Etusivu Banneri
KYS SYÖVÄNHOITOKESKUS
KYS Syövänhoitokeskus on alueellinen syövän hoidon ja tutkimuksen kokoava verkosto-organisaatio. KYS Syövänhoitokeskukseen kuuluu yhteisesti kaikki ne yksiköt, joissa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) ja Itä-Suomen yliopistossa (UEF) hoidetaan tai tutkitaan syöpää.

Sisältöjulkaisija
Sisältöjulkaisija
Sisältöjulkaisija
Kansallinen syöpästrategiatyö käynnistyy
Kansallisen syöpästrategian tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti yhdenvertainen ja laadukas syöpäpotilaiden hoito.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on antanut Kansalliselle syöpäkeskukselle FICANille tehtäväksi Kansallisen syöpästrategian laatimisen. Syöpästrategia tulee kattamaan koko syöpään liittyvän polun: syövän ehkäisyn, syöpäseulonnat, diagnostiikan, syöpähoidot, potilaiden kuntoutumisen tuen ja psykososiaalisen tuen, palliatiivisen ja saattohoidon sekä syöpätutkimuksen. Työssä huomioidaan ansiokas pohjatyö ja nykytila kansallisesti.
“Hienoa, että työ saadaan vihdoin käyntiin. Kansallinen syöpästrategia on välttämätön työkalu tilanteessa, jossa syöpätapausten määrä kasvaa ja tehokas hoito edellyttää yhä yksilöllisempää diagnostiikkaa ja hoitoa. Samaan aikaan terveydenhuollossa tasapainoillaan resurssien riittävyyden suhteen”, korostaa Kansallisen syöpäkeskuksen FICANin johtaja Tomi Mäkelä.
“Syöpään liittyy sekä alueellisia, syöpäkohtaisia että sosioekonomisia eroja. Syöpästrategian keskeisenä tavoitteena on parantaa potilaiden yhdenvertaisuutta ja elämänlaatua sekä vähentää syöpäkuolemia” toteaa Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Juha Pekka Turunen.
Yhdessä laadittava syöpästrategia valmistuu keväällä 2025
Syöpästrategiatyön etenemisestä vastaa ohjausryhmä, jossa on edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä, Kansallisesta syöpäkeskuksesta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Syöpäjärjestöistä. Syöpästrategia tullaan laatimaan tiiviissä yhteistyössä kaikkien kansallisten toimijoiden kanssa, mukaan lukien potilasjärjestöt. Yhdessä laadittu syöpästrategia sitouttaa kaikki oleelliset vastuutahot ja osapuolet yhteiseen kansalliseen ohjelmaan ja toimii näin tehokkaana työkaluna syövän torjunnassa, resurssien tehokkaassa kohdentamisessa sekä yhteistyön edistämisessä.
“Erityisen iloinen olen siitä, että syövän ehkäisy on otettu syöpästrategiaan mukaan. Terveellisillä elintavoilla voidaan ehkäistä merkittävä osa syövistä” muistuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Satu Männistö.
”Ministeriö pitää tärkeänä, että Suomella on kansallinen syöpästrategia, ja että nimenomaan Kansallinen syöpäkeskus FICAN koordinoi sen laatimisen. Suomen syövänhoidon ja –tutkimuksen taso on korkea ja syöpäpotilaiden yhdenvertainen ja paras hoito on turvattava myös tulevaisuudessa” toteaa sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Tuula Helander.
Sopimus syöpästrategian laatimisesta on allekirjoitettu 2.5.2024. Syöpästrategia on sovittu valmistuvaksi keväällä 2025. Työn etenemistä voi seurata aiheeseen liittyvissä tapahtumissa sekä FICANin verkkosivuilla.
Syöpästrategiatyö vahvistaa EU:n syöväntorjuntasuunnitelman ja EU:n syöpämission kansallista toteuttamista.
Syöpästrategiatyön käynnistymisestä järjestetään tiedotustilaisuus Teamsissa maanantaina 27.5.2024 klo 15–16. Tilaisuus on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Lisätietoja tilaisuudesta: linkki.
