KYS syövänhoitokeskuksen vuosikertomus 2024 on julkaistu

KYS syövänhoitokeskus kokoaa monialaisesti yhteen Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston syövän hoidon ja tutkimuksen ammattilaiset. Syövänhoitokeskukselle laadittiin vuonna 2022 laaja kehittämisohjelma Eurooppalaisten syöpäinstituuttien järjestön OECI:n akkreditaation yhteydessä. Kesällä 2024 OECI:n 2-vuotisseurannassa todettiin Syövänhoitokeskuksen sitoutuneen kehittämisohjelmaan ja kehittämistoimenpiteiden edenneen suunnitellusti.

Tärkeitä edistysaskeleita vuonna 2024 ovat olleet mm. moniammatillisten kasvainryhmien toimintaa kehittävän ja koordinoivan hoitajan rekrytointi, kliiniseen syöpälääketutkimukseen kohdennettu strateginen rahoitus, potilastietojärjestelmään integroidun kliinisen syöpärekisteri-ilmoituksen käyttö, lymfooma- ja gynekologisten syöpien digihoitopolkujen käyttöönotto, potilaille ja omaisille suunnattujen ensitietopäivien aloittaminen uudelleen sekä geriatris-onkologisen toimintamallin pilotointi Syöpäkeskuksessa.

Lue lisää syövän hoidon kehittämis- ja tutkimustoiminnan kohokohdista KYS syövänhoitokeskus vuosikertomus 2024

___________________________________________________________________________________________________________

Kansallisessa syöpäfoorumissa keskusteltiin syöpästrategiatyön etenemisestä

Kansallinen syöpäfoorumi kokosi yhteen Suomen syöpäkentän toimijoita keskustelemaan ensimmäisen kansallisen syöpästrategiatyön etenemisestä. Päivän aikana pureuduttiin strategian tavoitteisiin ja tulevaisuuden suuntaviivoihin.

Rohkeutta ja konkretiaa strategian tavoitteisiin
Paneelikeskustelussa kuultiin johtaja Tuula Helanderin (STM) johtaja Tomi Mäkelän (FICAN) kansanedustaja Sari Sarkomaan, tutkimuspäällikkö Satu Männistön (THL) sekä pääsihteeri Juha-Pekka Turusen (Syöpäjärjestöt) ajatuksia siitä, mitä syöpästrategialla tavoitellaan. Keskustelijat korostivat, että Suomen ensimmäinen kansallinen syöpästrategia vaatii konkreettisia ja selkeitä tavoitteita, jotta se voi ohjata terveydenhuollon kehitystä syövän osalta seuraavan vuosikymmenen ajan.

Syöpästrategian tarvetta jo pitkään esille tuonut kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsi siitä, että rahoitus syöpästrategian valmisteluun on viimein saatu. Olennaista on myös toimeenpanon varmistaminen esimerkiksi suuntaamalla TKI-rahoitusta syövän hoidon ja tutkimuksen kehittämiseen. Tuula Helander peräänkuulutti rohkeutta strategian laadinnassa ja toivoi, että strategiassa esitetään uusia ratkaisuja syövän ehkäisyyn, esimerkiksi hyödyntämällä entistä paremmin diagnostiikkaa tai omiikkaa korkean riskin potilaiden kohdalla ja räätälöimällä kohdennetusti ennaltaehkäisyn toimenpiteitä.

“Odotukset syöpästrategialle ovat korkealla. Toivoisin, että strategia toisi jotain ehkä yllättävääkin, uusia kulmia, joita emme ole osanneet aiemmin ajatella” tiivisti tutkimuspäällikkö Satu Männistö.

Paneelissa käytiin läpi myös alueellisten erojen ja syövän torjunnan kysymyksiä. Sari Sarkomaa painotti, että syövän ennaltaehkäisyssä tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä muiden tarttumattomien tautien torjunnan kanssa, ja että sote-uudistuksen rahoitusmallien tulee varmistaa ennaltaehkäisyn ja seulonnan järjestäminen tehokkaasti.

Lisäksi keskustelussa nousi esiin, että ensimmäistä kansallista syöpästrategiaa luotaessa on ensisijaisen tärkeää osata priorisoida, mihin seuraavan 5-10 vuoden aikana keskitytään. ”Oppia työhön tulee ottaa myös kumppaneilta, kuten jo viidettä strategiaansa laativalta Tanskalta”, korosti Juha-Pekka Turunen.

