Itäisen syöpäkeskuksen uutiskirje on ilmestynyt

Itäisen syöpäkeskuksen vuoden 2024 neljäs uutiskirje on ilmestynyt

Uutiskirje lähetetään 4-6 kertaa vuodessa ja se sisältää Itäisen syöpäkeskuksen ajankohtaisia asioita.

Pääset lukemaan uutiskirjeen alla olevasta linkistä:

Itäisen syöpäkeskuksen uutiskirje

Uutiskirjeen voit tilata itsellesi alla olevasta linkistä:

Tilaa Itäisen syöpäkeskuksen uutiskirje tästä

Kansallinen Harvinaiset syövät-hanke: Potilaan päivä 14.11.2024 klo 16.30-19.00

Kansallinen Harvinaiset syövät-hanke: Potilaan päivä 14.11.2024 klo 16.30–19.00

Eteläisen syöpäkeskuksen (FICAN South) ja Sisä-Suomen syöpäkeskuksen (FICAN Mid) koordinoima Harvinaiset syövät - hanke käynnisti viime vuonna kansalliset Harvinaiset syövät-koulutukset, joiden tarkoituksena on tarjota tietoa harvinaiseen syöpään sairastuneille. Kansallisia Harvinaiset syövät-koulutuksia järjestetään jatkossakin kerran vuodessa.

Marraskuussa järjestettävä koulutus tarjoaa tietoa mitä ovat harvinaiset syövät, millaisia haasteita on niiden diagnosoinnissa, mistä löytää luotettavaa tietoa ja mitä palveluita on tarjolla. Lisäksi koulutuksessa kuullaan potilaiden kokemuksia.

Koulutus on tarkoitettu harvinaista syöpää sairastaville tai heidän läheisilleen sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Koulutuksen luennoitsijoina toimivat HUSissa työskentelevät ammattilaiset, Syöpäjärjestöjen asiantuntijat sekä Syöpäkeskuksen harvinaisten syöpien asiakasraadin jäsenet, joilla on omakohtaista kokemusta syöpään sairastumisesta.

Koulutus järjestetään tiistaina 14.11. klo 16.30–19.00 Teamsissa ja se on osallistujille maksuton.

Ilmoittautuminen koulutukseen Webropolissa 10.11 mennessä
Ilmoittautumaan pääset tästä

Osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille sähköpostitse koulutusta edeltävänä päivänä.

Järjestäjä: Eteläinen syöpäkeskus ja Sisä-Suomen syöpäkeskus yhteistyössä Syöpäjärjestöjen kanssa.

Kohderyhmä: Harvinaista syöpää sairastavat potilaat ja läheiset, aiheesta kiinnostuneet ammattilaiset.

Katso päivän ohjelma tästä 

Lisätiedot:

Anne Kairenius
Projektipäällikkö (Harvinaiset-hanke)
HUS Eteläinen syöpäkeskus
anne.kairenius@hus.fi

Kansallisessa syöpäfoorumissa keskusteltiin syöpästrategiatyön etenemisestä

Kansallinen syöpäfoorumi kokosi yhteen Suomen syöpäkentän toimijoita keskustelemaan ensimmäisen kansallisen syöpästrategiatyön etenemisestä. Päivän aikana pureuduttiin strategian tavoitteisiin ja tulevaisuuden suuntaviivoihin.

Rohkeutta ja konkretiaa strategian tavoitteisiin
Paneelikeskustelussa kuultiin johtaja Tuula Helanderin (STM) johtaja Tomi Mäkelän (FICAN) kansanedustaja Sari Sarkomaan, tutkimuspäällikkö Satu Männistön (THL) sekä pääsihteeri Juha-Pekka Turusen (Syöpäjärjestöt) ajatuksia siitä, mitä syöpästrategialla tavoitellaan. Keskustelijat korostivat, että Suomen ensimmäinen kansallinen syöpästrategia vaatii konkreettisia ja selkeitä tavoitteita, jotta se voi ohjata terveydenhuollon kehitystä syövän osalta seuraavan vuosikymmenen ajan.

