinistä tutkimusta työnsä ohessa, Kääriäinen mainitsee.

Syöpälääketutkimuksista hyötyvät sekä potilaat, jotka saavat uusia hoitomuotoja ennen kuin ne ovat yleisesti käytettävissä, että yhteiskunta, joka pystyy vastaamaan syövänhoidon kustannusten nousun aiheuttamiin haasteisiin.

Yritysten yhteydenotot lääketutkimuksia koskien:
Johanna Jylhä-Ollila, yritysyhteistyö- ja innovaatioasiantuntija
044 717 5451, johanna.jylha-ollila(at)kuh.fi

KYS aloitti uuden lutetium-hoidon levinneeseen eturauhassyöpään

Kuopion yliopistollinen sairaala tarjoaa uutta lutetium-hoitoa levinneeseen eturauhassyöpään. Hoidot aloitettiin maaliskuussa 2020, kun kansainvälisistä lääketutkimuksista saatiin ensimmäisiä tuloksia hoidon hyödyistä. Nyt hoitoa on saanut KYSissä kolmisenkymmentä potilasta.

Lue koko juttu PSSHP uutisista: TÄÄLTÄ