Lisätietoja: Johtaja Tomi Mäkelä, info@fican.fi
___________________________________________________________________________________________________________
Sisältöjulkaisija
Ajankohtaista
-
Harvinaiset syövät ja syöpäalttiusoireyhtymät – potilaan päivä 13.11.202515.5.2025 TapahtumaHarvinaiset syövät ja syöpäalttiusoireyhtymät – potilaan päivä 13.11.202515.5.2025 Tapahtuma15.5.2025 Tapahtuma
Harvinaiset syövät ja syöpäalttiusoireyhtymät – potilaan päivä 13.11.2025
Tervetuloa Harvinaiset syövät ja syöpäalttiusoireyhtymät – potilaan päivään 13.11.2025 klo 12-17!
Tilaisuus järjestetään HUS Siltasairaalassa (luentosali Ullanlinna) ja tilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteydellä.
Tilaisuuden tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen päivitetään tälle sivulle.
-
15.5.2025 Tapahtuma
Kansallinen AYA koulutuspäivä ”Nuori, syöpä ja seksuaalisuus – rohkeutta kohdata, taitoa puhua” 6.6.2025
Eteläisen syöpäkeskuksen kansallinen koulutus tarjoaa tietoa, näkökulmia ja osaamista syöpään sairastuneen nuoren ja nuoren aikuisen kohtaamiseen ja seksuaalisuuden puheeksi ottoon osana kokonaisvaltaista hoitoa. Ohjelmassa on luvassa sekä ammattilaisten että kokemustoimijoiden puheenvuoroja. Myös OLKA-toiminta ja järjestöjä paikan päällä tavattavissa. Tervetuloa!
Aika: Perjantaina 6.6.2025 klo 9.00–15.30
Paikka: Siltasairaala, luentosali Töölö, 3.krs (Haartmaninkatu 4, 00290 Helsinki) ja verkossa
Kohderyhmä: Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja opiskelijat, muut aiheesta kiinnostuneet.
OHJELMA
klo 9.00 Tilaisuuden avaus ja johdatus aiheeseen
Anna-Elina Rahikainen, projektipäällikkö HUS Eteläinen syöpäkeskus ja Tiina Tolonen, kokemustoimija HUS Syöpäkeskus
klo 9.20 Syöpä ja seksuaalisuus
Veera Kuuranta, seksuaaliterapeutti HUS Psykososiaalisen tuen yksikkö
Kysymykset ja keskustelua, 15 min
klo 10.30 Syöpähoidot ja hedelmällisyys
Varpu Ranta, apulaisylilääkäri HUS Lisääntymislääketieteen yksikkö
Kysymykset ja keskustelua, 15 min
klo 11.30 Lounastauko (omakustanteinen)
klo 12.15 Nuorten kokemukset: Kun hoidot muuttavat kehon, mielen ja minuuden
Kristian Rehnfors, kokemustoimija HUS Syöpäkeskus ja Taru Salovaara, kokemusasiantuntija/ pj Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat ry
Kysymykset ja keskustelua, 15 min
klo 13.10 Pienryhmätyöskentely: ”Kuinka otan puheeksi seksuaalisuuden?”
(Ainoastaan Siltasairaalassa osallistuville) Fasilitoijina Veera Kuuranta, Anna-Elina Rahikainen ja Tiina Tolonen
klo 14.00 Iltapäiväkahvit
klo 14.30 Pienryhmätyöskentelyn koonti ja yhteistä keskustelua aiheesta
Fasilitoijina Veera Kuuranta, Anna-Elina Rahikainen ja Tiina Tolonen
klo 15.15 Päivän yhteenveto ja päätössanat
Anna-Elina Rahikainen ja Tiina Tolonen
klo 15.30 Tilaisuuden päätösIlmoittautuminen
31.5.2025 mennessä WebropolissaLinkki etätapahtumaan ilmoittautuneille lähetetään tapahtumaa edeltävänä päivänä sähköpostitse.
Koulutus on maksuton, sis. aamu- ja iltapäiväkahvitarjoilun paikan päälle tuleville.