Syöpästrategian tarvetta jo pitkään esille tuonut kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsi siitä, että rahoitus syöpästrategian valmisteluun on viimein saatu. Olennaista on myös toimeenpanon varmistaminen esimerkiksi suuntaamalla TKI-rahoitusta syövän hoidon ja tutkimuksen kehittämiseen. Tuula Helander peräänkuulutti rohkeutta strategian laadinnassa ja toivoi, että strategiassa esitetään uusia ratkaisuja syövän ehkäisyyn, esimerkiksi hyödyntämällä entistä paremmin diagnostiikkaa tai omiikkaa korkean riskin potilaiden kohdalla ja räätälöimällä kohdennetusti ennaltaehkäisyn toimenpiteitä.

“Odotukset syöpästrategialle ovat korkealla. Toivoisin, että strategia toisi jotain ehkä yllättävääkin, uusia kulmia, joita emme ole osanneet aiemmin ajatella” tiivisti tutkimuspäällikkö Satu Männistö.

Paneelissa käytiin läpi myös alueellisten erojen ja syövän torjunnan kysymyksiä. Sari Sarkomaa painotti, että syövän ennaltaehkäisyssä tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä muiden tarttumattomien tautien torjunnan kanssa, ja että sote-uudistuksen rahoitusmallien tulee varmistaa ennaltaehkäisyn ja seulonnan järjestäminen tehokkaasti.

Lisäksi keskustelussa nousi esiin, että ensimmäistä kansallista syöpästrategiaa luotaessa on ensisijaisen tärkeää osata priorisoida, mihin seuraavan 5-10 vuoden aikana keskitytään. ”Oppia työhön tulee ottaa myös kumppaneilta, kuten jo viidettä strategiaansa laativalta Tanskalta”, korosti Juha-Pekka Turunen.

Keskustelussa nousi esiin vahvasti myös tulevaisuuden kehityssuunnat, kuten täsmälääketieteen ohjelman käynnistäminen osana laajempaa ”precision health” -strategiaa, joka tähtää yksilöllistettyihin hoitomalleihin ja parempaan hoidon vaikuttavuuteen. Tomi Mäkelä korosti, että täsmälääketiede voisi olla Suomelle merkittävä kilpailuetu ja houkutella myös uusia investointeja alalle. Paneelin keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että tämänkaltaiset avaukset edellyttävät vahvaa kansallista sitoutumista ja resurssien varmistamista.

Työryhmien näkemykset esillä
Tilaisuuteen osallistuneet työryhmien puheenjohtajat tarkastelivat yhteisessä keskustelussa syöpästrategian eri osa-alueiden edistymistä. Työryhmien toiminta on lähtenyt aktiivisesti käyntiin, ja mukana on yli 200 asiantuntijan joukko pohtimassa strategian osatavoitteita ja niiden toteuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

Varhaisen toteamisen ja seulonnan -työryhmä on keskittynyt toistaiseksi kolmeen pääalueeseen: seulontojen ohjaukseen, lainsäädäntöön ja toteutukseen. ”Meillä on olemassa kansallinen syöpäseulontojen ohjausryhmä ja tähän linkittyvät asiantuntijaryhmät, mutta toiminta ei ole vielä kovinkaan pitkäjänteistä; vastuut ja velvollisuudet tulee selkeyttää ”, korosti työryhmän puheenjohtaja Tytti Sarkeala.

Työskentelyn keskiössä korostuu vahvasti sujuvat hoitoketjut sekä hoitoonpääsy, ja niiden edesauttaminen. Vaikka hoitotakuulainsäädäntö on olemassa, se ei tällä hetkellä palvele syöpäpotilaita tarpeeksi hyvin.  Lisäksi tämän osalta strategiaan nousee pohdittavaksi, miten syövän hoito saadaan integroitua sujuvasti hyvinvointialueiden palvelujärjestelmään, jotta resurssit perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon osalta saadaan hyödynnettyä tehokkaasti. Tämä edellyttää sitoutumista yhteisiin käytäntöihin. ” Yhtenäiset hoitosuositukset ja toimintamallit ovat välttämättömiä, ja niiden toteutumista täytyy myös pystyä mittaamaan”, totesi diagnostiikka, hoito & seuranta -työryhmän puheenjohtaja Mika Matikainen.