Keskustelussa nousi esiin vahvasti myös tulevaisuuden kehityssuunnat, kuten täsmälääketieteen ohjelman käynnistäminen osana laajempaa ”precision health” -strategiaa, joka tähtää yksilöllistettyihin hoitomalleihin ja parempaan hoidon vaikuttavuuteen. Tomi Mäkelä korosti, että täsmälääketiede voisi olla Suomelle merkittävä kilpailuetu ja houkutella myös uusia investointeja alalle. Paneelin keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että tämänkaltaiset avaukset edellyttävät vahvaa kansallista sitoutumista ja resurssien varmistamista.

Työryhmien näkemykset esillä
Tilaisuuteen osallistuneet työryhmien puheenjohtajat tarkastelivat yhteisessä keskustelussa syöpästrategian eri osa-alueiden edistymistä. Työryhmien toiminta on lähtenyt aktiivisesti käyntiin, ja mukana on yli 200 asiantuntijan joukko pohtimassa strategian osatavoitteita ja niiden toteuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

Varhaisen toteamisen ja seulonnan -työryhmä on keskittynyt toistaiseksi kolmeen pääalueeseen: seulontojen ohjaukseen, lainsäädäntöön ja toteutukseen. ”Meillä on olemassa kansallinen syöpäseulontojen ohjausryhmä ja tähän linkittyvät asiantuntijaryhmät, mutta toiminta ei ole vielä kovinkaan pitkäjänteistä; vastuut ja velvollisuudet tulee selkeyttää ”, korosti työryhmän puheenjohtaja Tytti Sarkeala.

Työskentelyn keskiössä korostuu vahvasti sujuvat hoitoketjut sekä hoitoonpääsy, ja niiden edesauttaminen. Vaikka hoitotakuulainsäädäntö on olemassa, se ei tällä hetkellä palvele syöpäpotilaita tarpeeksi hyvin.  Lisäksi tämän osalta strategiaan nousee pohdittavaksi, miten syövän hoito saadaan integroitua sujuvasti hyvinvointialueiden palvelujärjestelmään, jotta resurssit perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon osalta saadaan hyödynnettyä tehokkaasti. Tämä edellyttää sitoutumista yhteisiin käytäntöihin. ” Yhtenäiset hoitosuositukset ja toimintamallit ovat välttämättömiä, ja niiden toteutumista täytyy myös pystyä mittaamaan”, totesi diagnostiikka, hoito & seuranta -työryhmän puheenjohtaja Mika Matikainen.

Kuntoutus ja psykososiaalinen tuki -työryhmässä on noussut esille etenkin syöpäpotilaiden psykososiaalisen tuen puutteet. Tuen tarpeet vaihtelevat suuresti potilaskohtaisesti, mutta tällä hetkellä tuen tarjoaminen on pirstaloitunutta eri sektoreille, eikä potilailla ole systemaattista tukea tarjolla. ”Meidän on löydettävä keinoja tunnistaa potilaiden yksilölliset tuen tarpeet ja kohdentaa apua oikeaan aikaan. Tämä vaatii myös ammattilaisten osaamisen vahvistamista psykososiaalisen tuen tarjoamisessa”, painotti työryhmän puheenjohtaja Marika Skyttä.

Lääkkeiden arviointitoiminnan uudistaminen on yksi hallitusohjelman tavoitteista, ja se on yksi teemoista myös syöpästrategiatyön Uudet menetelmät -työryhmässä. Työryhmän puheenjohtaja Olli Tenhunen tiivisti ryhmän teemat Y-kirjaimeen: yhdenvertaisuus eri menetelmien, yksilöiden ja alueiden välillä, yhtenäisyys eri menetelmien käyttöönotossa, yksikanavaisuus ja ympäröivän yhteiskunnan huomioiminen sekä yhtenä merkittävänä haasteena se, miten sovitetaan yhteen yhä yksilöllistyvä hoito ja yhdenvertaisuus.

Vaikuttavuuteen ja toimintamalleihin paneutuvan työryhmän puheenjohtaja Paulus Torkki nosti esiin vaikuttavuuden merkityksen strategian toteutuksessa. Vaikuttavuuden johtaminen ja mittaaminen ovat keskeisiä elementtejä, jotka auttavat varmistamaan, että strategian toimenpiteet tuottavat konkreettisia tuloksia.