Lisätiedot:
Anna-Elina Rahikainen
Projektipäällikkö HUS Eteläinen syöpäkeskus
anna-elina.rahikainen@hus.fi
-
Ensitietopäivät 202524.4.2025 TapahtumaEnsitietopäivät 202524.4.2025 Tapahtuma24.4.2025 Tapahtuma
Ensitietopäivät 2025
Ensitietopäivät on tarkoitettu kaikille äskettäin syöpään sairastuneille aikuisille sekä heidän läheisilleen. Tilaisuudessa on asiantuntijoiden pitämiä yleisluonteisia alustuksia syöpään sairastumisesta, syövän hoidosta ja hoitoon liittyvistä tukimuodoista sekä kuntoutumisesta ja hyvinvoinnista.
Paikka: KYS Puijon sairaala, Auditorio 1, rakennus 1AA, 2. kerros / etäyhteys
Aika: Tiistai 16.9.2025 klo 12-16
Ilmoittatuminen: Puhelimitse syöpätautien poliklinikka ma-pe klo 8-10, puh. 017-172 940 (takaisinsoitto)
Ilmoittautumisen yhteydessä mainitkaa seuraavat asiat:
- osallistutko tilaisuuteen paikan päällä vai etäyhteydellä
sähköpostiosoite, jos osallistut etäyhteydellä, osallistumislinkki lähetetään muutamaa päivää aiemmin
- omainen / läheinen / tukihenkilö on tervetullut mukaan, ilmoitathan myös hänet
- erityisruokavaliot kahvitarjoilua varten
Ensitietopäivien ohjelma:
12.00-12.05 Tervetuloa ensitietopäivään
12.05-12.50 Syövän hoito, syöpätautien erikoislääkäri
12.50-13.10 Pohjois-Savon syöpäyhdistys
13.10-13.40 Liikunnan merkitys syöpään sairastuneelle, fysioterapeutti
13.40-14.10 Tauko ja kahvitarjoilu
14.10-14.30 Syöpään sairastuneen sosiaaliturva, sosiaalityöntekijä
14.30-14.50 Minun polkuni, kokemustoimija
14.50-15.00 Tauko
15.00-15.20 Syöpään sairastuneen ravitsemus, ravitsemusterapeutti
15.20-15.50 Syöpä ja kehonkuva, seksuaaliterapeutti
15.50-16.00 Tilaisuuden päätös
Lämpimästi tervetuloa!
__________________________________________________________________________
-
KYS syövänhoitokeskuksen vuosikertomus 2024 on julkaistu27.2.2025 UutinenKYS syövänhoitokeskuksen vuosikertomus 2024 on julkaistu27.2.2025 Uutinen27.2.2025 Uutinen
KYS syövänhoitokeskuksen vuosikertomus 2024 on julkaistu
KYS syövänhoitokeskus kokoaa monialaisesti yhteen Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston syövän hoidon ja tutkimuksen ammattilaiset. Syövänhoitokeskukselle laadittiin vuonna 2022 laaja kehittämisohjelma Eurooppalaisten syöpäinstituuttien järjestön OECI:n akkreditaation yhteydessä. Kesällä 2024 OECI:n 2-vuotisseurannassa todettiin Syövänhoitokeskuksen sitoutuneen kehittämisohjelmaan ja kehittämistoimenpiteiden edenneen suunnitellusti.
Tärkeitä edistysaskeleita vuonna 2024 ovat olleet mm. moniammatillisten kasvainryhmien toimintaa kehittävän ja koordinoivan hoitajan rekrytointi, kliiniseen syöpälääketutkimukseen kohdennettu strateginen rahoitus, potilastietojärjestelmään integroidun kliinisen syöpärekisteri-ilmoituksen käyttö, lymfooma- ja gynekologisten syöpien digihoitopolkujen käyttöönotto, potilaille ja omaisille suunnattujen ensitietopäivien aloittaminen uudelleen sekä geriatris-onkologisen toimintamallin pilotointi Syöpäkeskuksessa.