Kuntoutus ja psykososiaalinen tuki -työryhmässä on noussut esille etenkin syöpäpotilaiden psykososiaalisen tuen puutteet. Tuen tarpeet vaihtelevat suuresti potilaskohtaisesti, mutta tällä hetkellä tuen tarjoaminen on pirstaloitunutta eri sektoreille, eikä potilailla ole systemaattista tukea tarjolla. ”Meidän on löydettävä keinoja tunnistaa potilaiden yksilölliset tuen tarpeet ja kohdentaa apua oikeaan aikaan. Tämä vaatii myös ammattilaisten osaamisen vahvistamista psykososiaalisen tuen tarjoamisessa”, painotti työryhmän puheenjohtaja Marika Skyttä.

Lääkkeiden arviointitoiminnan uudistaminen on yksi hallitusohjelman tavoitteista, ja se on yksi teemoista myös syöpästrategiatyön Uudet menetelmät -työryhmässä. Työryhmän puheenjohtaja Olli Tenhunen tiivisti ryhmän teemat Y-kirjaimeen: yhdenvertaisuus eri menetelmien, yksilöiden ja alueiden välillä, yhtenäisyys eri menetelmien käyttöönotossa, yksikanavaisuus ja ympäröivän yhteiskunnan huomioiminen sekä yhtenä merkittävänä haasteena se, miten sovitetaan yhteen yhä yksilöllistyvä hoito ja yhdenvertaisuus.

Vaikuttavuuteen ja toimintamalleihin paneutuvan työryhmän puheenjohtaja Paulus Torkki nosti esiin vaikuttavuuden merkityksen strategian toteutuksessa. Vaikuttavuuden johtaminen ja mittaaminen ovat keskeisiä elementtejä, jotka auttavat varmistamaan, että strategian toimenpiteet tuottavat konkreettisia tuloksia.

Potilasnäkökulma strategian keskiössä: osallisuus ja jaettu päätöksenteko
Potilaiden ja läheisten osallisuus on huomioitu vahvasti syöpästrategian valmistelussa. Strategian yksi päätavoitteista on osallisuuden vahvistaminen ja ihmislähtöisten palveluiden kehittäminen. Potilasedustajia on lisäksi mukana jokaisessa työryhmässä.

Toiminnanjohtajat Jenni Tamminen-Sirkiä (Suomen Syöpäpotilaat ry) ja Anu Niemi (Europa Donna Finland ry) keskustelivat potilaan ajatuksista ja toiveista syöpästrategialle. Potilaat toivovat yksilöllisiä hoitopolkuja, kokonaisvaltaista tukea hoitojen jälkeen sekä psykososiaalisen tuen vahvempaa integroimista hoitoprosessiin. Keskustelussa nousi myös esiin jaettu päätöksenteko, jonka myötä potilaalla on mahdollisuus osallistua oman hoitonsa suunnitteluun yhdessä lääkärin kanssa. Tämä varmistaa, että hoidossa on kliinisten näkökulmien lisäksi huomioitu potilaan elämäntilanne ja henkilökohtaiset tarpeet.

Tilaisuuden päätteeksi keskusteltiin siitä, miten varmistetaan strategian onnistunut toimeenpano ja resurssien riittävyys.  Osallistujat painottivat, että strategian tulee olla sekä realistinen että kunnianhimoinen, jotta sen avulla voidaan saada aikaan todellisia muutoksia syövän hoidossa, tutkimuksessa ja ennaltaehkäisyssä.

Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä ECHOS National Cancer Mission Hubs -hankkeen suomalaiset kumppanit Syöpäjärjestöt ja FICAN.

Syöpästrategiatyö etenee – päätavoitteet ohjaavat syksyllä käynnistyvien työryhmien työskentelyä

Kansallisen syöpästrategiatyön ohjausryhmä on määritellyt strategiset tavoitteet, työryhmäjaon ja työryhmien puheenjohtajat jatkotyöhön. Nämä ohjaavat strategiatyön etenemistä syksyn ja kevään aikana.

Strategiatyö herättää laajaa kiinnostusta asiantuntijoiden keskuudessa

Kesällä toteutettu laaja asiantuntijahaku tuotti erinomaisen tuloksen, kun lähes 200 asiantuntijaa eri organisaatioista haki mukaan strategiatyöhön avoimen haun sekä organisaatiokohtaisten nimitysten kautta. Asiantuntijoita ehdotettiin kattavasti mukaan niin hyvinvointialueilta, HUSista, yliopistoista, erikoisalayhdistyksistä kuin potilasjärjestöistä. Tämä osoittaa vahvaa kiinnostusta ja sitoutumista kansallisen syöpästrategian edistämiseen.