Potilasnäkökulma strategian keskiössä: osallisuus ja jaettu päätöksenteko
Potilaiden ja läheisten osallisuus on huomioitu vahvasti syöpästrategian valmistelussa. Strategian yksi päätavoitteista on osallisuuden vahvistaminen ja ihmislähtöisten palveluiden kehittäminen. Potilasedustajia on lisäksi mukana jokaisessa työryhmässä.

Toiminnanjohtajat Jenni Tamminen-Sirkiä (Suomen Syöpäpotilaat ry) ja Anu Niemi (Europa Donna Finland ry) keskustelivat potilaan ajatuksista ja toiveista syöpästrategialle. Potilaat toivovat yksilöllisiä hoitopolkuja, kokonaisvaltaista tukea hoitojen jälkeen sekä psykososiaalisen tuen vahvempaa integroimista hoitoprosessiin. Keskustelussa nousi myös esiin jaettu päätöksenteko, jonka myötä potilaalla on mahdollisuus osallistua oman hoitonsa suunnitteluun yhdessä lääkärin kanssa. Tämä varmistaa, että hoidossa on kliinisten näkökulmien lisäksi huomioitu potilaan elämäntilanne ja henkilökohtaiset tarpeet.

Tilaisuuden päätteeksi keskusteltiin siitä, miten varmistetaan strategian onnistunut toimeenpano ja resurssien riittävyys.  Osallistujat painottivat, että strategian tulee olla sekä realistinen että kunnianhimoinen, jotta sen avulla voidaan saada aikaan todellisia muutoksia syövän hoidossa, tutkimuksessa ja ennaltaehkäisyssä.

Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä ECHOS National Cancer Mission Hubs -hankkeen suomalaiset kumppanit Syöpäjärjestöt ja FICAN.

___________________________________________________________________________________________________________

Syöpästrategiatyö etenee – päätavoitteet ohjaavat syksyllä käynnistyvien työryhmien työskentelyä

Kansallisen syöpästrategiatyön ohjausryhmä on määritellyt strategiset tavoitteet, työryhmäjaon ja työryhmien puheenjohtajat jatkotyöhön. Nämä ohjaavat strategiatyön etenemistä syksyn ja kevään aikana.

Strategiatyö herättää laajaa kiinnostusta asiantuntijoiden keskuudessa

Kesällä toteutettu laaja asiantuntijahaku tuotti erinomaisen tuloksen, kun lähes 200 asiantuntijaa eri organisaatioista haki mukaan strategiatyöhön avoimen haun sekä organisaatiokohtaisten nimitysten kautta. Asiantuntijoita ehdotettiin kattavasti mukaan niin hyvinvointialueilta, HUSista, yliopistoista, erikoisalayhdistyksistä kuin potilasjärjestöistä. Tämä osoittaa vahvaa kiinnostusta ja sitoutumista kansallisen syöpästrategian edistämiseen.

Strategian päätavoitteet ja työryhmäjaot

Ohjausryhmä määritteli viisi alla mainittua päätavoitetta strategiaan. Näiden tavoitteiden pohjalta päätettiin työryhmäjaosta seuraavasti:

1. Vähennetään syöpätaakkaa ehkäisyn ja varhaisen toteamisen avulla
- Ehkäisy (pj. Eeva Ollila, ylilääkäri, Syöpäjärjestöt)
- Varhainen toteaminen ja seulonta (pj:t Annika Auranen, johtaja, Sisä-Suomen syöpäkeskus ja Tytti Sarkeala, seulontajohtaja, Syöpärekisteri)

2. Vahvistetaan osallisuutta ja kehitetään ihmislähtöisiä palveluita
- Potilaan osallisuus ja ihmislähtöiset palvelut (pj. Jenni Tamminen-Sirkiä, toiminnanjohtaja, Suomen Syöpäpotilaat ry)

3. Varmistetaan yhdenvertainen ja vaikuttava syövänhoito
- Diagnostiikka, hoito, seuranta (pj. Mika Matikainen, toimialajohtaja, HUS)
- Kuntoutus ja psykososiaalinen tuki (pj. Marika Skyttä, terveysosaston johtaja, Syöpäjärjestöt)
- Työryhmä: Palliatiivinen hoito (pj. Tiina Saarto, ylilääkäri, professori, HUS & Helsingin yliopisto)