Lue lisää syövän hoidon kehittämis- ja tutkimustoiminnan kohokohdista KYS syövänhoitokeskus vuosikertomus 2024
___________________________________________________________________________________________________________
-
Kansallisessa syöpäfoorumissa keskusteltiin syöpästrategiatyön etenemisestä30.10.2024 UutinenKansallisessa syöpäfoorumissa keskusteltiin syöpästrategiatyön etenemisestä30.10.2024 Uutinen30.10.2024 Uutinen
Kansallisessa syöpäfoorumissa keskusteltiin syöpästrategiatyön etenemisestä
Kansallinen syöpäfoorumi kokosi yhteen Suomen syöpäkentän toimijoita keskustelemaan ensimmäisen kansallisen syöpästrategiatyön etenemisestä. Päivän aikana pureuduttiin strategian tavoitteisiin ja tulevaisuuden suuntaviivoihin.
Rohkeutta ja konkretiaa strategian tavoitteisiin
Paneelikeskustelussa kuultiin johtaja Tuula Helanderin (STM) johtaja Tomi Mäkelän (FICAN) kansanedustaja Sari Sarkomaan, tutkimuspäällikkö Satu Männistön (THL) sekä pääsihteeri Juha-Pekka Turusen (Syöpäjärjestöt) ajatuksia siitä, mitä syöpästrategialla tavoitellaan. Keskustelijat korostivat, että Suomen ensimmäinen kansallinen syöpästrategia vaatii konkreettisia ja selkeitä tavoitteita, jotta se voi ohjata terveydenhuollon kehitystä syövän osalta seuraavan vuosikymmenen ajan.Syöpästrategian tarvetta jo pitkään esille tuonut kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsi siitä, että rahoitus syöpästrategian valmisteluun on viimein saatu. Olennaista on myös toimeenpanon varmistaminen esimerkiksi suuntaamalla TKI-rahoitusta syövän hoidon ja tutkimuksen kehittämiseen. Tuula Helander peräänkuulutti rohkeutta strategian laadinnassa ja toivoi, että strategiassa esitetään uusia ratkaisuja syövän ehkäisyyn, esimerkiksi hyödyntämällä entistä paremmin diagnostiikkaa tai omiikkaa korkean riskin potilaiden kohdalla ja räätälöimällä kohdennetusti ennaltaehkäisyn toimenpiteitä.
“Odotukset syöpästrategialle ovat korkealla. Toivoisin, että strategia toisi jotain ehkä yllättävääkin, uusia kulmia, joita emme ole osanneet aiemmin ajatella” tiivisti tutkimuspäällikkö Satu Männistö.
Paneelissa käytiin läpi myös alueellisten erojen ja syövän torjunnan kysymyksiä. Sari Sarkomaa painotti, että syövän ennaltaehkäisyssä tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä muiden tarttumattomien tautien torjunnan kanssa, ja että sote-uudistuksen rahoitusmallien tulee varmistaa ennaltaehkäisyn ja seulonnan järjestäminen tehokkaasti.
Lisäksi keskustelussa nousi esiin, että ensimmäistä kansallista syöpästrategiaa luotaessa on ensisijaisen tärkeää osata priorisoida, mihin seuraavan 5-10 vuoden aikana keskitytään. ”Oppia työhön tulee ottaa myös kumppaneilta, kuten jo viidettä strategiaansa laativalta Tanskalta”, korosti Juha-Pekka Turunen.
Keskustelussa nousi esiin vahvasti myös tulevaisuuden kehityssuunnat, kuten täsmälääketieteen ohjelman käynnistäminen osana laajempaa ”precision health” -strategiaa, joka tähtää yksilöllistettyihin hoitomalleihin ja parempaan hoidon vaikuttavuuteen. Tomi Mäkelä korosti, että täsmälääketiede voisi olla Suomelle merkittävä kilpailuetu ja houkutella myös uusia investointeja alalle. Paneelin keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että tämänkaltaiset avaukset edellyttävät vahvaa kansallista sitoutumista ja resurssien varmistamista.