Strategian päätavoitteet ja työryhmäjaot

Ohjausryhmä määritteli viisi alla mainittua päätavoitetta strategiaan. Näiden tavoitteiden pohjalta päätettiin työryhmäjaosta seuraavasti:

1. Vähennetään syöpätaakkaa ehkäisyn ja varhaisen toteamisen avulla
- Ehkäisy (pj. Eeva Ollila, ylilääkäri, Syöpäjärjestöt)
- Varhainen toteaminen ja seulonta (pj:t Annika Auranen, johtaja, Sisä-Suomen syöpäkeskus ja Tytti Sarkeala, seulontajohtaja, Syöpärekisteri)

2. Vahvistetaan osallisuutta ja kehitetään ihmislähtöisiä palveluita
- Potilaan osallisuus ja ihmislähtöiset palvelut (pj. Jenni Tamminen-Sirkiä, toiminnanjohtaja, Suomen Syöpäpotilaat ry)

3. Varmistetaan yhdenvertainen ja vaikuttava syövänhoito
- Diagnostiikka, hoito, seuranta (pj. Mika Matikainen, toimialajohtaja, HUS)
- Kuntoutus ja psykososiaalinen tuki (pj. Marika Skyttä, terveysosaston johtaja, Syöpäjärjestöt)
- Työryhmä: Palliatiivinen hoito (pj. Tiina Saarto, ylilääkäri, professori, HUS & Helsingin yliopisto)

4. Pysytään aallonharjalla muuttuvassa toimintaympäristössä
- Tutkimus ja data (pj. Kimmo Porkka, professori, Helsingin yliopisto & HUS)
- Uudet menetelmät (pj. Olli Tenhunen, ylilääkäri, OYS)
- Luodaan kansalliset toimintamallit syöpästrategian toteuttamiseksi
- Vaikuttavuus ja toimintamallit syöpästrategian toteuttamiseksi (pj:t Sirkku Jyrkkiö, tulosryhmäjohtaja, TYKS ja Paulus Torkki, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto)

Strategiatyön seuraavat askeleet ja aikataulu

Puheenjohtajat kokoavat nyt työryhmät yhdessä sihteeristön kanssa ohjausryhmältä saatujen ohjeistusten mukaan. Tiivis työskentely käynnistyy syyskuussa 2024. Työryhmien työskentelyä ohjaa selkeä aikataulu ja lisäksi strategiatyöhön näkemyksiä tuo avoin kansallinen asiantuntijaverkosto. Väliraportti toimitetaan sosiaali- ja terveysministeriölle joulukuussa 2024. Koko strategiatyö valmistuu toukokuussa 2025.

Syöpästrategiatyön valmistelun tukena toimii asiantuntijoita NHG Finland Oy:stä, jotka ovat mukana myös strategiatyön sihteeristössä. NHG:llä on laaja kokemus syövänhoitoon ja vaikuttavuuden kehittämiseen liittyvistä hankkeista sekä kansallisen tason kehittämisestä.

Lisätietoja

Tomi Mäkelä

info@fican.fi

Syöpätutkijat koolla Kuopiossa

Suomen syöpäinstituutin 16. symposiumi järjestettiin Kuopion Kaupunginteatterilla 26.–27.9.2024 yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston monitieteisen syöpätutkimusyhteisön (RC Cancer), Itäisen syöpäkeskuksen ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa. Tapahtumaan osallistui noin 240 henkilöä ja esityksissä kuultiin alan kansainvälisiä huippuasiantuntijoita.

Symposiumin esityksissä käsiteltiin laaja-alaisesti syövän tutkimuksen ja hoidon uusimpia läpimurtoja. Kansainvälisten huippuasiantuntijoiden esityksissä kuultiin muun muassa, kuinka digitaalista patologiaa ja tekoälyä voidaan hyödyntää syövän diagnostiikassa ja hoidon valinnassa. Esityksissä keskityttiin myös yksisoluteknologioihin, syövän heterogeenisyyteen, molekyyliprofilointiin ja syöpäsolujen vuorovaikutukseen. Hoitoresistenssin mekanismit ja hoidon tehon ennakoiminen esimerkiksi immunoterapian yhteydessä olivat myös keskeisiä aiheita. Tärkeää keskustelua käytiin siitä, kuinka tutkimustuloksia voidaan hyödyntää syöpää sairastavien hoidossa nyt ja tulevaisuudessa.