4. Pysytään aallonharjalla muuttuvassa toimintaympäristössä
- Tutkimus ja data (pj. Kimmo Porkka, professori, Helsingin yliopisto & HUS)
- Uudet menetelmät (pj. Olli Tenhunen, ylilääkäri, OYS)
- Luodaan kansalliset toimintamallit syöpästrategian toteuttamiseksi
- Vaikuttavuus ja toimintamallit syöpästrategian toteuttamiseksi (pj:t Sirkku Jyrkkiö, tulosryhmäjohtaja, TYKS ja Paulus Torkki, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto)

Strategiatyön seuraavat askeleet ja aikataulu

Puheenjohtajat kokoavat nyt työryhmät yhdessä sihteeristön kanssa ohjausryhmältä saatujen ohjeistusten mukaan. Tiivis työskentely käynnistyy syyskuussa 2024. Työryhmien työskentelyä ohjaa selkeä aikataulu ja lisäksi strategiatyöhön näkemyksiä tuo avoin kansallinen asiantuntijaverkosto. Väliraportti toimitetaan sosiaali- ja terveysministeriölle joulukuussa 2024. Koko strategiatyö valmistuu toukokuussa 2025.

Syöpästrategiatyön valmistelun tukena toimii asiantuntijoita NHG Finland Oy:stä, jotka ovat mukana myös strategiatyön sihteeristössä. NHG:llä on laaja kokemus syövänhoitoon ja vaikuttavuuden kehittämiseen liittyvistä hankkeista sekä kansallisen tason kehittämisestä.

Lisätietoja

Tomi Mäkelä

info@fican.fi

___________________________________________________________________________________________________________

Syöpätutkijat koolla Kuopiossa

Suomen syöpäinstituutin 16. symposiumi järjestettiin Kuopion Kaupunginteatterilla 26.–27.9.2024 yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston monitieteisen syöpätutkimusyhteisön (RC Cancer), Itäisen syöpäkeskuksen ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa. Tapahtumaan osallistui noin 240 henkilöä ja esityksissä kuultiin alan kansainvälisiä huippuasiantuntijoita.

Symposiumin esityksissä käsiteltiin laaja-alaisesti syövän tutkimuksen ja hoidon uusimpia läpimurtoja. Kansainvälisten huippuasiantuntijoiden esityksissä kuultiin muun muassa, kuinka digitaalista patologiaa ja tekoälyä voidaan hyödyntää syövän diagnostiikassa ja hoidon valinnassa. Esityksissä keskityttiin myös yksisoluteknologioihin, syövän heterogeenisyyteen, molekyyliprofilointiin ja syöpäsolujen vuorovaikutukseen. Hoitoresistenssin mekanismit ja hoidon tehon ennakoiminen esimerkiksi immunoterapian yhteydessä olivat myös keskeisiä aiheita. Tärkeää keskustelua käytiin siitä, kuinka tutkimustuloksia voidaan hyödyntää syöpää sairastavien hoidossa nyt ja tulevaisuudessa.

 
Itäisen syöpäkeskuksen johtaja Satu Tiainen oli mukana symposiumin paneelikeskustelussa, jossa pureuduttiin useisiin ajankohtaisiin aiheisiin professori Arto Mannermaan johdolla. Kliinisten syöpälääketutkimusten edistäminen oli yksi keskustelun tärkeistä teemoista. Lääketutkimukset tarjoavat potilaille mahdollisuuden hoitoihin, jotka muutoin eivät vielä ole saatavilla, ja tuovat myös merkittävää taloudellista hyötyä hyvinvointialueille. Riittävä resurssointi lääketutkimusten toteuttamiseen, tutkimuksen integrointi osaksi potilaiden hoitoa, tutkimusbyrokratian sujuvoittaminen ja yhteistyön lisääminen ovat toimenpiteitä, joiden avulla kliinisten syöpälääketutkimusten määrää Suomessa voidaan lisätä.