Työryhmien näkemykset esillä
Tilaisuuteen osallistuneet työryhmien puheenjohtajat tarkastelivat yhteisessä keskustelussa syöpästrategian eri osa-alueiden edistymistä. Työryhmien toiminta on lähtenyt aktiivisesti käyntiin, ja mukana on yli 200 asiantuntijan joukko pohtimassa strategian osatavoitteita ja niiden toteuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä.Varhaisen toteamisen ja seulonnan -työryhmä on keskittynyt toistaiseksi kolmeen pääalueeseen: seulontojen ohjaukseen, lainsäädäntöön ja toteutukseen. ”Meillä on olemassa kansallinen syöpäseulontojen ohjausryhmä ja tähän linkittyvät asiantuntijaryhmät, mutta toiminta ei ole vielä kovinkaan pitkäjänteistä; vastuut ja velvollisuudet tulee selkeyttää ”, korosti työryhmän puheenjohtaja Tytti Sarkeala.
Työskentelyn keskiössä korostuu vahvasti sujuvat hoitoketjut sekä hoitoonpääsy, ja niiden edesauttaminen. Vaikka hoitotakuulainsäädäntö on olemassa, se ei tällä hetkellä palvele syöpäpotilaita tarpeeksi hyvin. Lisäksi tämän osalta strategiaan nousee pohdittavaksi, miten syövän hoito saadaan integroitua sujuvasti hyvinvointialueiden palvelujärjestelmään, jotta resurssit perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon osalta saadaan hyödynnettyä tehokkaasti. Tämä edellyttää sitoutumista yhteisiin käytäntöihin. ” Yhtenäiset hoitosuositukset ja toimintamallit ovat välttämättömiä, ja niiden toteutumista täytyy myös pystyä mittaamaan”, totesi diagnostiikka, hoito & seuranta -työryhmän puheenjohtaja Mika Matikainen.
Kuntoutus ja psykososiaalinen tuki -työryhmässä on noussut esille etenkin syöpäpotilaiden psykososiaalisen tuen puutteet. Tuen tarpeet vaihtelevat suuresti potilaskohtaisesti, mutta tällä hetkellä tuen tarjoaminen on pirstaloitunutta eri sektoreille, eikä potilailla ole systemaattista tukea tarjolla. ”Meidän on löydettävä keinoja tunnistaa potilaiden yksilölliset tuen tarpeet ja kohdentaa apua oikeaan aikaan. Tämä vaatii myös ammattilaisten osaamisen vahvistamista psykososiaalisen tuen tarjoamisessa”, painotti työryhmän puheenjohtaja Marika Skyttä.
Lääkkeiden arviointitoiminnan uudistaminen on yksi hallitusohjelman tavoitteista, ja se on yksi teemoista myös syöpästrategiatyön Uudet menetelmät -työryhmässä. Työryhmän puheenjohtaja Olli Tenhunen tiivisti ryhmän teemat Y-kirjaimeen: yhdenvertaisuus eri menetelmien, yksilöiden ja alueiden välillä, yhtenäisyys eri menetelmien käyttöönotossa, yksikanavaisuus ja ympäröivän yhteiskunnan huomioiminen sekä yhtenä merkittävänä haasteena se, miten sovitetaan yhteen yhä yksilöllistyvä hoito ja yhdenvertaisuus.
Vaikuttavuuteen ja toimintamalleihin paneutuvan työryhmän puheenjohtaja Paulus Torkki nosti esiin vaikuttavuuden merkityksen strategian toteutuksessa. Vaikuttavuuden johtaminen ja mittaaminen ovat keskeisiä elementtejä, jotka auttavat varmistamaan, että strategian toimenpiteet tuottavat konkreettisia tuloksia.
Potilasnäkökulma strategian keskiössä: osallisuus ja jaettu päätöksenteko
Potilaiden ja läheisten osallisuus on huomioitu vahvasti syöpästrategian valmistelussa. Strategian yksi päätavoitteista on osallisuuden vahvistaminen ja ihmislähtöisten palveluiden kehittäminen. Potilasedustajia on lisäksi mukana jokaisessa työryhmässä.Toiminnanjohtajat Jenni Tamminen-Sirkiä (Suomen Syöpäpotilaat ry) ja Anu Niemi (Europa Donna Finland ry) keskustelivat potilaan ajatuksista ja toiveista syöpästrategialle. Potilaat toivovat yksilöllisiä hoitopolkuja, kokonaisvaltaista tukea hoitojen jälkeen sekä psykososiaalisen tuen vahvempaa integroimista hoitoprosessiin. Keskustelussa nousi myös esiin jaettu päätöksenteko, jonka myötä potilaalla on mahdollisuus osallistua oman hoitonsa suunnitteluun yhdessä lääkärin kanssa. Tämä varmistaa, että hoidossa on kliinisten näkökulmien lisäksi huomioitu potilaan elämäntilanne ja henkilökohtaiset tarpeet.