 
Itäisen syöpäkeskuksen johtaja Satu Tiainen oli mukana symposiumin paneelikeskustelussa, jossa pureuduttiin useisiin ajankohtaisiin aiheisiin professori Arto Mannermaan johdolla. Kliinisten syöpälääketutkimusten edistäminen oli yksi keskustelun tärkeistä teemoista. Lääketutkimukset tarjoavat potilaille mahdollisuuden hoitoihin, jotka muutoin eivät vielä ole saatavilla, ja tuovat myös merkittävää taloudellista hyötyä hyvinvointialueille. Riittävä resurssointi lääketutkimusten toteuttamiseen, tutkimuksen integrointi osaksi potilaiden hoitoa, tutkimusbyrokratian sujuvoittaminen ja yhteistyön lisääminen ovat toimenpiteitä, joiden avulla kliinisten syöpälääketutkimusten määrää Suomessa voidaan lisätä.

 
Keskustelussa kuultiin myös biopankkinäytteiden hyödyntämisen mahdollisuuksista syöpien ehkäisyssä ja yksilöllisessä hoidossa sekä keskusteltiin hoitotulosten seurannan tärkeydestä. Lisäksi käsiteltiin syövänhoidon haasteita Suomessa, kuten ikääntyneiden syöpäpotilaiden määrän kasvua ja henkilöstöpulaa. Käynnissä olevassa kansallisessa syöpästrategiatyössä tullaan pureutumaan laaja-alaisesti syövän hoidon haasteisiin.

Lue lisää tapahtumasta 

https://www.uef.fi/fi/artikkeli/syopatutkimus-nojaa-vahvasti-tekoalyyn

Ikääntyneiden syövän hoito edellyttää erityistä huomiota

Syöpätapausten määrä lisääntyy vauhdilla, ja ennusteen mukaan vuonna 2035 Suomessa todetaan noin 46 500 uutta syöpätapausta. Yksi keskeinen syy syöpien ilmaantuvuuden kasvuun on se, että ihmiset elävät pidempään. Vuonna 2020 Suomessa todettiin noin 35 000 uutta syöpää, joista 38 % oli yli 75-vuotiailla. Itäinen syöpäkeskus (FICAN East) kokosi toukokuun lopulla laajan joukon alueen asiantuntijoita yhteiseen kehittämispäivään keskustelemaan ikääntyneiden syövän hoidossa huomioitavista erityispiirteistä ja hoitoon liittyvistä käytännöistä.

Iäkkään syöpäpotilaan hoidon suunnittelu vaatii tarkkaa harkintaa, jossa potilaan yksilölliset ominaisuudet ja kokonaistilanne arvioidaan huolellisesti. Kokonaisvaltainen arviointi auttaa sekä lääkäriä että potilasta muodostamaan käsityksen siitä, minkä tyyppinen hoito hyödyttää potilasta eniten.

Ikääntyminen aiheuttaa elimistössä monia muutoksia, jotka vaikuttavat syöpähoitojen siedettävyyteen ja tehoon. Esimerkiksi munuaisten toiminnan heikkeneminen, muut sairaudet ja yleiskunto vaikuttavat merkittävästi potilaan kykyyn sietää hoitoja. Hoidon haitat voivat johtaa toimintakyvyn ja elämänlaadun heikkenemiseen ja jopa pysyvään hoivan tarpeeseen.

"Iäkkäiden potilaiden syöpähoitoa suunniteltaessa on keskeistä arvioida, ylittääkö hoidosta odotettavissa oleva hyöty sen mukanaan tuomat haitat ja riskit, kun huomioidaan odotettavissa oleva elinaika ja haittavaikutusten sieto ja vaikutus arkielämään," toteaa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa syöpätauteihin erikoistuva lääkäri Mikko Reinikainen.