 
Keskustelussa kuultiin myös biopankkinäytteiden hyödyntämisen mahdollisuuksista syöpien ehkäisyssä ja yksilöllisessä hoidossa sekä keskusteltiin hoitotulosten seurannan tärkeydestä. Lisäksi käsiteltiin syövänhoidon haasteita Suomessa, kuten ikääntyneiden syöpäpotilaiden määrän kasvua ja henkilöstöpulaa. Käynnissä olevassa kansallisessa syöpästrategiatyössä tullaan pureutumaan laaja-alaisesti syövän hoidon haasteisiin.

Lue lisää tapahtumasta 

https://www.uef.fi/fi/artikkeli/syopatutkimus-nojaa-vahvasti-tekoalyyn

___________________________________________________________________________________________________________

Syöpäpotilaan psykososiaalinen tuki keskeisenä aiheena FICANin ja Syöpäjärjestöjen yhteistyöpäivässä

Syöpäjärjestöt ja FICAN kokoontuivat 15.5.2024 vuosittaiseen yhteistapaamiseen Syöpäjärjestöjen uusissa tiloissa Lääkäritalossa ja etäyhteyden välityksellä. Tilaisuuteen osallistui paikan päällä ja etänä yhteensä noin 70 ammattilaista hyvinvointialueilta ja syöpäjärjestöistä. Tapaamisessa käsiteltiin ajankohtaisia kansallisia aktiviteetteja, joissa FICAN ja Syöpäjärjestöt tekevät tiivistä yhteistyötä. Aiheina olivat muun muassa syöpästrategiatyön käynnistyminen, syövän laaturekisterihanke, syöpäseulontojen kehittäminen ja eurooppalainen yhteistyö ECHoS National Cancer Mission Hubs -projektin tiimoilta. 

Iltapäivän pääpaino oli syöpäpotilaan psykososiaalisessa tuessa. Tavoitteena oli herättää keskustelua syöpäpotilaan psykososiaalisen tuen valtakunnallisen yhteisen tilan muodostamiseksi. Tilaisuudessa tarkasteltiin syöpäpotilaan psykososiaalisen tuen nykytilaa sekä palvelujärjestelmän (hyvinvointialueet) että syöpäjärjestöjen näkökulmasta. Lisäksi iltapäivässä kuultiin arvokas puheenvuoro kokemusasiantuntijan näkökulmasta psykososiaalisen tuen merkityksestä potilaan omalla polulla. 

Psykososiaalisen tuen nykytila ja yhteiset kehitystarpeet 

Iltapäivän keskusteluissa korostui psykososiaalisen tuen merkitys syöpäpotilaan kokonaisvaltaisessa hoidossa. Haasteena todettiin kuitenkin psykososiaalisen tuen käsitteen laajuus ja sen yhtenäisen määritelmän puuttuminen, mikä osaltaan myös vaikeuttaa kehittämistä ja tuen toteutumisen seurantaa. 

Psykososiaalista tukea toteutetaan ensisijaisesti palvelujärjestelmän sisällä potilasta hoitavien ammattilaisten sekä tarvittavien erityistyöntekijöiden toimesta. Palvelut vaihtelevat hyvinvointialueittain, mutta niitä kehitetään aktiivisesti. Lisäksi aiheen parissa tehdään tiivistä yhteistyötä sairaaloiden ja syöpäyhdistysten kanssa useilla alueilla.

Syöpäjärjestöillä on myös merkittävä rooli potilaiden psykososiaalisen tuen tarjoamisessa. Syöpäjärjestöjen kattava toiminta ja palvelut toimivat tärkeänä julkisen terveydenhuollon palvelujen tukevana toimintana. Psykososiaalinen tuki, josta järjestötoimijat ottavat vastuuta, kattaa mm. tiedon jakamisen ja neuvontatyön ohella myös konkreettisen keskusteluavun sekä vertaistukitoiminnan järjestämisen.

Tärkeimpinä kehittämistarpeina tunnistettiin mm. kansallisesti yhtenäisten suositusten ja toimintamallien luominen syöpäpotilaan psykososiaalisen tuen toteuttamiseen sekä seurannan ja vaikuttavuuden parantaminen. Yhteistyöpäivä tarjosi arvokkaita näkökulmia kansallisen kehittämisen suunnitteluun, ja tavoitteena on jatkaa yhteistyötä tämän aiheen parissa.

___________________________________________________________________________________________________________