Tilaisuuden päätteeksi keskusteltiin siitä, miten varmistetaan strategian onnistunut toimeenpano ja resurssien riittävyys. Osallistujat painottivat, että strategian tulee olla sekä realistinen että kunnianhimoinen, jotta sen avulla voidaan saada aikaan todellisia muutoksia syövän hoidossa, tutkimuksessa ja ennaltaehkäisyssä.
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä ECHOS National Cancer Mission Hubs -hankkeen suomalaiset kumppanit Syöpäjärjestöt ja FICAN.
___________________________________________________________________________________________________________
-
30.10.2024 Uutinen
Syöpästrategiatyö etenee – päätavoitteet ohjaavat syksyllä käynnistyvien työryhmien työskentelyä
Kansallisen syöpästrategiatyön ohjausryhmä on määritellyt strategiset tavoitteet, työryhmäjaon ja työryhmien puheenjohtajat jatkotyöhön. Nämä ohjaavat strategiatyön etenemistä syksyn ja kevään aikana.
Strategiatyö herättää laajaa kiinnostusta asiantuntijoiden keskuudessa
Kesällä toteutettu laaja asiantuntijahaku tuotti erinomaisen tuloksen, kun lähes 200 asiantuntijaa eri organisaatioista haki mukaan strategiatyöhön avoimen haun sekä organisaatiokohtaisten nimitysten kautta. Asiantuntijoita ehdotettiin kattavasti mukaan niin hyvinvointialueilta, HUSista, yliopistoista, erikoisalayhdistyksistä kuin potilasjärjestöistä. Tämä osoittaa vahvaa kiinnostusta ja sitoutumista kansallisen syöpästrategian edistämiseen.
Strategian päätavoitteet ja työryhmäjaot
Ohjausryhmä määritteli viisi alla mainittua päätavoitetta strategiaan. Näiden tavoitteiden pohjalta päätettiin työryhmäjaosta seuraavasti:
1. Vähennetään syöpätaakkaa ehkäisyn ja varhaisen toteamisen avulla
- Ehkäisy (pj. Eeva Ollila, ylilääkäri, Syöpäjärjestöt)
- Varhainen toteaminen ja seulonta (pj:t Annika Auranen, johtaja, Sisä-Suomen syöpäkeskus ja Tytti Sarkeala, seulontajohtaja, Syöpärekisteri)2. Vahvistetaan osallisuutta ja kehitetään ihmislähtöisiä palveluita
- Potilaan osallisuus ja ihmislähtöiset palvelut (pj. Jenni Tamminen-Sirkiä, toiminnanjohtaja, Suomen Syöpäpotilaat ry)3. Varmistetaan yhdenvertainen ja vaikuttava syövänhoito
- Diagnostiikka, hoito, seuranta (pj. Mika Matikainen, toimialajohtaja, HUS)
- Kuntoutus ja psykososiaalinen tuki (pj. Marika Skyttä, terveysosaston johtaja, Syöpäjärjestöt)
- Työryhmä: Palliatiivinen hoito (pj. Tiina Saarto, ylilääkäri, professori, HUS & Helsingin yliopisto)4. Pysytään aallonharjalla muuttuvassa toimintaympäristössä
- Tutkimus ja data (pj. Kimmo Porkka, professori, Helsingin yliopisto & HUS)
- Uudet menetelmät (pj. Olli Tenhunen, ylilääkäri, OYS)
- Luodaan kansalliset toimintamallit syöpästrategian toteuttamiseksi
- Vaikuttavuus ja toimintamallit syöpästrategian toteuttamiseksi (pj:t Sirkku Jyrkkiö, tulosryhmäjohtaja, TYKS ja Paulus Torkki, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto)Strategiatyön seuraavat askeleet ja aikataulu
Puheenjohtajat kokoavat nyt työryhmät yhdessä sihteeristön kanssa ohjausryhmältä saatujen ohjeistusten mukaan. Tiivis työskentely käynnistyy syyskuussa 2024. Työryhmien työskentelyä ohjaa selkeä aikataulu ja lisäksi strategiatyöhön näkemyksiä tuo avoin kansallinen asiantuntijaverkosto. Väliraportti toimitetaan sosiaali- ja terveysministeriölle joulukuussa 2024. Koko strategiatyö valmistuu toukokuussa 2025.