Myös syövän hoidon tavoite ja käytettävissä olevat hoitomuodot vaikuttavat luonnollisesti hoidon valintaan. Osa syöpähoidoista, esimerkiksi hormonaaliset hoidot, aiheuttavat yleensä vähemmän vakavia haittavaikutuksia ja voivat soveltua hieman hauraammallekin potilaalle.

Monien syöpähoitojen kohdalla iäkkäällä ja hauraalla potilaalla hoidot aiheuttavat kuitenkin enemmän haittaa kuin hyötyä. Myös hyväkuntoisen iäkkään potilaan hoito vaatii yksilöllistä harkintaa, koska kyky toipua hoidon haittavaikutuksista on usein heikentynyt.

Keskeistä hoidon suunnittelussa on kokonaiskuvan muodostaminen ja pyrkimys potilaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin – toisinaan vähemmän on enemmän. Oikea-aikainen oireenmukainen hoito on ensiarvoisen tärkeä osa laadukasta hoitoa.

Hoidon valinnan perusteet sekä hoidon tavoite, haittavaikutukset ja riskit tulee kertoa ymmärrettävästi potilaalle. Myös potilaan oma toive on tärkeää ottaa huomioon hoidon suunnittelussa.

"Iäkkäiden potilaiden toimintakyky ja hauraus vaihtelevat, ja vointi tulee arvioida huolellisesti, mikäli syöpähoitoja suunnitellaan. Potilaan oikeus on kuulla ja ymmärtää hoidon valintaan liittyvät seikat ja osallistua hoitoa koskevaan päätöksentekoon" korostaa Siun soten syöpätautien ja sädehoidon ylilääkäri Liisa Sailas.

Ikääntymiseen liittyvät erityispiirteet tulee huomioida myös syövän kirurgista hoitoa suunniteltaessa. Mahdollisen heikentyneen yleiskunnon lisäksi ikääntyneiden kudokset ovat hauraampia ja heillä on usein enemmän leikkauksessa huomioitavia lääkityksiä käytössä. Keskeistä on arvioida potilaan toipumispotentiaali leikkauksesta ja mahdollisista komplikaatioista.

"Ratkaisevaa on kokonaisuus, jossa otetaan huomioon myös potilaan toimintakyky ja yleiskunto. Jokainen hoito tulee suunnitella yksilöllisesti yhdessä potilaan kanssa," toteaa Keski-Suomen hyvinvointialueen, sairaala Novan, gastrokirurgi Kyösti Tahkola.

Onkogeriatrinen arviointi tukee hoidon suunnittelua

Kokonaisvaltaisessa geriatrisessa arvioinnissa kartoitetaan muun muassa potilaan toimintakyky, kognitio, ravitsemustila sekä perussairaudet ja lääkitys. Tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva, joka auttaa arvioimaan yksilöllisesti iäkkään potilaan hoitoon liittyviä riskejä ja muodostamaan potilaalle parhaan mahdollisen hoitosuunnitelman. Arviointi on apuna syöpälääkärin vastaanotolla, kun varsinaista syövän hoitosuunnitelmaa laaditaan, yhdessä potilaan kanssa.

Syöpäpotilaan geriatrisen arvioinnin on todettu vähentävän syöpähoidon haittavaikutuksia ja parantavan potilaiden elämänlaatua heikentämättä elossaoloa. Kokonaisvaltainen arviointi auttaa myös tunnistamaan esimerkiksi ravitsemuksen, mielialan ja muistin ongelmia, jotka jäävät muutoin herkästi huomioimatta ja hoitamatta.

"Kyseessä on kansainvälisesti suositeltu menetelmä iäkkäiden syöpäpotilaiden arviointiin, jonka tavoitteena on auttaa hoidon suunnittelussa potilaan kokonaisvaltainen tilanne ja yksilölliset ominaisuudet huomioiden," kertoo Keski-Suomen hyvinvointialueen geriatri (palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys) Maarit Orilahti.

Geriatrian resurssit eivät riitä jokaisen iäkkään syöpäpotilaan arviointiin. Seulontatestin, kuten G8-seulan, avulla voidaan tunnistaa laajempaa arviota tarvitsevat potilaat. Jokaisen erikoisalan tulisi myös osata arvioida iäkkään potilaan hauraus oman erikoisalansa näkökulmasta ja huomioida sen vaikutus hoidon suunnitteluun.

Käytännöt Itäisellä yhteistyöalueella

Itäisen syöpäkeskuksen alueella sekä Jyväskylässä (Hyvaks, sairaala Nova) että Joensuussa (Siun sote), toteutetaan systemaattisesti onkogeriatrista arviointia tai yli 75-vuotiaiden onkologisten potilaiden toimintakykyarviota. Toimintamallit on muodostettu olemassa olevat resurssit huomioiden; hoitajan tekemällä kartoituksella on keskeinen rooli molemmissa malleissa ja Jyväskylässä myös geriatri on vahvasti toiminnassa mukana. Kokemukset toiminnasta ovat myönteiset ja arviointi on koettu hyödylliseksi hoidon suunnittelussa.

Muualla onkogeriatrisen arvioinnin tarve on tunnistettu, mutta toimintamalli on vielä suunnittelu- ja kehittämisvaiheessa.

Itäisen syöpäkeskuksen (FICAN East) kehittämispäivä toi esiin ikääntyneiden syövän hoidon erityispiirteitä ja geriatrisen toimintakykyarvioinnin merkitystä hoidon suunnittelussa. Tilaisuuden osallistujat ilmaisivat vahvan tahtotilan kehittää onkogeriatrista toimintaa ja korostivat koulutuksen ja verkostoitumisen merkitystä. Yhteistyön kautta pyritään saavuttamaan mahdollisimman yhdenmukaiset ja tehokkaat toimintamallit koko Itäisellä yhteistyöalueella ja mahdollisuuksien mukaan jatkossa koko Suomessa.

Lisäksi toimintamallin laajentaminen jo syövän diagnostiikkavaiheeseen koettiin tärkeänä kehityskohteena, sillä tämä säästäisi hauraan iäkkään potilaan turhilta tutkimuksilta ja mahdollistaisi nykyistä varhaisemmin aloitetun hyvän oireenmukaisen hoidon.

Ikääntymiseen liittyvien erityispiirteiden huomiointi syövänhoidossa on keskeisessä asemassa niin potilaiden hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantamisessa kuin palvelujärjestelmän tarkoituksenmukaisessa voimavarojen käytössä. Iäkkäiden syöpäpotilaiden määrän lisääntyessä tämä on tärkeä kokonaisuus myös kansallisesti pian käynnistyvässä syöpästrategiatyössä.

Ensitietopäivä syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen

Aika: Keskiviikkona 18.9.2024 klo 12-16

Paikka: KYS Puijon sairaala, Auditorio 1, Rakennus 1 AA, 2. kerros

Ensitietopäivä on tarkoitettu kaikille hiljattain syöpään sairastuneille aikuisille sekä heidän läheisilleen. Tilaisuudessa on asiantuntijoiden pitämiä yleisluonteisia alustuksia syöpään sairastumisesta, syövän hoidosta ja hoitoon liittyvistä tukimuodoista sekä kuntoutumisesta ja hyvinvoinnista.

OHJELMA:

Klo 12.00-12.05 Tervetuloa ensitietopäivään

Klo 12.05-12.25 Pohjois-Savon syöpäyhdistys                                 sairaanhoitaja

Klo 12.25-13.00 Syövän hoito                                                            syöpätautien erikoislääkäri

Klo 13.00-13.30 Liikunnan merkitys syöpään sairastuneelle             fysioterapeutti

Klo 13.30-14.00 Tauko ja kahvitarjoilu

Klo 14.00-14.20 Syöpään sairastuneen sosiaaliturva                        sosiaalityöntekijä

Klo 14.20-14.50 Minun polkuni                                                           kokemustoimija

Klo 14.50-15.00 Tauko

Klo 15.00-15.20 Syöpään sairastuneen ravitsemus                          ravitsemusterapeutti

Klo 15.20-15.50 Syöpä ja kehonkuva                                                 seksuaaliterapeutti

Klo 15.50-16.00 Tilaisuuden päätös

Ilmoittautuminen 10.9.2024 mennessä:

Puhelimitse syöpätautien poliklinikka ma-pe klo 8.00 -10.00 puh. 017 172 940 (takaisinsoitto).