Syöpästrategiatyön valmistelun tukena toimii asiantuntijoita NHG Finland Oy:stä, jotka ovat mukana myös strategiatyön sihteeristössä. NHG:llä on laaja kokemus syövänhoitoon ja vaikuttavuuden kehittämiseen liittyvistä hankkeista sekä kansallisen tason kehittämisestä.
Lisätietoja
Tomi Mäkelä
___________________________________________________________________________________________________________
-
Syöpätutkijat koolla Kuopiossa30.10.2024 UutinenSyöpätutkijat koolla Kuopiossa30.10.2024 Uutinen30.10.2024 Uutinen
Syöpätutkijat koolla Kuopiossa
Suomen syöpäinstituutin 16. symposiumi järjestettiin Kuopion Kaupunginteatterilla 26.–27.9.2024 yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston monitieteisen syöpätutkimusyhteisön (RC Cancer), Itäisen syöpäkeskuksen ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa. Tapahtumaan osallistui noin 240 henkilöä ja esityksissä kuultiin alan kansainvälisiä huippuasiantuntijoita.
Symposiumin esityksissä käsiteltiin laaja-alaisesti syövän tutkimuksen ja hoidon uusimpia läpimurtoja. Kansainvälisten huippuasiantuntijoiden esityksissä kuultiin muun muassa, kuinka digitaalista patologiaa ja tekoälyä voidaan hyödyntää syövän diagnostiikassa ja hoidon valinnassa. Esityksissä keskityttiin myös yksisoluteknologioihin, syövän heterogeenisyyteen, molekyyliprofilointiin ja syöpäsolujen vuorovaikutukseen. Hoitoresistenssin mekanismit ja hoidon tehon ennakoiminen esimerkiksi immunoterapian yhteydessä olivat myös keskeisiä aiheita. Tärkeää keskustelua käytiin siitä, kuinka tutkimustuloksia voidaan hyödyntää syöpää sairastavien hoidossa nyt ja tulevaisuudessa.
Itäisen syöpäkeskuksen johtaja Satu Tiainen oli mukana symposiumin paneelikeskustelussa, jossa pureuduttiin useisiin ajankohtaisiin aiheisiin professori Arto Mannermaan johdolla. Kliinisten syöpälääketutkimusten edistäminen oli yksi keskustelun tärkeistä teemoista. Lääketutkimukset tarjoavat potilaille mahdollisuuden hoitoihin, jotka muutoin eivät vielä ole saatavilla, ja tuovat myös merkittävää taloudellista hyötyä hyvinvointialueille. Riittävä resurssointi lääketutkimusten toteuttamiseen, tutkimuksen integrointi osaksi potilaiden hoitoa, tutkimusbyrokratian sujuvoittaminen ja yhteistyön lisääminen ovat toimenpiteitä, joiden avulla kliinisten syöpälääketutkimusten määrää Suomessa voidaan lisätä.
Keskustelussa kuultiin myös biopankkinäytteiden hyödyntämisen mahdollisuuksista syöpien ehkäisyssä ja yksilöllisessä hoidossa sekä keskusteltiin hoitotulosten seurannan tärkeydestä. Lisäksi käsiteltiin syövänhoidon haasteita Suomessa, kuten ikääntyneiden syöpäpotilaiden määrän kasvua ja henkilöstöpulaa. Käynnissä olevassa kansallisessa syöpästrategiatyössä tullaan pureutumaan laaja-alaisesti syövän hoidon haasteisiin.Lue lisää tapahtumasta
https://www.uef.fi/fi/artikkeli/syopatutkimus-nojaa-vahvasti-tekoalyyn
___________________________________________________________________________________________________________