Ilmoittautumisen yhteydessä mainitkaa seuraavat asiat:

• osallistutko tilaisuuteen paikan päällä vai etäyhteydellä
• sähköpostiosoite, jos osallistut etäyhteydellä, osallistumislinkki tilaisuuteen lähetetään sähköpostitse muutamaa päivää aiemmin
• omainen/läheinen/tukihenkilö on tervetullut mukaan, ilmoita myös hänet
• erityisruokavaliot kahvitarjoilua varten

Kustannukset:

Ensitietopäivä on maksuton sisältäen kahvitarjoilun. Mahdolliset matkakorvaukset haetaan Kelalta.

Lisätietoja: Kuntoutusohjaaja Kirsi Vänttinen p. 044-711 3124

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA!

Syöpäpotilaan psykososiaalinen tuki keskeisenä aiheena FICANin ja Syöpäjärjestöjen yhteistyöpäivässä

Syöpäjärjestöt ja FICAN kokoontuivat 15.5.2024 vuosittaiseen yhteistapaamiseen Syöpäjärjestöjen uusissa tiloissa Lääkäritalossa ja etäyhteyden välityksellä. Tilaisuuteen osallistui paikan päällä ja etänä yhteensä noin 70 ammattilaista hyvinvointialueilta ja syöpäjärjestöistä. Tapaamisessa käsiteltiin ajankohtaisia kansallisia aktiviteetteja, joissa FICAN ja Syöpäjärjestöt tekevät tiivistä yhteistyötä. Aiheina olivat muun muassa syöpästrategiatyön käynnistyminen, syövän laaturekisterihanke, syöpäseulontojen kehittäminen ja eurooppalainen yhteistyö ECHoS National Cancer Mission Hubs -projektin tiimoilta. 

Iltapäivän pääpaino oli syöpäpotilaan psykososiaalisessa tuessa. Tavoitteena oli herättää keskustelua syöpäpotilaan psykososiaalisen tuen valtakunnallisen yhteisen tilan muodostamiseksi. Tilaisuudessa tarkasteltiin syöpäpotilaan psykososiaalisen tuen nykytilaa sekä palvelujärjestelmän (hyvinvointialueet) että syöpäjärjestöjen näkökulmasta. Lisäksi iltapäivässä kuultiin arvokas puheenvuoro kokemusasiantuntijan näkökulmasta psykososiaalisen tuen merkityksestä potilaan omalla polulla. 

Psykososiaalisen tuen nykytila ja yhteiset kehitystarpeet 

Iltapäivän keskusteluissa korostui psykososiaalisen tuen merkitys syöpäpotilaan kokonaisvaltaisessa hoidossa. Haasteena todettiin kuitenkin psykososiaalisen tuen käsitteen laajuus ja sen yhtenäisen määritelmän puuttuminen, mikä osaltaan myös vaikeuttaa kehittämistä ja tuen toteutumisen seurantaa. 

Psykososiaalista tukea toteutetaan ensisijaisesti palvelujärjestelmän sisällä potilasta hoitavien ammattilaisten sekä tarvittavien erityistyöntekijöiden toimesta. Palvelut vaihtelevat hyvinvointialueittain, mutta niitä kehitetään aktiivisesti. Lisäksi aiheen parissa tehdään tiivistä yhteistyötä sairaaloiden ja syöpäyhdistysten kanssa useilla alueilla.

Syöpäjärjestöillä on myös merkittävä rooli potilaiden psykososiaalisen tuen tarjoamisessa. Syöpäjärjestöjen kattava toiminta ja palvelut toimivat tärkeänä julkisen terveydenhuollon palvelujen tukevana toimintana. Psykososiaalinen tuki, josta järjestötoimijat ottavat vastuuta, kattaa mm. tiedon jakamisen ja neuvontatyön ohella myös konkreettisen keskusteluavun sekä vertaistukitoiminnan järjestämisen.

Tärkeimpinä kehittämistarpeina tunnistettiin mm. kansallisesti yhtenäisten suositusten ja toimintamallien luominen syöpäpotilaan psykososiaalisen tuen toteuttamiseen sekä seurannan ja vaikuttavuuden parantaminen. Yhteistyöpäivä tarjosi arvokkaita näkökulmia kansallisen kehittämisen suunnitteluun, ja tavoitteena on jatkaa yhteistyötä tämän aiheen parissa.